Suomessa harrastetaan karkeaa ylikoulutusta.
Kuinka moni kaupankassa on käynyt lukion? Moniko ammattikorkeakoulusta valmistunut tradenomi pääsee oman alan töihin? Kuinka moni tohtori on koulutustaan vastaavassa työssä, tohtoritehtailun yhä jatkuessa?
Samaan aikaan ammattitaitoisesta työvoimasta on pula. Telakat, Rakennusala yms. painiskelee työvoimapulan kanssa.
Suomen menestys perustuu osaamiseen, mutta tarviiko kaupankassa vetääkseen viivakoodin lukijan läpi ylioppilastutkintoa?
Tuntuu siltä että Suomen koululaitos on paisutettu ylisuureksi suojatyöpaikaksi, jossa on mukava viettää esieläkepäiviä. Kahden ja puolen kuukauden kesäloma. Syys, hiihto ja joululomat ja kahvitauko noin 50 minuutin välein tarjoaa työympäristön josta moni näkee vain unta.
Laaditaan lakeja että Suomi on virallisesti kaksikielinen vaikka Suomi on vahvasti yksikielinen. Tällä tavoin saadaan aikaiseksi pakkoruotsinopettajalaumat, joiden palkanmaksusta me veronmaksajat huolehdimme.
Ja siinähän päästiin jo asian ytimeen. Ylikoulutuksen kustannukset maksaa Suomalainen veronmaksaja joka heikentyneellä ostovoimallaan yrittää pitää tätä yhteiskuntaa edes jotenkin pystyssä.
Lääkkeenä tähän ongelmaan on lukiopaikkojen raju karsiminen. Lukio käymisen syyksi ei riitä yleissivistys, koska sitä pystyy hankkimaan sitten työn lomassa, jos on motivaatiota. turhien aineiden karsiminen opetusohjelmasta. Esim. ruotsi vapaaehtoiseksi. Kaikista niistä aloista, joista ihmisiä valmistuu paljon kortistoon, pitää opiskelupaikkoja vähentää ja työvoimapula aloille taas lisätä.
Nykytilanteessa Suomalaisista alle puolet on työssä ja niistäkin moni on julkisella sektorilla.
Ei hyvin mene.
Kertokaahan joku vielä että koska tarvitsen niitä toisen asteen yhtälöitä?
Kuinka moni kaupankassa on käynyt lukion? Moniko ammattikorkeakoulusta valmistunut tradenomi pääsee oman alan töihin? Kuinka moni tohtori on koulutustaan vastaavassa työssä, tohtoritehtailun yhä jatkuessa?
Samaan aikaan ammattitaitoisesta työvoimasta on pula. Telakat, Rakennusala yms. painiskelee työvoimapulan kanssa.
Suomen menestys perustuu osaamiseen, mutta tarviiko kaupankassa vetääkseen viivakoodin lukijan läpi ylioppilastutkintoa?
Tuntuu siltä että Suomen koululaitos on paisutettu ylisuureksi suojatyöpaikaksi, jossa on mukava viettää esieläkepäiviä. Kahden ja puolen kuukauden kesäloma. Syys, hiihto ja joululomat ja kahvitauko noin 50 minuutin välein tarjoaa työympäristön josta moni näkee vain unta.
Laaditaan lakeja että Suomi on virallisesti kaksikielinen vaikka Suomi on vahvasti yksikielinen. Tällä tavoin saadaan aikaiseksi pakkoruotsinopettajalaumat, joiden palkanmaksusta me veronmaksajat huolehdimme.
Ja siinähän päästiin jo asian ytimeen. Ylikoulutuksen kustannukset maksaa Suomalainen veronmaksaja joka heikentyneellä ostovoimallaan yrittää pitää tätä yhteiskuntaa edes jotenkin pystyssä.
Lääkkeenä tähän ongelmaan on lukiopaikkojen raju karsiminen. Lukio käymisen syyksi ei riitä yleissivistys, koska sitä pystyy hankkimaan sitten työn lomassa, jos on motivaatiota. turhien aineiden karsiminen opetusohjelmasta. Esim. ruotsi vapaaehtoiseksi. Kaikista niistä aloista, joista ihmisiä valmistuu paljon kortistoon, pitää opiskelupaikkoja vähentää ja työvoimapula aloille taas lisätä.
