Indonesia

Aiomme viettää kuukauden Indonesiassa, kohde on molemmille uusi. Ajatuksissa on jakaa aika Sumatran ja Jaavan kesken. Kuukausi on auttamattoman lyhyt aika edes jomman kumman saaren koluamiseen, mielenkiintoisia paikkoja tuntuu löytyvän sitä mukaa kun oppaisiin tai netistä löytyvään tietoon tutustuu. Toiveissa on käydä mm. Lake Toballa, Bukittinggissa, Lake Maninjaulla, Yogyakartalla, Pangandaranissa, Bogorissa ja Jakartassa (josta lennot).
Kerrotko missä ehdottomasti kannattaa käydä. Kiitos!

reissaaja56 kirjoitti:

Aiomme viettää kuukauden Indonesiassa, kohde on molemmille uusi. Ajatuksissa on jakaa aika Sumatran ja Jaavan kesken. Kuukausi on auttamattoman lyhyt aika edes jomman kumman saaren koluamiseen, mielenkiintoisia paikkoja tuntuu löytyvän sitä mukaa kun oppaisiin tai netistä löytyvään tietoon tutustuu. Toiveissa on käydä mm. Lake Toballa, Bukittinggissa, Lake Maninjaulla, Yogyakartalla, Pangandaranissa, Bogorissa ja Jakartassa (josta lennot).
Kerrotko missä ehdottomasti kannattaa käydä. Kiitos!

Lue lisää

Hei!
Täältä pesee vinkkejä! Tosin en tiedä, millaisia ihmisiä olette, joten teillä voi olla erilaiset mieltymykset? En tiedä myöskään hintatasoa, jota haette. Itse olen ollut melko minimibudjetilla liikenteessä, joskus kumminkin vähän "luksustellut". Enimmäkseen mulla on ollut tavotteena olla paikallisten parissa, mm. hyvää ruokaa saa hyvin halvalla warungeista, katukojuista, ja ns. padang-ravintoloista (tosi tulista ruokaa Länsi-Sumatralta, suosittua ympäri Indonesiaa) mutta useimmissa paikoissa on myös turistiravintoloita.

Itse olen Sumatrafani, siellä ollut kaikkein eniten, ja pidän etenkin Länsi-Sumatran meiningistä. Bukittinggi on leppoisa kaupunki vuoristossa, turistikahviloita, hotelleja ja palveluita (esim järjestettyjä retkiä) piisaa, mutta ei ole rysämeininki. Retkijuttuihin voi mennä myös julkisilla omin neuvoin, mutta se vaatii enemmän viitseliäisyyttä. Esim. paikallinen härkätaistelu, adu kerbau, on tosi elämys, varsinkin jos haluatte adrenaliinikiksit katsomalla paikallisten tapaan kisaa itse kentällä, missä härät sitten saattaa lähteä juoksemaan yleisönkin perään. :)

Bukittinggissä huokeista hotelleista suosittelen varsinkin Orchidia, se on siisti ja ainakin kolme vuotta sitten kiva henkilökunta. Mutta vaihtoehtoja on paljon, hyvin eri tasoisia ja hintaisia. Halvimmat on reilun euron. Tinkiä voi, mutta hinta ei aina alene. :)

Maninjau-järvi on aivan mieletön paikka, suosittelen todella. Samantyyppinen kuin Toba, mutta paljon pienempi, viihtyisämpi ja rauhallisempi. Ihana uida! Sielläkin on paljon majoitusta tarjolla, sekä kylässä mihin bussi tulee, että pitkin järven rantaa. Majoitukset bungalow tyyppisiä, ihan järven rannassa, niihin mennään riisivilejelmien halki kapeita polkuja. Kun olin Maninjaulla 2003, Lily's oli tosi suosittu paikka, itsekin majailin siellä, aiemmin Rizalissa, olen ollut myös muissa paikoissa. Lily's on tosi hyvin pidetty, siisti, leppoisa, hyvää ruokaa. Jos sinne menette, sanokaa Marialta terveisiä Hermannille ja Lilylle (omistajat), myös muulle henkilökunnalle, jos ovat pysyneet samoina. Siellä järven rannalla on aika hippihengailutunnelma, että toivottavasti pidätte semmoisesta. Kylästä löytyy kyllä hotelliakin ja tavallisempaa turistimeininkiä.

