Projektin keskeytys oli suuren luokan pr-temppu
Lobbari valjasti Münchenin Linux-hankkeen ohjelmistopatenttien vastaiseen taisteluun
Florian Müller.
Ohjelmistopatentteja vastaan kampanjoinut Florian Müller väittää tuoreessa kirjassaan, että Münchenin Linux-projekti keskeytyi hänen pr-temppunsa vuoksi. Keskeytys joudutti patenttidirektiivin hylkäystä.
Müllerin No Lobbyists As Such -kirja tuli julki viime viikolla. Kirjassa antipatenttilobbari kertoo, kuinka Münchenin Linux-projektia käytettiin hyväksi ohjelmistopatenttien vastaisessa taistelussa. Euroopan parlamentti hylkäsi patenttidirektiivin lopullisesti heinäkuussa 2005.
Müllerin mukaan ohjelmistopatenttien vastainen rintama ei alkuun saanut median huomiota, ja sen aktiivit päättivätkin tehdä dramaattisen tempauksen.
- Meidän täytyi saada tapahtumaan jotain, joka herättäisi median kiinnostuksen, todellisen kriisin, ja se täytyi saada aikaan heti, hän kirjoittaa.
Müller liittolaisineen keksi idean: Saksan vihreät kirjoittaisivat kirjallisia kysymyksiä Münchenin pormestarille. Kysymykset koskivat ohjelmistopatentteja ja niiden vaikutusta kaupungin Linux-projektiin, joka tunnetaan nimellä LiMux.
Lobbarit auttoivat vihreitä kysymysten teossa, jotka lähtivät pormestarille heinäkuun lopulla. Muutamaa päivää myöhemmin Münchenin tietopalvelupäällikkö Wilhelm Högner lähetti LiMux-projektin postilistalle viestin, jonka mukaan Linuxiin siirtyminen on keskeytetty vihreiden kysymysten vuoksi.
Müller julkaisi Högnerin viestin. Media kiinnostui asiasta aina suurilevikkistä Der Spiegeliä myöten, News.com kertoo.
Kiinnostus levisi Saksan ulkopuolellekin. Britannian Guardianissa alkoi näkyä mainoksia puolesta ja vastaan. Kun tieto Münchenin päätöksestä levisi, jopa Linus Torvalds tuomitsi patenttidirektiivin ja silloin kiinnostui Yhdysvaltain mediakin.
Olisi saattanut kaataa LiMux-hankkeen
Monet vapaiden ohjelmien ja avoimen koodin kannattajat kritisoivat lobbarijengin tempausta sanoen, että se vaaransi näkyvän LiMux-projektin tulevaisuuden. Samalla avoimen koodin tulevaisuus vaarantui.
Müller on toista mieltä. - Ymmärrän huolet, mutta avoimen koodin yhteisö olisi kärsinyt paljon enemmän, jos patenttidirektiivi olisi hyväksytty.
LiMuxin keskeytys oli sen rinnalla pieni asia. - Oli parempi kiinnittää huomio asiaan silloin, kuin siihen vielä saattoi vaikuttaa, hän sanoi kirjassaan.
- Mikään muu tempaus ei tuonut läheskään samanlaista julkisuutta, vaikka kampanjoimme 30 kuukautta.
Viikon päästä Müllerin joukkion tempauksesta München käynnisti LiMuxin uudelleen. LiMux on näkyvin ja eniten julkisuutta saanut projekteista, jotka tähtäävät Linuxin laajamittaiseen käyttöön.
Tempun onnistuminen harvinaista
Techworldin kirja-arvostelija Matthew Broersma kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että pieni, kokematon lobbareiden joukko onnistui niin hyvin, että suuryhtiöiden ja Euroopan Unionin ammattilobbaritkin ihailivat toimintaa. Tällaisen tempun onnistuminen on hyvin harvinaista.
Broersma muistuttaa, että ohjelmapatentteja vastustavat suuryhtiötkin olivat hitaita toimenpiteissään. Vastaavissa tapauksissa direktiivit on sujuvasti hyväksytty, kuten esimerkiksi copyright-direktiivi, joka ei juuri kohdannut vastustusta.
Florian Müllerin No Lobbyists As Such: The War over Software Patents in the European Union -kirja tulee markkinoille toukokuussa. Kustantaja SWM Software-Marketing.
