Eilen jouduin tekemään iltavuoron vankilassa. Joku oli kuulemma sairastunut. Iltavuoro on toiseksi pahin vuoro, mitä linnassa tiedän. Pahin on ylivoimaisesti yövuoro. Miettikääpä itse kiertämistä tyhjillä käytävillä pimeässä vankilassa, jossa sinut erottaa hulluista ja hengenvaarallisista vangeista vain vanha ovi, joka ei välttämättä ole lukossa. Linna muuttuu päivävuoron jälkeen kylmäksi, kolkoksi ja vetoisaksi paikaksi. Poissa on ihmisten lämpö ja iloisuus. Varmaan bodarijengiläisiäkin pelottaisi kulkea käytävillä yksin -ja keittiön Aunea. Voin tunnustaa, minä olin kauhuissani pelosta. Palelsi, vaikka oli paksu sininen vartijan villapaita päällä. Huonoja vibroja oli ilmassa...
Lopulta räjähti. Palohälytys tuli seitsemän aikaan illalla. Radiopuhelimesta kuului, että rundikoppi on liekeissä. Suuntasin rundiosastolle ja katsoin liekkimerta kakkoskopin monitorista. Näky oli henkeäsalpaava. Liekit löivät kohti kattoa ja kameran linssi alkoi sulaa kuumuuden voimasta. Vangin huuto oli kimakampaa kuin minulla koskaan. Itseasiassa suoranaista vinkumista. Nyt oli tosi kyseessä ja kuoleman läheisyys tuntui elimistöni syvimmässä kolkassa, jopa rektaalissa asti.
"KAAPO PERKELE, KAKKOSKOPPI AUKI JA LETKU ESIIN!!" Olin niin ajatuksissani, että kaivoin sukupuolielimeni näkyville. Vartija Kortulanpesä avasi rundi kakkosen ja suhautti vaahtosammuttimella pari sekuntia. Palo oli ehkäisty, eikä savuakaan tullut paljon käytävälle. Menin rundisellin ovelle ja vanki katsoi minua hölmösti keskivartaloon. Siinä vaiheessa tajusin, että seisoin sellin ovella muna kädessä. Tarkastellessa tilannetta tarkemmin, tajusimme, että tupakantumppi se vain oli hieman kärynnyt. Videolta katsoessa sellissä ei näkynyt minun näkemääni tulimerta, vain pientä kytemistä. Olinko tulossa vainoharhaiseksi vai eikö hermoni kestä enää minkäänlaista normaalista poikkeavaa tilannetta?
Vartija Kortulanpesä kirjoitti asiaankuluvan raportin sellipalosta. Hän ei maininnut sanallakaan minun toilailuista, päinvastoin hän kehui ripeää toimintaani esimerkilliseksi ja ehdotti raportin lopussa, että minulle kuuluisi hengenpelastusmitali. Purskahdin nyyhkyttävään itkuun luettuani raportin. Kortulanpesä on hieno mies ja turhaan luulin häntä vasikaksi viime viikolla.
Kysyisin lopuksi kokeneilta vartijoilta, että onko pelkotilat yleisiä teille ilta- ja yövuorossa? Toiseksi, onkohan minulla jonkinasteista pyromaanin vikaa, kun toimin miten toimin tulipalotilanteessa? Kolmanneksi, jos saan hengenpelastusmitalin valheella, kehtaanko pitää sitä virkapaidan rintamuksessa työpäivinä? Ja lopuksi, onko minullakin kevättä rinnassa, kun näen pareja käsi kädessä kävelemässä, tunnen oloni haikeaksi?
Kiitos vastauksista ja tuntekaa itsekin kevättuulten ja auringon mukanaan tuoma lämpö sisimmässänne ja iloitkaa jokaisesta pienestä nautinnosta, minkä lintujen laulu tuo korviinne.
Lopulta räjähti. Palohälytys tuli seitsemän aikaan illalla. Radiopuhelimesta kuului, että rundikoppi on liekeissä. Suuntasin rundiosastolle ja katsoin liekkimerta kakkoskopin monitorista. Näky oli henkeäsalpaava. Liekit löivät kohti kattoa ja kameran linssi alkoi sulaa kuumuuden voimasta. Vangin huuto oli kimakampaa kuin minulla koskaan. Itseasiassa suoranaista vinkumista. Nyt oli tosi kyseessä ja kuoleman läheisyys tuntui elimistöni syvimmässä kolkassa, jopa rektaalissa asti.
