..aluksi vangitsemistaan Bodom-tutkintajutussa ja käytännössä oli vastoin tahtoaan vangittuna vain 32 päivää. Kysymyksiä herää pakostakin???
Miksi tyytyi vangitsemiseen ja sitähän tarkistetaan kysytään määräajoin jos/kun vangitsemista jatketaan??? Tiedon pitäisi löytyä
asiakirjoista..Tästä kirjoitus mm Ilta-sanomien keskustelussa...Onko NG siten oikeutettu korvauksiin koko 60 päivän ajalta, kun hän ei vastustanut vangitsemistaan alun alkaen? Syytön kyllä vastustaa vangitsemistaan ja pontevasti, jos ei ole syyllinen??
Miksi tyytyi vangitsemiseen ja sitähän tarkistetaan kysytään määräajoin jos/kun vangitsemista jatketaan??? Tiedon pitäisi löytyä
asiakirjoista..Tästä kirjoitus mm Ilta-sanomien keskustelussa...Onko NG siten oikeutettu korvauksiin koko 60 päivän ajalta, kun hän ei vastustanut vangitsemistaan alun alkaen? Syytön kyllä vastustaa vangitsemistaan ja pontevasti, jos ei ole syyllinen??
Vastaukset 24
Vanhimmat
Journalisti vittuilee Bodom-tutkinnasta
Kirjoittanut: Jäppinen 8.11.2005 klo 16.10
Toimittajien
Bodom-fiasko
Bodom oli toimittajille kova muistutus siitä, ettei poliisin tai syyttäjän väite todista vielä yhtään mitään.
Espoon käräjäoikeuden tuomio Bodom-jutussa uutisoitiin lehdistössä yhtä näyttävästi kuin oikeudenkäyntiäkin oli selostettu, kuten asiaan kuuluu. Lukijoille välittyi tieto, että syyte kaatui täysin. Turun Sanomien otsikko ”Varauksetta vapauttava tuomio” (8.10.2005) kuvaa linjaa hyvin.
Media päästi kuitenkin viranomaiset kovin vähällä, vaikka heidän toimintansa oli erittäin kyseenalaista. Ero siihen rumputuleen, johon syytetty joutui, on kiusallisen suuri.
Vangitseminen
ilman perusteita
Nils Gustafsson oli tutkinnanjohtaja Tero Haapalan vaatimuksesta vangittuna kaksi kuukautta keväällä 2004, todennäköisin syin murhasta epäiltynä. Murha on tarpeeksi vakava rikos vangitsemisen perusteeksi. Ei kuitenkaan riitä, että poliisi väittää epäilevänsä, sillä pitää olla myös näyttöä. Esitutkinta-aineisto osoittaa, että sitä ei vuonna 2004 ollut.
Vangittuna Gustafssonia kuulusteltiin 13 kertaa. Joka kerta häneltä tentattiin, millä tavalla viinaa juotiin, pullon suusta vai lasista, ja kuinka tyttöjä hipelöitiin. Näitä toisteltiin jopa useita kertoja samassa kuulustelussa. Jankkaaminen kertoo näytön puuttumisesta.
Kuuluisat DNA-tutkimukset olivat kesken. Ne valmistuivat vasta 2005, joten niistä ei ollut vangitsemisen perusteeksi.
Poliisilla oli lääkäriryhmä, jonka tehtävänä oli väittää, ettei Gustafssonilla ollut 1960 aivovammaa, koska siitä ei löydetty jälkiä vuonna 2004. Väite oli lähinnä puoskarointia, ja aivokuvauksetkin tehtiin vasta vangitsemisen jälkeen. Puolustuksen oikeuteen kutsuma neurologi Olli Tenovuo repi poliisin ja lääkäreiden kudelman hajalle näyttämällä omasta laajasta potilasaineistostaan, ettei isostakaan aivovammasta jää aina pysyviä jälkiä; se ei aina näy kuvissa edes tuoreeltaan.
Esitutkinlain 7 §:n mukaan esitutkinnassa on selvitettävä sekä epäiltyä vastaan että hänen puolestaan puhuva aineisto. Jälkimmäisen joutui selvittämään puolustus. Kova kysymys kuuluu: kuinka keskusrikospoliisi onnistui kokoamaan lääkäriryhmän, jolta se sai epätieteellisen, mutta omaan ideaansa sopivan lausunnon?
Tässä oli poliisin kaikki ”näyttö” keväällä 2004. On ilmeistä, että Gustafsson vangittiin vain siksi, että poliisi uskoi miehen sellissä murtuvan ja tunnustavan. Peruste on laiton. Nähtävästi käräjäoikeudet eivät tutki vangitsemisten perusteita juuri sen huolellisimmin kuin puhelimen kuunteluluvan edellytyksiä – joita ei tutkita käytännössä lainkaan.