Lobbari valjasti Münchenin Linux-hankkeen ohjelmistopatenttien vastaiseen taisteluun
Florian Müller.
Ohjelmistopatentteja vastaan kampanjoinut Florian Müller väittää tuoreessa kirjassaan, että Münchenin Linux-projekti keskeytyi hänen pr-temppunsa vuoksi. Keskeytys joudutti patenttidirektiivin hylkäystä.
Müllerin No Lobbyists As Such -kirja tuli julki viime viikolla. Kirjassa antipatenttilobbari kertoo, kuinka Münchenin Linux-projektia käytettiin hyväksi ohjelmistopatenttien vastaisessa taistelussa. Euroopan parlamentti hylkäsi patenttidirektiivin lopullisesti heinäkuussa 2005.
Müllerin mukaan ohjelmistopatenttien vastainen rintama ei alkuun saanut median huomiota, ja sen aktiivit päättivätkin tehdä dramaattisen tempauksen.
- Meidän täytyi saada tapahtumaan jotain, joka herättäisi median kiinnostuksen, todellisen kriisin, ja se täytyi saada aikaan heti, hän kirjoittaa.
Müller liittolaisineen keksi idean: Saksan vihreät kirjoittaisivat kirjallisia kysymyksiä Münchenin pormestarille. Kysymykset koskivat ohjelmistopatentteja ja niiden vaikutusta kaupungin Linux-projektiin, joka tunnetaan nimellä LiMux.
Lobbarit auttoivat vihreitä kysymysten teossa, jotka lähtivät pormestarille heinäkuun lopulla. Muutamaa päivää myöhemmin Münchenin tietopalvelupäällikkö Wilhelm Högner lähetti LiMux-projektin postilistalle viestin, jonka mukaan Linuxiin siirtyminen on keskeytetty vihreiden kysymysten vuoksi.
Müller julkaisi Högnerin viestin. Media kiinnostui asiasta aina suurilevikkistä Der Spiegeliä myöten, News.com kertoo.
Kiinnostus levisi Saksan ulkopuolellekin. Britannian Guardianissa alkoi näkyä mainoksia puolesta ja vastaan. Kun tieto Münchenin päätöksestä levisi, jopa Linus Torvalds tuomitsi patenttidirektiivin ja silloin kiinnostui Yhdysvaltain mediakin.
Olisi saattanut kaataa LiMux-hankkeen
Monet vapaiden ohjelmien ja avoimen koodin kannattajat kritisoivat lobbarijengin tempausta sanoen, että se vaaransi näkyvän LiMux-projektin tulevaisuuden. Samalla avoimen koodin tulevaisuus vaarantui.
Müller on toista mieltä. - Ymmärrän huolet, mutta avoimen koodin yhteisö olisi kärsinyt paljon enemmän, jos patenttidirektiivi olisi hyväksytty.
LiMuxin keskeytys oli sen rinnalla pieni asia. - Oli parempi kiinnittää huomio asiaan silloin, kuin siihen vielä saattoi vaikuttaa, hän sanoi kirjassaan.
- Mikään muu tempaus ei tuonut läheskään samanlaista julkisuutta, vaikka kampanjoimme 30 kuukautta.
Viikon päästä Müllerin joukkion tempauksesta München käynnisti LiMuxin uudelleen. LiMux on näkyvin ja eniten julkisuutta saanut projekteista, jotka tähtäävät Linuxin laajamittaiseen käyttöön.
Tempun onnistuminen harvinaista
Techworldin kirja-arvostelija Matthew Broersma kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että pieni, kokematon lobbareiden joukko onnistui niin hyvin, että suuryhtiöiden ja Euroopan Unionin ammattilobbaritkin ihailivat toimintaa. Tällaisen tempun onnistuminen on hyvin harvinaista.
Broersma muistuttaa, että ohjelmapatentteja vastustavat suuryhtiötkin olivat hitaita toimenpiteissään. Vastaavissa tapauksissa direktiivit on sujuvasti hyväksytty, kuten esimerkiksi copyright-direktiivi, joka ei juuri kohdannut vastustusta.
Florian Müllerin No Lobbyists As Such: The War over Software Patents in the European Union -kirja tulee markkinoille toukokuussa. Kustantaja SWM Software-Marketing.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kirjalobbausta?