"KAAPO PERKELE, KAKKOSKOPPI AUKI JA LETKU ESIIN!!" Olin niin ajatuksissani, että kaivoin sukupuolielimeni näkyville. Vartija Kortulanpesä avasi rundi kakkosen ja suhautti vaahtosammuttimella pari sekuntia. Palo oli ehkäisty, eikä savuakaan tullut paljon käytävälle. Menin rundisellin ovelle ja vanki katsoi minua hölmösti keskivartaloon. Siinä vaiheessa tajusin, että seisoin sellin ovella muna kädessä. Tarkastellessa tilannetta tarkemmin, tajusimme, että tupakantumppi se vain oli hieman kärynnyt. Videolta katsoessa sellissä ei näkynyt minun näkemääni tulimerta, vain pientä kytemistä. Olinko tulossa vainoharhaiseksi vai eikö hermoni kestä enää minkäänlaista normaalista poikkeavaa tilannetta?
Vartija Kortulanpesä kirjoitti asiaankuluvan raportin sellipalosta. Hän ei maininnut sanallakaan minun toilailuista, päinvastoin hän kehui ripeää toimintaani esimerkilliseksi ja ehdotti raportin lopussa, että minulle kuuluisi hengenpelastusmitali. Purskahdin nyyhkyttävään itkuun luettuani raportin. Kortulanpesä on hieno mies ja turhaan luulin häntä vasikaksi viime viikolla.
Kysyisin lopuksi kokeneilta vartijoilta, että onko pelkotilat yleisiä teille ilta- ja yövuorossa? Toiseksi, onkohan minulla jonkinasteista pyromaanin vikaa, kun toimin miten toimin tulipalotilanteessa? Kolmanneksi, jos saan hengenpelastusmitalin valheella, kehtaanko pitää sitä virkapaidan rintamuksessa työpäivinä? Ja lopuksi, onko minullakin kevättä rinnassa, kun näen pareja käsi kädessä kävelemässä, tunnen oloni haikeaksi?
Kiitos vastauksista ja tuntekaa itsekin kevättuulten ja auringon mukanaan tuoma lämpö sisimmässänne ja iloitkaa jokaisesta pienestä nautinnosta, minkä lintujen laulu tuo korviinne.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kaapo se vaan jatkaa esimerkillistä toimintaa. Nään miellessäni oikein kun Kaapo seisoo elin kädessään käytävällä.
Eiköhän kaikki ole sinulla ihan ok. Aivan normaalia toimintaa ja kevättä vaan rinnassa...tai missä lie.
Mä oon saanut makeet naurut, siis positiivisessa mielessä kun kirjoittalet palstalle.
Jatka samaan tapaan, mutta älä alennu voimamiespampun tasolle :)
Se sun "keittiön Aune" oli ihan huippu
Piristä meidän päivää edelleen...
Kaapo, jälleen kerran sait minut hyvälle tuulelle ja ehkä huomenna saatakin kuunella lintujen liverrystä aamutupakalla.. Tosin niitäkin pitänee varoa kun niillä on sitä nuhaa nyt liikkeellä! Ja kun vastaisuudessa joudut yö vuoroon niin lauleskele ja viheltele kongilla kun ja jos rupeaa pelottamaan. :):):)
Osaatko Kaapo viheltää?
Osaan viheltää aika sujuvasti ja minulla on yksi bravuuri: kottarainen. En uskalla kuitenkaan kerroksilla vihellellä ilta-aikaan, kun vangit saattavat tunnistaa ääneni ja alkavat mekkaloimaan tietäessä, että vastassa on heikko, voimankäyttötaitoja osaamaton vartija. Voisinhan kuitenkin taputtaa käsiä eri rytmein, jos se rauhoittaisi minua. Onneksi eilisiltana minulla oli huopatossut jalassa, niin vangit eivät kuulleet liikkeitäni.
Mä kyl arvostan tota Kaapon kekseliäisyyttä ja järjenkäyttöä. Muutenkin toi toiminta "kriisitilanteissa" on tosi esimerkillistä.
Kaapo ansaitsee mitalin.
KAAPOLLE MITALI!
Sinne minne ei aurinko paista:)
olet kaapo huippu tyyppi.. ainoa aito ihminen varmaan täällä!!! ansaitset kyllä mitallin!! ja toivottavasti saamme lukea lisää juttujasi, ne ovat aivan sika-hyviä!! täällä taitaa ollakin jo kaapo-fani clubi..pitäis varmaan liityä siihen myös.. tzemppiä hirveesti seuraaviin työpäiviin.. niitä odotellessa!!
Saatan lopettaa......kaiken...Hyvästi...ehkä, Älkää odottako minua....ikinä.....ikävä teitä!
Joku yrittää tappaa minut, ei onnistu. Tulen takaisin, kun selviän. Olen humalassa ja pelottaa sekoilla. Voi vitja mua...
onko se nyt oikea Kaapo joka siellä kirjottaa?
Toivottavasti ei...