Kun tähän lisätään päätutkija Markku Tuomisen oikeudessa heittämä väite, että Gustafsson olisi tunnustanut teot sellissä – mistä ei ole jälkeäkään tutkinta-aineistossa – on koossa hyvin ruma kuva poliisin toiminnasta.
Tutkinnanjohtaja Tero Haapala sai suurta mainetta selvittäessään aikoinaan Eveliina Lappalaisen tapon Kotkan seudulla. Voi kysyä, suojelivatko jo tuolloin syntyneet hyvät mediasuhteet Haapalaa kritiikiltä Bodom-tutkinnassa.
Ensin syyte,
sitten perustelut
Espoon syyttäjät Tom Ifström ja Heli Haapalehto päiväsivät haastehakemuksensa 8.6.2005. Syyte perustui hatariin indisioihin ja uusiin lääkärinlausuntoihin Gustafssonin vuoden 1960 vammoista. Siinä ei esitetty murhille mitään motiivia. Bodom-järvelle leiriytyneen seurueen ei väitetty riidelleen.
Oikeudenkäynnin elokuussa alkaessa syyttäjät tarjosivat eri tarinan. He väittivät Gustafssonin – ja vain hänen – olleen päissään ja riidelleen kovaäänisesti Seppo Boismanin kanssa tytöistä; olleen mustasukkainen ja turhautuneen, koska ei saanut seksiä ja koska muut nuoret olivat sulkeneet hänet teltan ulkopuolelle. Siksi hän tappoi. Tämä muodosti syyttäjien peruslinjan.
Jo 1960 oli silminnäkijä kertonut, ettei murhaniemestä ollut kuulunut mitään meteliä, ja että murha-aamuna noin kello neljän aikaan oli rannassa kaksi poikaa ongella. Toinen seurueen tytöistä piti päiväkirjaa ja siihen hän oli aamuyöllä merkinnyt: ”5:pnä retkellä Poodomjärvellä. Sepi ja Nisse olivat kännissä. Ylös yöllä 2 aikaa. Sepi oli metskaamassa.” Todisteet kertoivat siis kesäaamun rauhasta leiripaikalla – tuntia, paria ennen kuin tappaja iski. Gustafsson kertoi samoin.
Syyttäjät kehittivät riita- ja mustasukkaisuusteoriansa pääosin yhden naisen tarinasta. Hän väitti olleensa murhayönä oman seurueensa kanssa naapuriniemessä, ja Gustafssonin porukan käyneen illalla heidän leirissään. Poliisi kuitenkin kuuli naista ensimmäisen kerran vasta 15.6.2005, viikko syyttämispäätöksen jälkeen. Lisätutkintapöytäkirja on päivätty 6.7.2005 ja toimitettu syyttäjille sen jälkeen. Väitteet seksin puutteesta ja teltan ulkopuolelle sulkemisesta olivat syyttäjien omaa fabulointia.
Oikeudenkäynnistä rikosasioista annetun lain (ROL) 5:3 pykälässä säädetään, että haastehakemuksesta on ilmoitettava ”todisteet, jotka syyttäjä aikoo esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen”. Syyttäjät rikkoivat tätä säädöstä. On toki sallittua muuttaa syytettä prosessin aikana, mutta ei lainsäätäjä sitä ole tarkoittanut, että syyttäjän sopii ensin päättää syyttää ja vasta sitten miettiä, millä perusteella.
Rakentaessaan näyttönsä 45 vuotta piilossa pidetyn tai myöhemmin sepitetyn kertomuksen varaan syyttäjät ilman perusteluja hylkäsivät heti tuoreeltaan saadun näytön riidan puuttumisesta. Tämä loukkaa lain syyttäjiltä vaatimaa objektiivisuutta.
On täysi syy päätellä, että syyte nostettiin vain siksi, että massiivisen tutkinnan tehnyt poliisi olisi joutunut liian noloon valoon, jos syyttäjät olisivat päättäneet olla syyttämättä.
Tämä kiusallinen kysymys sivuutettiin medisssa lähes kokonaan. Ilta-Sanomissa 8.10.2005 Mika Mölsä sentään huomautti: ”Sen verran yksiselitteisesti oikeus tyrmäsi heidän (syyttäjien) esittämänsä näytön, että ulkopuolinen saattoi jäädä ihmettelemään, oliko syyttäjillä mitään perusteita edes syyttää”.
Mikko Niskasaari
todisteista oli Nissen kengät, jotka ovat selvästikin olleet murhaajan jalassa eli tekijästä ei jää paljon epäselvyyttä.
Heh, oikeus nimenomaan totesi että ei ole varmuutta ovatko kengät olleet yleensä kenenkään jalassa tekohetkellä, saati sitten murhaajan.
varmuudeksi näille idiooteille olisi riittänyt vain murhaajan yllättäminen kesken teon kengät jalassa.
olisi ollut joku staattinen tapahtuma?