Jos Maninjaulla haluaa tehdä muutakin kuin loikoilla, voi vuokrata pyörän tai kanootin. Toinen vaihtoehto pienelle seikkailulle on kiivetä järveltä viidakon halki kraaterin reunalle (tai mennä bussilla/moottoripyöräkyydillä ylös ja laskeutua polkua alas). Tämän voi tehdä yksinkin neuvoja kyselemällä, mutta jos haluaa välttää eksymistä poluilla, ehkä opas on hyvä. Itse olen ollut kaverien opastamana monta kertaa. Viidakossa noin puolimatkassa on Ana's Homestay, yhden paikallisen kanelifarmarin paikka. Se on tosi viidakossa, niiden kanelipuiden keskellä, TODELLA basic paikka. Mielestäni aivan käsittämättömän upea, mutta ei sovi moderneja mukavuuksia kaipaaville. Siellä voi yöpyä, tai sitten vaan piipahtaa lounastauolla matkalla rinnettä alas. Jos siellä käytte, sinnekin paljon terveisiä. Omistaja on vanha pappa Anas, ja ennen siellä oli päivystämässä semmoiset pojat kuin John ja Wen, tosi lunkeja tyyppejä.

Bukittinggistä kaupataan eksoottisia seikkailuvaelluksia myös Siberutille. Se on ihan oma maailmansa. Oon asunut saarella muutaman kuukauden, eli jos se kiinnostaa ja haluatte asiallista infoa (toisin kuin Bukittinggin oppaiden myyntipuheet), kyselkää. En kuitenkaan usko, että haluatte/teidän kannattaa sinne lähteä, kun teillä on noin lyhyt aika. Muutenkin se on aika vaativa kohde ihan fyysisestikin, eikö turismi sinne ole ihan yksiselitteisesti hyvä juttu...

Milläs ajattelitte liikkua saarten sisällä ja niiden välillä? Saarten sisällä bussit on yleisesti toimiva vaihtoehto. Jaavalla ja Balilla pitkän matkan bussit on tosi hienoja, Sumatrallakin osittain. Paikallisbussit sitten on yleensä hyvin rämiä kotteroita, mutta julkinen liikenne pelaa melkomoisen hyvin. Kaupungeissa kannattaa käyttää bemoa (julkisen liikenteen pakettiauto), tai taksia, jos tuntuu hankalalta löytää oikea bemo. Jakartassa ainakin suosittelen taksia, siellä julkinen liikenne on yhtä tuskaa. Muutenkin Jakarta on aikamoinen mesta, kiehtova suurkaupunki, mutta ottaa aika lailla voimille (ainakin minun). Asuin kaverin luona, joten majoituksista en tiedä, kai Jalan Jaksalla on reppuhotelleja pilvin pimein, varmaan LP:ssä käypää infoa.

Oon liikkunut saarten välillä busseilla, lentäen ja Pelni- (ja muillakin) lautoilla. Kaikki toimii ihan jees. Bussi halvin, lento kallein, mutta nopeus tietenkin on sitten se mistä maksetaan. Pelni on ihan elämys sinänsä, suosittelen, jos sopii teidän reitteihin ja aikatauluihin. Itse oon tehnyt pari unohtumatonta Pelni-matkaa, villein oli Timorilta Balille 1998, kun Timorilla ja muuallakin Itä-Indonesiassa oli mellakoita ja laiva oli tupaten täynnä pakolaisia! Huh, onneksi sain paikallisia kavereita, jotka pitivät musta laivalla huolta. :)

Jatkan toisessa viestissä, kun tätä juttua nyt tulee. Toivottavasti teille on jotain iloa tästä mun löpinästä. :)

reissaaja56 kirjoitti:

Aiomme viettää kuukauden Indonesiassa, kohde on molemmille uusi. Ajatuksissa on jakaa aika Sumatran ja Jaavan kesken. Kuukausi on auttamattoman lyhyt aika edes jomman kumman saaren koluamiseen, mielenkiintoisia paikkoja tuntuu löytyvän sitä mukaa kun oppaisiin tai netistä löytyvään tietoon tutustuu. Toiveissa on käydä mm. Lake Toballa, Bukittinggissa, Lake Maninjaulla, Yogyakartalla, Pangandaranissa, Bogorissa ja Jakartassa (josta lennot).
Kerrotko missä ehdottomasti kannattaa käydä. Kiitos!

