Rakennesuunnittelija antoi tuollaisen ehdotuksen talollemme.
Tekisi rungon Lammin tms. valuharkosta jossa ei ole eristettä ja sitten villa päälle, verkko ja 3-kerrosrappaus.
Alkoi tuntua ihan järkevältä vaihtoehdolta yleisesti käytetyn eristeharkon sijaan. Osaako joku kertoa mitä eroa on pystytyskustannuksissa juuri eristeharkkoon nähden, kun työvaiheita ainakin tulee hieman enemmän.
Ja onko rakenteena mielestänne parempi tai huonompi kuin eristeharkko.
Tekisi rungon Lammin tms. valuharkosta jossa ei ole eristettä ja sitten villa päälle, verkko ja 3-kerrosrappaus.
Alkoi tuntua ihan järkevältä vaihtoehdolta yleisesti käytetyn eristeharkon sijaan. Osaako joku kertoa mitä eroa on pystytyskustannuksissa juuri eristeharkkoon nähden, kun työvaiheita ainakin tulee hieman enemmän.
Ja onko rakenteena mielestänne parempi tai huonompi kuin eristeharkko.
Vastaukset 14
Vanhimmat
On hieman kolhuille alttiimpi ulkokuori eikä se pysty varaan auringon lämpöä.
Mutta koska kolikon toisella puolella vois olla esim. kosteusteknisesti parempi toiminta niin ... makuasia.
rakennettiin elementeistä taloa, jossa oli betoniset sisäkuoret ja 160mm EPS ulkokuori, joka sitten rapattiin. Nopeaa ja siistiä ainakin oli verrattuna omaan harkkotaloon. Hinnoista ei sitten ole hajuakaan, mutta lopputulos on saumaton.
Elementeissä joissa on myös ulkokuori suositellaan käytettäväksi villaa eps:n sijaan. Muistaakseni se on kosteuden kannalta paremppi ratkaisu.
Tuossa sinun tapauksessasi tulee mieleen, jotta mitä mahtaa tuollainen rappaus maksaa ja miten se kestää kolhuja?
"Elementeissä joissa on myös ulkokuori suositellaan käytettäväksi villaa eps:n sijaan. Muistaakseni se on kosteuden kannalta paremppi ratkaisu. "
EPS on kosteusteknisesti varmasti toimivanpi mutta EPS on elementissä hankalampi toteuttaa.
jotta uritettu villa on kuivumisen kannalta paras ja tässä tarkoitetaan ulkoa tulevan veden kuivumista. betoni.com
ulkoa ei saa päästä vettä rakenteeseen
siksi rappauksella haetaan vedenpitävyyttä mutta höyryn läpäisevyyttä
kerrostalon ulkoseinät tosiaan uivat vedessä ja niissä tilanne on hieman eri
elementti OKT (esim. maallia YBT) ei ainakaan 2003 omannut mitään tuuletusta/veden poistumistietä vaikka villa ois ollut uritettu) sen sijaan vettymätön ja vesihöyryn läpipääsyä vähentävä EPS olisi parempi
siksipä ne niihen maanpaine elementteihinkin nykyisin ilmeisesti alkavat EPS:ää käyttää...
ilmaraollinen uritettu villa edesauttaa rakenteen kuivumista
(ja ilmaraon aiheuttama lämmönhukka korvautuu lämmöneristeen kuivumisesta saatavana parempana eristyskykynä, mutta siis EPS:n tapauksessa sisältäpäin lämmöneristeeseen pääsee huomattavasti vähemmän vesihöyryä, toki myös EPS:n voi urittaa jos haluaa)
Mitenköhän toimisi semmoinen rakenne että seinät valettaisiinkin ihan vanerimuottiin, ja muotin ulkokuori tulisikin esim. 200mm EPS:stä. EPS ja sisäpuolen vaneripinta tulisi kiinni toisiinsa muottilukoilla tai jollain teräksillä. Teräkset voisi laittaa vaikka putken sisälle ja valun jälkeen täyttää putki urikalla.
Kaveri kysyi tuota EPS:iä valmistajalta. Sitä saa kuulemma "lohenpyrstöuritettunakin" ja hintaa tulisi noin 5teur (300m2 seinää). Tällä menetelmällä säästyisi ainakin kivien(Lammi)kantamiselta. Vanerit voisi uusiokäyttää yläkerrassa, lattioissa ja esim. telineissä.
