Onko muilla samanlaista ongelmaa? Herään pienimpäänkin ääneen, oli se sitten akvaarion veden liplatus tai postinjakajan kenkien kopina rappukäytävässä. Tänä aamuna heräsin aivan julmettuun lirkutukseen ulkoa, mustarastaat lurittelivat jossain lähistöllä. Ihan ikkunan takana ei ole edes puuta missä ne olisivat voineet vislailla. Puhumattakaan sitten siitä kun kultsi alkaa kuorsaamaan, se on jotain ihan kamalaa.
Kumma kyllä, voin vetäistä tirsat liikkuvassa autossa ilman ongelmia taikka nukahtaa sohvalla telkkarin mölistessä taustalla. Olisiko lääkityksen paikka? Korvatulppia alan taas tänään käyttää mutta niiden läpikin kuuluu kaikenlaista.
Kumma kyllä, voin vetäistä tirsat liikkuvassa autossa ilman ongelmia taikka nukahtaa sohvalla telkkarin mölistessä taustalla. Olisiko lääkityksen paikka? Korvatulppia alan taas tänään käyttää mutta niiden läpikin kuuluu kaikenlaista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oon itekin ihmetellyt joskus, miks oon niin herkkäkorvainen. Pienikin risahdus herättää ja tosiaan puhumattakaan kun se kuorsaus alkaa. En kyllä pysty nukkumaan, jos telkkari on auki toisessa huoneessa, mut jos makkarissa on telkkari ja NÄÄN kuvan, sit saatan jopa nukahtaa, jos on jotain rauhallista ohjelmaa.
Joskus olen ajatellu, että onkohan jotain heikkohermoisuutta tai muuta korvien välissä...
Ukko-kulta nukahtaa vaikka taivas tulis niskaan. Kateeks käy.
ratkaisu: korvatulpat. Käytössä jo varmaan kymmenen vuotta. Korvakäytävät vain ärsyyntyy, eikä estä kaikkea ääntä.
Itse käytän korvatulppia nyt mutta just sen takia kun korvakäytävät on niin arat ei niitäkään voi koko aikaa käyttää. Plus että jos toinen kuorsaa, se kuuluu läpi.
Muistan kun jo lapsena (8v.) käytin kuulosuojaimia öisin kun isä kuorsasi niin lujaa että se kuului seinien läpi. Ei tavalliset peltorit riittäneet, niitä piti virittää vanulla ja vaahtomuovilla että tuli tarpeeksi hiljaista.
...korvatulpat tekee jonkinlaista paineen tunnetta päähän, niin ei kyllä voi käyttää:(
siis ihan samaa täällä. telkkarin eteen saatan helpostikkin nukahtaa, vaikka siellä käytäisiin ydinsotaa, mutta herään heti(kuin tikka) linnun lauluun, tai jos joku sammuttaa telkkarin kun nukun sen edessä. nukun helposti myös bussiin ja autoon.. mutta yhtään yötä en ole nukkunut hyvin ilman korvatulppia, sillä heräisin, vaikka vain hämähäkki kävelisi lattialla.....
Millaisia korvatulppia tarkoitat? Niitäkö joita saa apteekista 3M yms.
Lähdin työkiireiden keskeltä ystävättäreni kanssa viikon matkalle keskieurooppaan. Korvatulpat olivat mukana kuin myös varuilta "korvakittiä".
Olin varautunut samalla tavalla kuin edellisen kesän viikonloppureissuun hänen kesämökilleen. Siellä olin tietoisesti valmentanut itseni siihen, että kyllä tämä kaksi yötä täytyy mennä: hautauduin tyynyn alle korvatulppineni ja onnistuin nukkumaan pitkiäkin jaksoja heräämättä. Tosin olo oli jonkin verran hutera aamuisin mutta rentouduin aamu-uinneilla ja luonnossa. En puhunut mitään kuorsauksen haitoista itselleni, etten loukkaisi häntä, emäntää.
En arvannutkaan, miten voi uupua toisen äänekkäästä nukkumisesta kahden hengen hotellihuoneessa, uudessa ympäristössä. Jo ensimmäisenä yönä korvatulpista huolimatta heräilin useamman kerran kovanlaiseen korinaan, jota tämä naishenkilö untenmailla ollessaan pahaa aavistamatta päästeli.
Ajatuksena oli, että rentouduttaisiin tyttöreissulla, katseltaisiin kulttuuria, näyttelyjä, maisemia ja ehkä shoppailtaisiinkin.
Tilanne kärjistyi toisena päivänä. Olin edellisenä yönä siirtänyt patjan isoon eteistilaan. Huoneen ja eteisen välillä oli onneksi ovi. Sain nukuttua sen yön tosi hyvin ja olin rentoutunut.
Matkakumppani havaitsi aamulla minun nukkuvan eteisessä, josta olimme jo tullessamme vitsailleet, että tuossahan toinen voisi nukkua. Tosin nyt hän ei mitenkään kommentoinut nukkumistani siellä. Mutta myöhemmin kun otin illalla asian puheeksi, etten saa mitenkään nukuttua öisin vaikka minulla on korvatulpat korvissa. Hän tietenkin loukkaantui ja syytti minua, että minähän jo lähtiessäni tiesin asiasta. Hän on tällainen, eikä muuksi voi muuttua. Minä yritin hakea jonkinlaista ratkaisua tilanteeseen, josta syytin itseäni ja pyysin häneltä anteeksi tunteiden loukkaamisesta. Samalla yritin pitää omista oikeuksistani kiinni.
Oman atopiani vuoksi saimme vaihdettua huonetta toiseen, jossa ei ollut kokolattiamattoa. Loppujen lopuksi asian olisi pitänyt kääntyä hyvin, koska nyt saimme kaksi tilaa, jonka välissä oli ovi. Minä siirsin lisävuoteen pienempään ja nukuin siellä. Tosin hankaluudet kumuloituivat. Kun mainitsin kolmantena päivänä, että oliko hänellä aiempaa voimakkaampaa hajuvettä käytössään. Hyvän hajuista kuin olikin, olin sen jollekin ainesosalle yliherkkä ja hän käytti sitä aika runsaasti. Hän totesi, että samaa oli mutta nyt hän laittoi sitä huoneessaan eikä kylpyhuoneessa, jossa oli liesituulettimen tapainen vekotin. Hänen sävystään johtuen en edes uskaltanut pyytää häntä tekemään samoin kuin aiemmin oli tehnyt.
Emme voineet koko matkan aikana puhua oikeasti kärhämistämme, koska hän syytti minua omasta pahasta olostaan ja minä onnistuin samaan hänet kommenteillani kimmastumaan. Ja hän teki sen vaikka täydessä ratikassa ojentamalla minua. Minä olin niin hämmentynyt, etten saanut sanaa suustani vaan joinakin kerroilla minun piti vain lähteä kävelemään toisen suuntaan, jotta saisin olla rauhassa.
Ja kaikki siitä syystä, että menin kertomaan hänelle suoraan omista tuntemuksistani.