Nykytilanteessa Suomalaisista alle puolet on työssä ja niistäkin moni on julkisella sektorilla.
Ei hyvin mene.
Kertokaahan joku vielä että koska tarvitsen niitä toisen asteen yhtälöitä?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Provosoiminen on toki tehokas tapa herättää keskustelua, mutta faktat kannattaisi kuitenkin tarkistaa.
Ihan tottako väität, että puolet suomalaisista on työttömiä? :D 50%?
Kaupan kassa ei tarvitse viivakoodia lukiessaan lukiota, mutta mitä haittaakaan siitä on?
Miksi pitäisi karsia ihmisten sivistystä, jos kuitenkin duunaritason töillekin löytyy tekijänsä?
Ei työpaikka ole koko elämä, mutta se että on sivistynyt ja tietää asioista on osa pohjoismaista hyvinvointia.
Ihan samalla tavalla se kaupan kassa menee kotiin lastensa luo kuin vaikka yliopiston opettajakin,
ja elää normaalia arkea. Ei kaikkea sivistystään voi eikä tarvitsekaan näyttää työssään, sillä koko sivistyksestä ammattia harjoitettaessa ei tietenkään käytetä, esim. kemistit eivät periaatteessa tarvitsisi työssään labrassa mitään tietoa ympäröivästä yhteiskunnasta, jos kärjistetään.
Minusta on hyvä että Suomessa ihmiset opiskelevat ja lukevat, tekevätät työkseen sitten mitä tahansa.
Hyvä pointti sinulla oli siinä, että duunaritason työtekijöitä tarvitaan ja nuoria pitäisi kannustaa näkemään myös ammattikoulun vaihtoehtona, luvut ovat kuitenkin nousussa kokoajan, muistaakseni 40% peruskoulunsa päättäneistä meni ammattikouluun.
Ja jos opettajien lomista valitat, hae alaa opiskelemaan. Jokaisella on mahdollisuus valita,
tasa-arvoinen ja ilmainen peruskoulutuksemme takaa koulun puolesta kaikille samat mahdollisuudet opiskella pitkälle ja ponnistaa.
"Ihan tottako väität, että puolet suomalaisista on työttömiä? :D 50%?"
Toivottavasti siellä OKL:lässä panostetaan vähän enemmän luetun ymmärtämiseen. Sanoin että Nykytilanteessa Suomalaisista alle puolet on työssä.
Suomessa on noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Työllisiä tästä joukosta on 2 353 000 eli alle puolet.
http://www.stat.fi/til/tyti/2006/01/tyti_2006_01_2006-02-21_tie_001.html
"Kaupan kassa ei tarvitse viivakoodia lukiessaan lukiota, mutta mitä haittaakaan siitä on?"
Haittana on että verot nousevat kaikilla. Kun makselen veroistani opettajien kahden ja puolen kuukauden kasälomaa, niin todellakin haluan että yhtään turhaa opettajanvirkaa ei ole olemassa.
Peruskouluvuoden hinta huitelee muistaakseni 5000 euron paikkeilla paikkakunnasta vähän riippuen. Lukiopaikka lienee vähintään saman.
Mirkku A käy kolme vuotta lukiota ja menee sitten kaupan kassalle hommiin. Hinta veronmaksajille 15000+opinto ja asumistukia yms. mitä nyt sattuu saamaankaan.
Mirkku B menee suoraan kaupan kassalle toihin. Maksaa palkastaan veroja ja siis myös Mirkku A:an lukio "harrastusta".
Viivakoodin luku käy samanlailla molemmilta. Ei minua (ja tuskin Mirkku B:täkään) kiinnosta maksaa penniäkään enempää veroja mitä on ehdoton pakko.
"Ja jos opettajien lomista valitat, hae alaa opiskelemaan. Jokaisella on mahdollisuus valita,
tasa-arvoinen ja ilmainen peruskoulutuksemme takaa koulun puolesta kaikille samat mahdollisuudet opiskella pitkälle ja ponnistaa."
Tottakai voi kritisoida yhden ammattiryhmän ylisuuria etuja. Sen sijaan että alkaisin pyristelemään niitä kohti, niin teen mielummin töitä että muutkin pääsisivät samaan.
