Kissa allergiaperheeseen

minkä vuoksi 'turhaa urheilua' kannattaa välttää. Viimeisistä tutkimustuloksista en tiedä, mutta omasta kokemuksesta meidän lastenlääkärin tuella kyllä.
Meillä on 8v tyttö, jonka kattiallergian takia jouduimme vauvana luopumaan kissoista. Nyt ollaan mietitty lemmikkiä, mutta kissan kanssa ei ole halua lähteä leikkimään, vaikka niin turkasen ihania olisivatkin. Tänäänkin olimme kylässä, jossa oli kaksi sisäkissaa. Kiehnäsivät tytön sylissä eikä mitään oireita tullut. Prickit on tehty ja ovat kissa-negatiiviset, mutta silti: EI. Ei edes mitään rexiä tai 'nakua' - eikä noita muutenkaan ;-) vaan RUS ! - sillä riski on liian iso. Nyt onkin sitten koiran hankinta 'tapetilla'.

Noista tutkimustiedoista en tiedä, mutta sittenhän vasta kurjaa olisikin, jos joutuisi luopumaan siitä kissasta, jonka on hankkinut.

Eli mieti tarkkaan, hankitteko kissan allergiaperheeseen vai ei. Jos hankitte, voi käydä niin, että jouduttekin luopumaan siitä oireiden takia, eikä sekään varmasti ole yhtään kivaa.

Annetaanko kissa-allergiaan muuten siedätyshoitoa?

Kannattaisi ensin selvittää, mihin tarkalleen se allergia on... Nimittäin, jos se on kissan karvoihin, niin tuo karvaton kisu varmaan olisi aika hyvä, sillä kun ei karvoja tietääkseni ole.

Itse olen ollut allerginen kissoille koko pienen ikäni. Hankin ensin kaksi kissaa kun asuin vanhempieni luona (isäni ja veljeni ovat myös allergisia) ja nenä vuoti ensimmäisen kuukauden, mutta sen jälkeen oireet hävisivät kaikilta. Kyseinen "siedätyshoito" tehosi siis ainakin meidän perheeseen. Nyt asun kahden uuden kissan kanssa omassa kämpässä eikä mitään ongelmia ole ollut. Molemmat ovat "tavallisia" löydökodista otettuja kissoja, ja ainut pesu minuun liittyen on satunnainen kylpyammeeseen putoaminen...=)

Meillä oli aikanaan tilanne, että kuopus alkoi pari-vuotiaana saada allergisia oireita ja jouduimme luopumaan mm. kissoistamme muun allergiasaneerauksen lisäksi. Lääkärimme sanoi silloin, että jos tyttären oireet häviävät saneerauksen ansiosta eikä uusia tule ennen kymmenettä ikävuotta, riski on ohi.

Vuodet menivät oireettomina ja 11-vuotislahjaksi tytär sai oman kissan, josta oli jo vuosikaudet haaveillut. Ja oireet ovat edelleen pysyneet pois. Tytärkin on ehtinyt jo aikuiseksi ja elää kissoineen omassa taloudessaan ilman vaikeuksia.

Tässä oma neljännesvuosisatani kokemus allergiasta. Minut todettiin erittäin siitepölyallergiseksi jo alle kouluikäisenä ja kaikki eläinkontaktit suljettiin pois. Koskaan ei ollut eläintä lähellä (ei edes äidin raskauden aikana), allergia ei johdu mistään altistumisesta vaan siitä, että keho sattuu luulemaan kyseistä ainetta myrkyksi.

Vuosi sitten mieheni muutti luokseni ja lopulta suostuin ottamaan hänen kissansakin (somali ja Abessiinialainen). Pari viikkoa olin hengittämättä ja viime kevät oli yhtä hel****iä kun vanhat lapsuudenaikaiset oireet palasivat. Tämä oli kuitenkin vain keväällä siitepölyaikaan. Itse kiinnostuin Rex-kissoista kun kuulin tästä karvajutusta, ettei allergisoisi yhtä paljon. Tajusin parin tunnin mietinnän jälkeen että se on täyttä puppua - ihosta se hilse lähtee mille useimmat ovat allergisia. Hankin kuitenkin meille Rexpennun sillä olin ihastunut siihen samalla kun tutkiskelin allergiajuttua.

Nyt kun pentu on 9kk. voin todeta, että vähiten allergiaa tuottaa puolipitkäkarva Somali. Sen turkista lähtevät hiukkaset ovat isompia kuin hienonhienon Rexin turkista lähtevät hiukkaset eivätkä tunge yhtä helposti elimistöön.

Itse olen siis siedättynyt mutta edelleen pitää olla huikean puhtaalloinen :) Sänkyvaatteet vaihtuu usein, päiväpeite on pakko olla sillä kissat kuitenkin nukkuvat sängyllä päivisin, ja viikkosiivousta ei todellakaan sovi unohtaa tai aivastuttaa heti. Mutta sen kanssa pystyy hyvin elämään.

Tämä on tosin hyvin yksilöllistä, eri ihmiset reagoivat eri aineisiin eläimessä (sylki, virtsa, hilse jne), ja reaktiot ovat eriluonteisia. Kokeilkaa hoitaa jonkun kissaa pidemmän aikaa - vähintään kuukauden, niin asia selviää.

Ja kissan omistajille ei varmaan edelleenkään anneta siedätyshoitoa. Kun itse aikoinaan kävin siedätyshoidossa koivua vastaan niin sanottiin että ei anneta eläinsiedätuystä kuin erikoistapauksissa, esim. jos tarvitsee koiraa ammatissaan (koirapoliisi) tai tarvitsee sokeankoiran tms.

Älkää vain ottako kissaa kokeilematta - kyllä lomailijoita riittää jotka tarvitsevat eläintään hoitoon! Ja onnea kokeiluille!

Se pesu on muuten erittäin hyvä tapa vähentää allergeeneja, Rexin voi pestä pari kertaa kuukaudessa, Meidän Somalia pesemme n. kerran kuussa.