Lue lisää

En ole viettänyt yhtä paljon aikaa Jaavalla kuin Sumatralla, joten en osaa sanoa yhtä paljon. Jakartyan jo mainitsinkin.

Vietin viikon myös Yogyakartassa. Se on jännä kaupunki, autonominen sultaniaattikin, täynnä taiteilijoita ja opiskelijoita, ja keskus, josta mm- Suharton eroon johtaneet opiskelijamielenosoitukset alkoivat. Yogyan lähellä on massiivinen hindutemppeli Borobudur. Se on todella vaikuttava, varsinkin jos pääsette sinne auringonnousun aikaan, ja paikalla ei ole tsiljardi muuta turistia. Mutta on se päivälläkin näkemisen arvoinen. Yogyan Kratonissa (sulttaanin palatsissa) kannattaa myös käydä. Jos siellä on käynnissä gamelan-konsertti, tunnelma on melko maaginen. :)
Yogyassa (ja muutenkin enemmän Jaavalla kuin Länsi-Sumatralla) kannattaa varoa huijareita, mm. becak-kuskit (polkupyöräriksat) voi viedä ihan minne itse haluavat, tai vaatia kohtuuttomia summia. Muutenkin paikallinen hintataso kannattaa selvittää puolueettomasta lähteestä (joka ei yritä myydä mitään itse), muuten voi huomata maksaneensa turistilisää (eli kaksin tai kymmenkertaisen summan). Indonesiahan on tosi halpa maa. Ei turistin tarvitse eikä kannata joka pennistä tinkiä, mutta ei nyt typeräkään tarvitse olla. Tinkimisessä ystävällisyys ja hymy toimivat paremmin kuin tiukka tylyys. Muutama sana indonesian kieltä vie myös hyvin pitkälle. Itse sain hinnan alas yleensä kehumalla tuotetta (esim vaatteet, käsityöt) ja hieromalla hitaasti kauppaa niitä näitä rupatellen. Päivittäistavaroista ei kannata tinkiä, ottaa vaan selville käyvän hinnan, ja ostaa sen sillä eikä turistihinnalla. Samoin taksikyydt, bemot, becakit yms, kannattaa selvittää etukäteen mitä matka maksaa, sopia ko hinta kuskin kanssa ja sitten antaa sanottu summa määränpäässä. Jakartan takseissa on mittarit, ja luotettavat yhtiöt myös käyttää niitä.

Jaavalla ainoa kohde josta itse olin ihan superinnostunut, oli Bromo tulivuori. Se on Itä-Jaavalla. Sitä suosittelen, jos haluatte vähän vaeltaa (muutamia tunteja) aivan uskomattomissa maisemissa! Bromo on aktiivinen ja tupruttaa savua koko ajan, silti kraaterin reunalla voi kävellä. Se on keskellä valtavaa muinaisen kraaterin muodostamaa laaksoa. Tulee aika esihistoriallinen tunnelma! Siellä voi liikkua jalan, hevosella, tai vissiin myös jeepillä. Majoitusta on lähikylissä. Muistaakseni ostin Yogyasta pakettimatkan, mihin kuului matkat ja majoitus Bromolla, matka oli Yogyasta Balille, Bromolla pari päivää välissä.

Vielä kulkuneuvoista semmoista, että ainakin Sumatralla oli 2003 suosittu (paikallisten suosima siis) ja todella kätevä matkustustapa Travel. Sillä tarkoitetaan minibusseja, jotka on bussin ja taksin välimuotoja. Kun niihin tilaa lipun (hotellit auttaa, tai Travel-yhtiöillä on omia toimistoja), minibussi tulee matkapäivänä (yleensä suht sovittuun kaikaan...) hakemaan jokaisen matkustajan kotoa/hotellilta/sovitusta paikasta. Samoin määränpäässä kukin viedään ilmoittamaansa osoitteeseen perille asti. Hinta tietenkin kalliimpi kuin bussilla, mutta ei merkittävästi.