Suon nuo edut mielellään kaikille työssäkäyville enkä vain pienelle porukalle.
Kaikille ei noita etuja voida koskaan antaa, koska Suomi kaatuisi siinä hommassa. Myös opettajakunta kesälomineen ja kahvipausseineen.
Vielä yksi lainaus tekstistäsi:
"...ja ilmainen peruskoulutuksemme takaa..."
Sovitaanko että sanotaan, veronmaksajien rahoilla kustannettu.
Kai sinä "ylikoulutettu" tiedät, että opettajien kesäloma on kuukauden pituinen. N.puolitoista kuukautta on opetus keskeytettynä, ja siltä ajalta opettaja ei saa palkkaa tyhjästä.
Aikoinaan opettajat saivat palkan vain opetuskuukausilta, kesät(3kk)piti tulla toimeen kuka mitenkin. Joskus, taisi olla 1960-luvulla,
opettajien opetuskuukausilta ansaitsema palkka jaettiin 12 kuukaudelle. Kesäajan palkka on siis ansaittu lukuvuoden aikana.
Pointti ei ollutkaan se, vaan ylikoulutus.
Itselläni on ollut lukemisen, kirjoittamisen,plus,miinus,jako ja kertolaskun oppimisen jälkeen kaikki muu opetus turhaa. Opetukseni olisi voitu lopettaa kolmannen luokan jälkeen ja hyvin olisin pärjännyt.
Teen työtä jota osaisi kesy apinakin mutta eläinsuojelulainsäädäntö lienee kieltäneen niiden käytön. Ikävintä on nähdä että monilla työtovereillani on teknikon tai insinöörin paperit taskussaan. Heidät siis koulutettiin turhaan. Ja me nyt sitten maksamme korkeampia veroja jotta koulut suoltavat ylikoulutettuja ihmisiä.
Mainitsin tuossa ensimmäisessä tekstissä että Suomalaisista alle puolet on työssä ja niistäkin moni on julkisella sektorilla. En nyt tähän hätään löytänyt mitään virallista tietolähdettä joten löytämäni linkin tiedoista ei voi olla varma. Mutta luulisin että oikein ovat.
http://groups.msn.com/Suomiparemmaksi/ministerimynsivirkamiehionliikaa.msnw
Siinä siis sanotaan että julkisella sektorilla työskentelee 637 000 henkilöä.
Ja nämähän ei maksa palkkatuloistaan käytännössä ollenkaan veroa.
Kuvitellaanpa vaikka että yhteiskunta maksaa vaikkapa opettajalle 3000 euroa ja sitten opettaja maksaa siitä 1000 euroa yhteiskunnalle veroa. Saman voisi tehdä kätevämmin niin että yhteiskunta maksaisi opettajalle 2000 puhtaana käteen ja lopputulos olisi kaikille osapuolille sama. No saapahan taas muutama verivirkailija töitä kun pyörittää rahaa edes takas ja saa opettajakin luulla olevansa veronmaksaja:)
Eli yksityissektori maksaa käytännössä verot.
Kun työllisistä 2 353 000 vähennetään julkisen sektorin väki 637 000 huomataan että tätä maata pitää pystyssä todella pieni porukka.
Eli jokainen turha julkinen työpaikka nakertaa Suoman kansantaloutta ja pahinta on että ylikoulutustapauksessa hukataan myös ylikoulutuksessa olevan henkilön työpanos.
Kyllä olisi kannattanut panostaa yli-koulutuksesi lisäksi myös terveen järjen käyttöön-
Ymmärtääkseni Suomi kehittyy, koska ihmiset ovat halukkaita oppimaan. Eikä tämä rajoitu siihen, tarvitseeko mutteritehtaallasi käyttää vasenta vai oikeaa kättä. Rinnastatko sanat yli-koulutettu ja yli-oppinut? Se, että harjoitat jonkinlaista laskentaa koulunpenkillä ei varmasti tule haittaamaan seuraavien vuosikymmenien liukuhihnalla oleskeluasi, päinvastoin, ehkä ajatuksesi laukkaa vielä huomennakin... Katkeruus siitä, ettet ole saanut oman alan töitä, on aika näkyvä. Virheesi olisit voinut välttää menemällä koulusta suoraan töihin, samalla olisit vähentänyt suuren suurta verotaakkaamme.