Ratu-kortin mukaan työmenekki seinämuotille olisi 0.3 tuntia/m2. Ei paha jos tuolla työmenekillä pääsee...
Vanerit voisi uusiokäyttää yläkerrassa, lattioissa ja esim. telineissä. ,,,hei jos nyt ei sentään uusiin lattioihin
Ratu-kortin mukaan työmenekki seinämuotille olisi 0.3 tuntia/m2. Ei paha jos tuolla työmenekillä pääsee... ,,,ei pääse voihan sitä toki kokeilla :)
Kyllä ne vanerit, jotka on olleet eristystä vasten voi käyttää uudestaan, jos sade ei pääse niitä pahasti kastelemaan. Eli ainakin puolet voisi käyttää uudestaan. Tollasesta omakotitalon muotista tulee niin paljon pattinkia ja muuta, että niistä kevyesti rakentaa rappareille ja katon tekijöille telineet, jos viitseliäisyyttä ja aikaa riittää.
Parempi huomattavasti rakenteellisesti ja toiminnallisesti.
Saadaan paksumpi betoniseinä, joka vaatii vähemmän terästä ja on huomattavasti lujempi yhtenäisenä valuna, kuin kahtena kapeana soirona.
Myös valaminen on helpompaa suuremman valuaukon ansiosta.
Lämmöneriste ulkopinnassa on parempi rappausalusta kuivana ja jäätymättömänä.
Myös laastimenekki on yleensä tasaisen pohjan ansiosta pienempi.
Rappauksessa ei näy saumoja, eikä halkeamia synny rungon liikkuessa kuivuessaan.
Solupolystyreeni on erinomainen vaihtoehto ja lisäksi mielyttävämpi käsitellä, kuin kivivilla.
Aiheeseen on valmiitakin erinomaisia ratkaisuja, kuten: www.malander.fi, www.palikka.fi, sekä Repo elementit, joissa elementin rakenne on sisäpuoli betonia ja ulkokuori Solupolystyreeniä.
Valinta näistä onkin sitten jo makuasia.
Ne eivät täytä tämän palstan tiukkoja vaatimuksia kivitaloista. Siis, eps-valuharkkokeskustelut täältä pois!!! Pesäpallokin uppoaa moiseen rakenteeseen jääkiekosta puhumattakaan.
Ihan mielenkiinnosta, mitä ne kivitalokriteerit ovat, joita EPS-valuharkko ei täytä? Eikö esim. 14cm teräsbetonia riitä kiviseinän "kriteeriksi"?
Tuskinpa kukaan oman talon seinään jääkiekkoa lämii.
pinnanlujuusominaisuudet, lämmönvarauskyky yms. ovat semmoisia jotka eivät ole samaa kaliiberia kuin perinteisissä kivitaloissa
EPS kivitalot on oman lajinsa eläin. Niinkuin kivitalot jotka tehdään kokonaan lämmöneristeestä.
Pinnan lujuus eristerappauksissa ei kylläkään ole minkäänlainen ongelma. Rappauspinta on varsin kestävä, mutta jääkiekkoilijat varokoot ikkunia.
Mikäli tarvitaan iskunkestävää laastia sitäkin löytyy ja on sellaista kumia, että kirvestä tarvitaan sen hajoittaakseen.
Vielä lämmönvarauskykyyn, niin se aiheuttaa enemmän ongelmia viiveiden muodossa, kuin hyötyä. Tämän tietävät varmasti kaikki vesikiertoisella paksua varaavaa massaa lattiassaan lämmittävät.
Solupolystyreeni on ehkä maailman eniten käytetty eriste ja se toimii yhtä hyvin ulkoapäin tulevaa lämpöä vastaan, kuin kylmääkin.
Lisäksi sen oikea paikka on ulkopinnassa ja siihen saadaan tosi kaunis rappaus, mistä ei näy saumat läpi ja pysyy kuten rintamamiestaloissakin puun päällä kymmeniä vuosia ongelmitta.
Katsotaan nyt muutamia vuosia, miten pysyy kylmässä betonipinassa, kerrostaloissa ei ainakaan ole kovin hyvin menestynyt, kun on päässyt vettä väliin, niin korkkaa !