3,5 v koirani vahtii luitaan ja löytämiään roskia. Murisee ja varmasti purisi jos ottaisin luun pois tuosta vaan. En tiedä mikä johti tähän. Välillä ärsyynnyn murinasta niin paljon että otan koiraa kaulasta kiinni ja ravistelen luut ja muut pois. Todella masentavaa. Ennen tultiin hyvin toimeen, mutta ei enää saa koirani empatiaan. Johtajuusoppeja harjoitellaan, mutta koira ei halua luopua omaksumastaan pomon roolista. Kuinka kaun tässä kannattaa yrittää ennen kuin luovun?
pilasin koirani
pomokoiranomistaja
71318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ei kannata. Jokainen koira oppii ajan kanssa. Koira huomioimattomuus kuurille heti niin varmaan alkaa kohta tapahtua muutosta asiassa...
Älä nyt hyvä ihminen luovuta! Ensin suosittelen sinua lukemaan Jann Fennellin Koulutan koiraani- ja Kuuntelen koiraani-kirjat, joissa on paljon juttua johtajuudesta. Seuraavaksi sinun pitää alkaa kasvattaa luottamussuhdetta koirasi välillä. Sehän murisee, kun se pelkää, että olet tulossa ottamaan sen herkut pois ja haluaa suojella niitä sinulta. Sinun pitää opettaa sille, että asioiden luovuttaminen sinulle on mukavaa ja palkitsevaa. Eli esim. vaihdat luun johonkin vielä parempaan luuhun. Kannattaa myös käydä lisäilemässä ruokaa sen ruokakupille.
Meillä opetettiin koira heti pennusta asti luopumaan mistä tahansa sen suussa olevasta esineestä siten, että kun koira reagoi oikein sanaan "irti", se palkittiin aina oikeasta toiminnasta namilla ja antamalla ehkä se esine (yleensä lelu) heti takaisin. Näin se ymmärsi, ettei se luopumalla kuitenkaan joudu välttämättä luopumaan mistään eikä siten koe asiaa epämiellyttävänä. Taitoa vahvistetaan edelleen lähes päivittäin, joten koira antaa käskystä jopa jyrsimänsä luun kesken kaiken kämmenelle.
Jos "pomokoiranomistaja" on jo ehtinyt reagoida koiransa murinaan peruuttamalla aikeensa ottaa luu, koira on jo oppinut, että murisemalla tämä saa pitää luunsa, siksi se sitä jatkaa. Purruksi tulemisen pelko on tietysti vakava asia, mutta mielestäni omistajan pitäisi pystyä ottaa luu koiralta pois, ärhenteli se kuinka paljon tahansa. Kokeile sitä, että otat rauhallisesti mutta määrätietoisesti sen luun pois murinasta välittämättä, kehut (ja namitat) hirveästi heti koskettaessasi ja nostaessasi luuta, ja annat luun samantien takaisin koiralle.
Anteeksi mitä minä luenkaan. Jos tilanne on se että omistaja pelkää että häntä purraan niin silloin ei kyllä todellakaan lähdetä namujen kanssa tekemään mitään vaihtokauppoja. Se on koira hyvin äkkiä kädessä kiinni. Joko koiran annetaan syödä ne luunsa rauhassa tai niitä luita ei anneta.
Erikseen sitten pureudutaan luottamuksen ja johtajuuteen sillä huomiomattomuudella yms. silloin koira ei edes ärhentel kun suhde kunnossa. Mutta sitä suhdetta ei todellakaan saada kuntoon tuolla tavalla. Päin vastoin.
Ja tämän olen kantapään kautta oppinut. MItä enemmän yritin tehdä vaihtokauppaa tai osoittaa että kyllä koira saa sen luun takaisin kunhan sen luovuttaa niin sen pahemmaksi sen käytös meni. Mutta kun unohdin kokonaan koiran olemassa olon kahdeksi viikoksi ja huomiota tuli vain käskyn alla niin johan sai luutkin mennä ottamaan mutta edelleenkin annan sen rauhassa syödä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=1500000000000090&posting=22000000015411982
Hyvä teksti tuossa linkkissä ja suurimmalta osalta on käytössäkin. Täyttä hyomioimattamuutta ei ole vielä kokeiltu. Periaatteessa yksinkertainen juttu, mutta asiaa vaikeuttaa muut perheenjäset. Heillekin pitäisi takoa nämä kayttäytymissäännöt ja lapsille se on vielä vaikeampaa, mies on väkivallan kannalla, mutta tiedän että hän ei siihen pysty (onneksi).
KOira on nyt häädetty sängystä ja sohvalta, ruoka annetaan rituaalein ja taloon tullaan ja lähdetään koiraa huomioimatta, hinnassa ei vedä ja tottelee käskyjä myös vapaana ollessa.
Päätin etten anna huomiota koiralle niin nähdään haluaako kuulua laumaan vai ei.
Väkivallasta kannattaa ehdottomasti pidättäytyä, hyvä että olet sillä linjalla. Se vain vahvistaa koiran nykyistä asemaan.
Ja ei mitään vaihtokauppoja, anna nyt se kiva luu niin saat tämän kivan maksanpalan vaan ei anneta niitä luita. Ja jos annetaan niin tässä vaiheessa annetaan koiran syödä ne ihan RAUHASSA. Mikä ihmeen hinkun muutenkaan on "opettaa" koiralle että ne luut luovutetaan. Ensin kaapataan se johtajuus itselle ja sen jälkeen koira kyllä luovuttaa ne aarteensa. Mutta ei mitään harjoituksia jotka vain vahvistavat koiran asemaa.
Ymmärrän että kun on lapsia niin on tärkeätä että koiraan voi luottaa mutta jos lapset eivät usko että koiran lähelle ei mennä kun se syö niin sitten koiralle ei anneta luita kun lapset ovat kotona.
Mene lukemaan Koiraneuvolan keskusteluja, tai kirjoita sinne oma aihe. Sieltä löydät takuulla avun, samaiselta mieheltä sain itsekin avun samaan ongelmaan mikä teillä on, tosin ongelma taisi olla vielä pahempi sillä koira ei todellakaan kulkenut hihnassa nätisti saatika sitten totellut vapaana ollessaan. Mutta nyt menee vallan mainiosti kun valta on kaapattu kaksijalkaisille. En nyt muista tarkkaa linkkia mutta googlesta löytyy.
Parasta oli se että koiraa ei todellakaan tarvinnut satuttaa.
Kerro siellä hieman tarkemmin teidän elämästänne, onko ainoa ongelma tuo murina vaan onko muitakin viitteitä siitä että koira olisi johtaja.