Muillekin kapeakatseisille pohdittavaksi, että ihminen sivistää itseään kehittyäkseen. Halu oppia kuljettaa Suomen taloutta eteenpäin varsin mukavaa tahtia. Suomen talous kasvaa noin 2,8% vuositahtia, kun muun EU:n vastaavat luvut ovat vajaan kahden prosenttiyksikön tahtia. Verratkaa vaikka tilannettamme 30 vuotta takaiseen. Se, että joudut maksamaan veroa suurista vääryyksistä johtuu siitä, ettet aikoinasi opetellut venäjää ja muuttanut naapuriin maanpakoon nauriita kasvattamaan. Jokainen sentään saa valita tulevan ammattisuuntauksensa vapaasti kapasiteettinsa mukaan. Tässä kuitenkin muistuttaisin, että tilastoistasi varmaan löytyy tieto- jo etukäteen- ennen amk:hon tai yliopistoon menoa, kuinka paljon kyseiseltä alalta työllistyy. Tuskin kukaan kuolinvuoteellaan tai rippituolissa itkee, että kun tuli hankittua liikaa opetusta. "Auta luoja, päästä synneistäni!" Jos Suomessa jaettaisiin porukka noin karkeasti kahteen (oppineihin ja oppimattomiin) olisi "hyvinvointiyhteiskuntamme" hierarkia kovin toista luokkaa. Tämä on demokratia-kysymys; kyllä yleissivistys auttaa selviämään elämässä, jos siihen kuuluu muutakin kuin kulkukortin heilautus tasaisin väliajoin. Väistämätöntä ehdottamallesi kehitykselle olisi, että "oppimaton" osa yhteiskuntaamme syrjäytyisi ja saisi näin entistä huonommat mahdollisuudet vaikuttaa politiikkaan ja maamme kehitykseen. Kyllä minä olen ainakin tyytyväinen siitä Suomesta ja arvoista, jotka meillä on. Ainahan voit palata koulun penkille lukemaaan yhteiskuntatieteitä, niin tietäisit miten asiat ovat. Mutta Suomi on vapaa maa.
saanut peruskoulutuksensa jossain muussa maassa?
Sinähän olet käynyt 9 vuotta perus/kansakoulua MUIDEN VERORAHOILLA nimenomaan noiden opettajien opissa, sitten mennyt 2. asteen kouluun, ollut siellä 3 vuotta ja ilmeisesti olet hakeutunut AMK:iin kuluttamaan verorahojamme vielä kolmeksi-neljäksi vuodeksi.
Kuriositeettina, sana "suomalainen" tulee pienellä alkukirjaimella.
Toivottavasti ymmärsit sanan merkityksen myös isolla alkukirjaimella kirjoitettuna.
"Sinähän olet käynyt 9 vuotta perus/kansakoulua MUIDEN VERORAHOILLA nimenomaan noiden opettajien opissa, sitten mennyt 2. asteen kouluun, ollut siellä 3 vuotta ja ilmeisesti olet hakeutunut AMK:iin kuluttamaan verorahojamme vielä kolmeksi-neljäksi vuodeksi."
Koulutukseni kustannuksia peritään minulta nyt ja tulevaisuudessa takaisin verojen muodossa, joten kyllä ne rahat minulta takaisin peritään ja siis itse koulutukseni lopulta maksan.
"Se, että harjoitat jonkinlaista laskentaa koulunpenkillä ei varmasti tule haittaamaan seuraavien vuosikymmenien liukuhihnalla oleskeluasi, päinvastoin"
Ei siitä sen kummempaa haittaa ole kuin, että veronmaksajat joutuvat maksamaan sen hyödyttömän opin.
"Katkeruus siitä, ettet ole saanut oman alan töitä, on aika näkyvä. Virheesi olisit voinut välttää menemällä koulusta suoraan töihin, samalla olisit vähentänyt suuren suurta verotaakkaamme."
Tai sitten mielikuvituksesi vilkas, olen oman alan töissä ja menin suoraan koulusta töihin.
Ei kannata keksiä mitään juttuja omasta päästään.