Miksi verijäljet jalkineissa olivat pisaramaisia kun ottaa huomioon, että tapahtuma on ollut yhtä myllerystä?
Luultavasti jalkineet eivät olleet tapahtumahetkellä KENENKÄÄN jalassa, vaan olivat teltan ovensuussa kuten tavallista on.
ja DNA:ssa.
Toisten kengissä ei ollut verta ilmeisesti ollenkaan ja Nissen kengissä vain toisten. Sitäkin vain ulkopuolella, hiukan valunut sisäreunalle.
Puukotuksen alussa jalat olivat teltan ulkopuolella, lopussa seissyt myös telttapohjan päällä (tähän oli päätyneet myös ulkomaiset tutkijat), mutta silloinkin ja ruumiita siirtäessään luonnollisesti varonut, ettei tahraa kenkiään.
Todennäköisesti kuitenkin huomasi, että oli roiskunut verta, joten päätti piilottaa molempien kengät.
olivat mikä missäkin, mutta teltan SISÄPUOLELLE niitä ei tuoda.
Pisaramaiset jäljet katoavat JOS jalkineet ovat JALASSA ja niillä liikutaan lähes sekasortoisesti.
erittäin nopeasti. Ei tarvitse olla montaa sekuntia, kun ei saa enää li(u)ottamatta pois.
tappamassa ja aamuyöstä on kosteaa?
:D
joten verikin roiskui pääasiassa telttaan.
Silloin oli tavallista lämpimämpi ilma. ei kovinkaan kosteaa.
Monta epäilyttävää seikkaa, miksi piiloutui vapaudutuaan ennen oikeenkäyntiä takin alle.
Pelkäsikö tunnistusta ja ns. syväkurkkuja.
Henkirikoksessa näytön on oltava TÄYSIN aukoton. Tässä oli pieniä mahdollisuuksia, että tekijä olisikin ollut joku muu.. Siksi oikeus päätyi näin vahassa jutussa vapauttavaan tomioon.
ja merkittävää on tuo aloitus, että N ilmeisesti luuli jääneensä "kiinni" eikä vastustanut pidätystä ja vangitsemista heti. Viestii aika lailla syyllisyydestä. Mahdoton tehtävä saada 100% näyttö 45 v tapahtumien jälkeen ja olisi edellyttänyt muutakin tunnustusta kuin mitä tuotiin esille eri tahoilta. Näin on.Tehty mikä tehty!
mielenkiintoista.
tokaisut; tehty mikä tehty 15 v tuli...tapahtunut mikä tapahtunu, eikä enää sille mitään voi.. Ja minkäpä sitä enää voi?
ÖO:si on 70 ja pysyy!
ei sitte ole itse tullu esim. paniikissa mitään tokaistua...
jääneensä "kiinni" eikä älynnyt heti vaatia vapautta ennen kuin asianajaja tuli mukaan..
NG olisi saattanut tehdä murhan ja hänellä oli siihen mahdollisuus sekä motiivi. NG lisäksi lähes tunnusti tehneensä murhat. Eikö tämä viittaa syyllisyyteen?
se, että voi olla tekojen takana. Summasummarum: 50/50, eli ratkaisematon, päättipä oikeus mitä tahansa.
välittömästi tapahtuman jälkeen - etenkin ne 'alibit' mitkä haisevat vieläkin, niin syyllinen olisi jo tuomionsa kärsinyt. Kuka käski keskeyttää?
Kyllä näistä jännistä salaliittoteorioista jotkut vaan
kiinnostuvat ja haaveilevat. Hyvä mielikuvitus
on köyhän ainut (halpa) huvitus.
Laulun sanoissahan
totuus monesti on.
'tutkinta' keskeytettin?
Asianosaiset siitä kertoivat?
-Agent 89-
"aikalaistutkinnasta":
Tutkijat ovat vuoden 1960-luvun lopulla kirjanneet erääseen yhteenvetoon:
-Edelleen on epäilty myös Gustafssonin itsensä saattaneen olla tekijä, asiaa häneltä suoraan kysytty, mutta vastaus on ollut kielteinen ja olosuhteet näyttävät melko vakuuttavasti puhuvan hänen syyllisyyttään vastaan: Kadonneesta omaisuudesta ei vielä ole löydetty mitään, joten
saattaa hyvinkin olla mahdollista, että tekijä tajuttuaan tapahtuneen on viipymättä ryhtynyt sen hävittämiseen - kätkemistoimiin tietoisena siitä, että sen löytyminen saattaa olla ainoa raskauttava todiste häntä vastaan.
Eli vapaasti tulkiten: Koska ei löydetty tavaroita, ei G voinut olla syyllinen, silloisten tutkijoiden mielestä.
Tutkijat olivat viimeistään silloin ulkona...