Ristijärvi....

on moni asia rempallaan. Mutta sen verran asioista tiedän, että terveyskeskuksen pitkäaikaispotilaiden hoito hygieniatuntemus on paljon kehittyneempää ja vastuullisempaa kuin esimerkiksi Ämmänsaaressa.

Kunta on sössinyt itsensä melko syvälle, koska Ristijärvihän on muuttotappionen häviävä kunta, kuten moni muukin kunta Kainuussa. Kumminkin täällä on yritystä ja keksitään uusia ideoita tilanteen parantamiseksi. Seniorikylä on itseasiassa melko kekseliäs ratkaisu, koska nuorillehan on paljon hankalampaa saada syitä täällä pysymiseen. Viimeistään tulee lähtö kun on kyse korkeakouluopintojen aloittamisesta.

Ristijärven seniorikylä on hieno hanke, mutta se lääkärin puute on todellinen ongelma. Toisaalta kun Ristijärven tk ei enää pitkään ole tarkoitettukaan akuutteihin tapauksiin vaan ainoastaan pitkäaikaispotilaiden hoitoon, ei lääkärin näkeminen ole yhtään sen vähäisempää kuin muissakaan kunnissa. Eihän lääkäri isommissakaan paikoissa käy pitkäaikaispotilaiden luona joka päivä! Ja jos hätä tulee niin ambulanssi kulkee. Tilanne on sama muissakin kunnissa, mutta sillä erolla, että täällä sentään yritetään.

Vieläkö sitä Ristijärveltä saa sitä makoisaa ja ravitsevaa kaljaa? Jos sitä saa tai vaikkapa sitten ei, niin ei se silti mitään haittaa. Eikait sitä kaljaakaan kukaan joisi, jos ei siitä kukaan kerran pitäisi? Ja jos siitä kerran jotkut pitävät, niin pitäähän sitä sitten tarjolla olla. Kyllä jämpi on näin.

Ameriikoissa missä se vanhuuskin on enempi pisnestä, kuin kaljanmyynti Ristijärvellä. On kans sellasia vanhuskyliä. Siellä on komiat hautuumaat ja rahaa vastaan saa ostaa vaikka koko haudan hoidon. Saa siellä vaikka pullollisen oluttakin aina kun vierailee. Miksei siis erilaiset sairaanhoitajat ja muut saisi tehdä sillä bisnestä, että mittaavat verenpainetta ja refleksejä? Parempi se vaan on vanhuksiin panostaa kuin nuoriin. Vaikka toisaalta eihän se välttämättä kaljanmyyntiä kasvata. Ja ainahan varakkaat vanhat miehet on vetäneet nuoria naisia puoleensa. Joten kyllä sillä ilmiöllä lapsiakin syntyy. Toisin kuin vanhan ja rikkaan rouvan luona, jossa parveilevat sukujen valkoiset lampaat ja ne jotka ovat aidosti kiinnostuneet tädintilasta?

Huonompaan suuntaan on terveyspalvelut menneet maakuntahallinnon aikana.Ennen sentään terveyskeskus oli auki 5 päivää viikossa samoin lääkäri tavattavissa. Nyt on ovet kiinni useampana päivänä,ei ole labraa,ei hammaslääkäriä,ei neuvolaa,ei kuntoutusta eikä tietenkään lääkäriä. Ne ovat paikalla joskus, mutta milloin? Siitä ei ole kenelläkään tietoa. Kyllä täällä eivät seniorit ole pitkäikäisiä.

Tietenkin siksi koska kylällämme on niin paljon senjori ikäisiä. Ei lääkärin tarvi olla vahus mutta ei siitä haittaakaan olisi.
Tämä kylä on kiva paikka meidän vanhusten olla joskin jotkut huulien maalaajat meinaa vähän halveerata meitä.
Mutta mitäpä tuosta perusteiltaan meillä on kaikki hyvin. Jotka ei täällä viihdy niin viitostie on aurattu tai sula edetä kehä kolmosen jälkeen kakkoselle. Että semmosia ajattelin arvon hyönteiset.

Tiistaina 4.9.2012 Studio.55 näyttää olevan Reijo Freedrik-sonni kertomassa ihannekylästään. Totesinpa mennä viikolla katsellessani Kotokunnaan vanhustentalon pihapiiriä että on suoraan SYVÄLTÄ VENÄJÄLTÄ. Ikkunanäkymät muoriloilla risukkoa. Ovien pielissä erilaisia tuolin reuhkoja. Masentava näky. Siinä on sitten kiitos veteraanisukupolvelle. Ei silmäniloksi pihaa laiteta ja tuoleja hommata kunnan puolesta.

En ikinä haluaisi omaistani tuonne Kotokunnalle. Kehutaan maasta taivaaseen vanhustenhuoltoa ja senioripolista, kaikki entiset opettajat ja silmäätekevät ovat manoksissa naamallaan. Mutta vaatimaton ja köyhä vanhus ohjataan Kotokunnaan rappiokylään.