"Muillekin kapeakatseisille pohdittavaksi, että ihminen sivistää itseään kehittyäkseen."
Joskus näin lehdessä jutun kuinka joku eläkeläinen oli lukenut itsensä ylioppilaaksi. Ei enää huonommin voida veronmaksajien rahoja tuhlata.
"Tuskin kukaan kuolinvuoteellaan tai rippituolissa itkee, että kun tuli hankittua liikaa opetusta."
Tuskin, mutta moni 30 tuskailee opintolainojensa kanssa. Vaikka on monta tutkintoa taskussa työt tulevat pätkissä jos ollenkaan, asuntolainakin pitäisi ottaa ja tehdä pari tenavaa. Olisikohan sittenkin ollut parempi olla telakalla hitsarina koko alkuaikuisikä?
Tästä on kyse.
Turha koulutus maksaa. Sen maksavat veronmaksajat. Turha koulutus siis nostaa veroja. Tästä seuraa että palkkatason pitää olla Suomessa korkea, jotta palkasta jäisi näppiinkin jotain. Korkea palkkataso taas ajaa tuotantoa matalamman palkkatason maihin ja hups Suomalainen on turhan koulutuksensa kanssa työttömänä joka taas lisää verorasitusta ja nostaa siis entisestäänkin töissä olevien verotaakkaa. Työtön taas ohjataan turhille kursseille ja kysy vaikka keltä niistä ei päästä yleensä mihinkään työpaikkaan eli taas turhaa koulutusta joka taas maksaa...piiri pieni pyörii.
..tekevät, mitä siis valitat??
Sitäkö että muutama lukiopaikka karsimalla saataisiin veroäyejä parempiin kohteisiin?
Ihme kustannustehokkuusajattelu jyllää sinulla,
miksi se raha on nyt niin huipputärkeää?
Itse olisin mieluummin työtön humanisti-tohtori kuin liukuhihnalla makkaran suoltajana 19-vuotiaasta lähtien koko elämäni, käyhempänä mutta sivityneenä.
Ei täältä silloin kerran niiden tilipussien kanssa pois lähdetä. Huomioon otettakoon vielä se, että edelleen korkeasti koulutetut tienaavat paremminn kuin duunarit.
"Sitäkö että muutama lukiopaikka karsimalla saataisiin veroäyejä parempiin kohteisiin?"
Juurikin tätä. Minua jurppii että esim. vanhustenhoidon tasosta kuulee kauhutarinoita ja samaan aikaan tuhlataan rahaa turhaan koulutukseen.
"Ihme kustannustehokkuusajattelu jyllää sinulla,
miksi se raha on nyt niin huipputärkeää?"
Rahalla saa osteskeltua kaikkea kivaa. Kysy vaikka keltä.
"Itse olisin mieluummin työtön humanisti-tohtori kuin liukuhihnalla makkaran suoltajana 19-vuotiaasta lähtien koko elämäni, käyhempänä mutta sivityneenä."
Tämä on juuri suomalaisten ongelma. Moni on elänyt mukavan, vauraan nuoruuden ja haluaa sen tietysti jatkuvan myös tulevaisuudessa. Siksi ihmiset joukolla kouluttautuu ja tohtoreita yms. valmistuu turhaan.
Se että olisit mieluummin työtön humanisti-tohtori kuin liukuhihnalla makkaran suoltajana kertoo taas jotain elämän asenteesta. No onneksi nykyään työstäkieltäytyjille paukkuu aika helposti karenssia.
"Ei täältä silloin kerran niiden tilipussien kanssa pois lähdetä."
Ei lähdetä. Mutta minä elän nyt ja haluan saada vielä tässä elämässä omakotitalon. Rahalla saa.
"Huomioon otettakoon vielä se, että edelleen korkeasti koulutetut tienaavat paremminn kuin duunarit."
Kyllä, jos pääsevät koulutustaan vastaavaan työhön. Mutta rahallahan ei ole merkitystä, eikö niin?. Siteeraan sinua:"miksi se raha on nyt niin huipputärkeää?"
Mikähän mahtaa olla virallisen kaksikielisyyden hinta yhteiskunnalle?
Paljon se jokatapauksessa on.