Eipä nyt muita vinkkejä tällä kertaa. Kyselkää lisää, jos luulette että osaan vastata. Ja ennen kaikkea nauttikaa matkasta! Kuukausi vaan on ihan HIRMU lyhyt aika! Itse olin ekalla reissulla (1998) aikeissa olla 2 kk, mutta viiden viikon jälkeen tajusin, etten mitenkään voi lähteä pois niin pian, joten kävin Singaporessa hakemassa uuden viisumin (tai rajalta sen saa, mutta maasta pitää poistua välillä), ja olin vielä toiset kaksi kuukautta. Ja nälkä vaan kasvoi syödessä!

voitko avautua vähän lombokista?

mmä kirjoitti:

En ole viettänyt yhtä paljon aikaa Jaavalla kuin Sumatralla, joten en osaa sanoa yhtä paljon. Jakartyan jo mainitsinkin.

Vietin viikon myös Yogyakartassa. Se on jännä kaupunki, autonominen sultaniaattikin, täynnä taiteilijoita ja opiskelijoita, ja keskus, josta mm- Suharton eroon johtaneet opiskelijamielenosoitukset alkoivat. Yogyan lähellä on massiivinen hindutemppeli Borobudur. Se on todella vaikuttava, varsinkin jos pääsette sinne auringonnousun aikaan, ja paikalla ei ole tsiljardi muuta turistia. Mutta on se päivälläkin näkemisen arvoinen. Yogyan Kratonissa (sulttaanin palatsissa) kannattaa myös käydä. Jos siellä on käynnissä gamelan-konsertti, tunnelma on melko maaginen. :)
Yogyassa (ja muutenkin enemmän Jaavalla kuin Länsi-Sumatralla) kannattaa varoa huijareita, mm. becak-kuskit (polkupyöräriksat) voi viedä ihan minne itse haluavat, tai vaatia kohtuuttomia summia. Muutenkin paikallinen hintataso kannattaa selvittää puolueettomasta lähteestä (joka ei yritä myydä mitään itse), muuten voi huomata maksaneensa turistilisää (eli kaksin tai kymmenkertaisen summan). Indonesiahan on tosi halpa maa. Ei turistin tarvitse eikä kannata joka pennistä tinkiä, mutta ei nyt typeräkään tarvitse olla. Tinkimisessä ystävällisyys ja hymy toimivat paremmin kuin tiukka tylyys. Muutama sana indonesian kieltä vie myös hyvin pitkälle. Itse sain hinnan alas yleensä kehumalla tuotetta (esim vaatteet, käsityöt) ja hieromalla hitaasti kauppaa niitä näitä rupatellen. Päivittäistavaroista ei kannata tinkiä, ottaa vaan selville käyvän hinnan, ja ostaa sen sillä eikä turistihinnalla. Samoin taksikyydt, bemot, becakit yms, kannattaa selvittää etukäteen mitä matka maksaa, sopia ko hinta kuskin kanssa ja sitten antaa sanottu summa määränpäässä. Jakartan takseissa on mittarit, ja luotettavat yhtiöt myös käyttää niitä.

Jaavalla ainoa kohde josta itse olin ihan superinnostunut, oli Bromo tulivuori. Se on Itä-Jaavalla. Sitä suosittelen, jos haluatte vähän vaeltaa (muutamia tunteja) aivan uskomattomissa maisemissa! Bromo on aktiivinen ja tupruttaa savua koko ajan, silti kraaterin reunalla voi kävellä. Se on keskellä valtavaa muinaisen kraaterin muodostamaa laaksoa. Tulee aika esihistoriallinen tunnelma! Siellä voi liikkua jalan, hevosella, tai vissiin myös jeepillä. Majoitusta on lähikylissä. Muistaakseni ostin Yogyasta pakettimatkan, mihin kuului matkat ja majoitus Bromolla, matka oli Yogyasta Balille, Bromolla pari päivää välissä.

Vielä kulkuneuvoista semmoista, että ainakin Sumatralla oli 2003 suosittu (paikallisten suosima siis) ja todella kätevä matkustustapa Travel. Sillä tarkoitetaan minibusseja, jotka on bussin ja taksin välimuotoja. Kun niihin tilaa lipun (hotellit auttaa, tai Travel-yhtiöillä on omia toimistoja), minibussi tulee matkapäivänä (yleensä suht sovittuun kaikaan...) hakemaan jokaisen matkustajan kotoa/hotellilta/sovitusta paikasta. Samoin määränpäässä kukin viedään ilmoittamaansa osoitteeseen perille asti. Hinta tietenkin kalliimpi kuin bussilla, mutta ei merkittävästi.

