Hän on eksyksissä, kadoksissa itseltään.
Hän vetää meikkiä kasvoilleen,
ettei itkettyneet silmät paljastaisi heikkouttaan.
Hän hakee humalaa, unohtaakseen.
Selviytyäkseen päivään huomiseen.
Hän vetää hihat ylös, pistää.
Nähdäkseen,
onko maailmassa mitään iloista,
edes keinotekoista.
Hänen elämästään ne puuttuu, ilo ja rakkaus.
Kauan sitten kadonneet,
lapsuuteen jääneet.
Ne ei seuranneet nuoruuteen,
eivät tue matkaa aikuisuuteen.
Rakkaudetta hän vaeltaa,
etsii tietä helpompaa,
päivästä toiseen selvitäkseen.
Hän elää löytääkseen itsensä
tai luopuakseen itsestään.
Mitä vain, mutta hän elää. Yksin.
Hän vetää meikkiä kasvoilleen,
ettei itkettyneet silmät paljastaisi heikkouttaan.
Hän hakee humalaa, unohtaakseen.
Selviytyäkseen päivään huomiseen.
Hän vetää hihat ylös, pistää.
Nähdäkseen,
onko maailmassa mitään iloista,
edes keinotekoista.
Hänen elämästään ne puuttuu, ilo ja rakkaus.
Kauan sitten kadonneet,
lapsuuteen jääneet.
Ne ei seuranneet nuoruuteen,
eivät tue matkaa aikuisuuteen.
Rakkaudetta hän vaeltaa,
etsii tietä helpompaa,
päivästä toiseen selvitäkseen.
Hän elää löytääkseen itsensä
tai luopuakseen itsestään.
Mitä vain, mutta hän elää. Yksin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
niin surullista....eikö kellään mee hyvin ??!!!
ehkä..mut meneex sulla?