Suomessa pitäisi olla vapaus opiskella itse valitsemaansa kieltä. Sitä kutsutaan kielivapaudeksi.
Sinä olet aika huvittava. Ensin kysyt tietoa, jota et selvästikään tiedä. Heti perään kuitenkin vastaat siihen.
Tiedän että se on paljon, mutta en tiedä että kuinka paljon.
Niin paljon jokatapauksessa ettei siihen ole millään muulla itämeren ympärysvaltiolla varaa.
Vaikka niillä on monella huomattavasti suuremmat kielivähemmistöt.
Maamme työttömien armeijallakin on lähes kaikilla luultavasti jokin tutkinto.
Ei vain löydy työtä ja kiinaan menee tehdas toisensa perään.
Eikö koulutus tuonutkaan onnea ja autuutta?
"Ongelmana liitossa nähdään myös se, että korkeakoulututkinnon suorittaa jo liki 40 prosenttia nuorista, kun EK:n rekrytointitarve olisi 25 - 30 prosenttia."
http://www.yle.fi/uutiset/oikea/id32284.html
Kannattaisi korkeakouluttaa vain tuo 25-30% nuorista.
Valtavat säästöt tulisi tästäkin.
siitä, että ne saavat halpaa työvoimaa ja vielä sellaista, jolla on vain yhteen kapeaan alaan keskittynyt koulutus, ettei porukka voi paremman ja monipuolisemman koulutuksen takia joko vaatia lisää liksaa tai vaihtaa parempaan työpaikkaan. Siksi EK kammoaa monipuolista ja pitkälle vietyä koulutusta.
Kun toisaalta ennustetaan, että nykynuori joutuu muuttamaan työalaansa jopa 9 kertaa elämänsä aikana, niin nimenomana pitkä ja monipuolinen koulutus on se, joka tuossa helpottaa ja takaa leivän vaikeampinakin aikoina.
Se kannattaa ottaa huomioon, että elämä kestää vuosikymmeniä, eikä mennä nyt heti sen helpoimman ja nopeimman tienestin perässä. Katsokaa vain mitä isotkin firmat tekevät nykyisin, esimerkiksi Kuusankoskella. Jos siellä on töissä ei koulutus muuhun kelpaa kuin paperihommiin, niin vaikeaa on, mutta jos on monipuolinen ja pitempi koulutus, niin uuden ja erilaisen työpaikan löytäminen on takuulla helpompaa.
jokaisen hommata monta tutkintoa ennen työelämään menoa varmuuden vuoksi?
Miten Suomen kansantalous sen kestäisi?
Miten niiden ammattien ammattitaito säilyy joita ei työkseen tee?
niinpä niin..ehkä tosiaan kannattaa miettiä mitä lähtee opiskeleemaan, että onko mahdollisuudet saada töitä vastaavalta alalta tutkinnon suoritettua..minä viisaana mietin tarkkaan ja harkiten alan, jossa on hyvät mahdollisuudet työhön..tässä alassa työvoimapulaa on siksi, että ala on uusi ja tietoa alaan liittyvistä asioista on aikaisemmin ollut hyvin vähän..Oma vika jos lähtee opiskelemaan alaa, jossa on huonot työmarkkinat..ei käy kateeksi!!
En ole löytänyt miltään alaltani koulutusta hiukankaan vastaavaa työtä, ja takana on viisi toisen asteen perustutkintoa, alempi korkeakoulututkinto ja ylempi korkeakoulututkinto sekä erikoisammattitutkinnon ensimmäinen osio kolmesta osiosta.
Kun ilmoittaudun työttömäksi työnhakijaksi, käsketään hakea uudelle ammattialalle, ei esim. työvoimapoliittiseen koulutukseen.
Tulevaisuudessa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle toisen asteen työvoimasta tulee puute. Tosin se näkyy jo nyt, kun korkea-asteen insinöörit eivät osaa työtään yhtä hyvin kuin perustutkinnon insinöörit ja teknikot. Koulutuksen pitäisi vastata tulevaisuuden tarpeisiin vähentämällä korkea-asteen koulutusta ja lisäämällä toisen asteen koulutusta.
Tuskin toisen asteen yhtälöistä on mitään hyötyä työmarkkinoilla, ja mielestäni todennäköisyyslaskennan voisi listata samaan.