Eipä nyt muita vinkkejä tällä kertaa. Kyselkää lisää, jos luulette että osaan vastata. Ja ennen kaikkea nauttikaa matkasta! Kuukausi vaan on ihan HIRMU lyhyt aika! Itse olin ekalla reissulla (1998) aikeissa olla 2 kk, mutta viiden viikon jälkeen tajusin, etten mitenkään voi lähteä pois niin pian, joten kävin Singaporessa hakemassa uuden viisumin (tai rajalta sen saa, mutta maasta pitää poistua välillä), ja olin vielä toiset kaksi kuukautta. Ja nälkä vaan kasvoi syödessä!

Lue lisää

Mekin pyrimme reissaamaan low budgetilla, silti tinkimättä mukavuudesta tai turvallisuudesta. Mitään luksusta emme todellakaan kaipaa. Haluamme tutustua kulloisenkin kohteen ihmisiin ja kulttuuriin. Tällä reissulla toivon näkeväni ja kuulevani gamelan musiikkia ja balettia, varjonukketeatteria ym. Tarkoitus on myös patikoida ja pyöräillä (moottoripyöräilyn taidamme kuitenkin jättää kotimaan teille).

Tekemäni reittisuunnitelman mukaan liikumme pääasiassa bussilla, pidemmät siirtymiset lentäen ja Jaavalla myös junalla.

Tuon Orchid Hotelin olinkin jo jostain (Lonely Planet?) bongannut. Mukava kuulla jonkun henkilökohtaisia kokemuksia.

Majoitusta ja ruokapaikkoja tosiaan tuntuu joka kylästä löytyvän. Toivottavasti nuo valitsemani kohteet ovat sieltä rauhallisemmasta päästä. LP:n opasta lukiessa tuli tunne, että kylässä kuin kylässä on vähintään pari miljoonaa asukasta.

Yritämme saada heti Jakartaan saavuttuamme ostettua lentokentältä sisämaanlennot Medaniin. Luuletko, että onnistuu helposti? Ja toinen asia; saako Soekarno-Hattan kentällä vaihdettua tai nostettua paikallista valuuttaa myös iltaisin ja viikonloppuisin?

Vielä kerran kiitokset vinkeistä!

reissaaja56 kirjoitti:

Mekin pyrimme reissaamaan low budgetilla, silti tinkimättä mukavuudesta tai turvallisuudesta. Mitään luksusta emme todellakaan kaipaa. Haluamme tutustua kulloisenkin kohteen ihmisiin ja kulttuuriin. Tällä reissulla toivon näkeväni ja kuulevani gamelan musiikkia ja balettia, varjonukketeatteria ym. Tarkoitus on myös patikoida ja pyöräillä (moottoripyöräilyn taidamme kuitenkin jättää kotimaan teille).

Tekemäni reittisuunnitelman mukaan liikumme pääasiassa bussilla, pidemmät siirtymiset lentäen ja Jaavalla myös junalla.

Tuon Orchid Hotelin olinkin jo jostain (Lonely Planet?) bongannut. Mukava kuulla jonkun henkilökohtaisia kokemuksia.

Majoitusta ja ruokapaikkoja tosiaan tuntuu joka kylästä löytyvän. Toivottavasti nuo valitsemani kohteet ovat sieltä rauhallisemmasta päästä. LP:n opasta lukiessa tuli tunne, että kylässä kuin kylässä on vähintään pari miljoonaa asukasta.

Yritämme saada heti Jakartaan saavuttuamme ostettua lentokentältä sisämaanlennot Medaniin. Luuletko, että onnistuu helposti? Ja toinen asia; saako Soekarno-Hattan kentällä vaihdettua tai nostettua paikallista valuuttaa myös iltaisin ja viikonloppuisin?

Vielä kerran kiitokset vinkeistä!

Lue lisää

Uskon, että saatte lennot Medaniin helposti, itse ainakin ostelin lentolippuja lyhyellä varoituksella Padangista Jakartaan.

Rahanvaihdosta en osaa sanoa. En oikeastaan nykyään vaihda juuri missään rahaa, vaan nostan automaatista paikallista valuuttaa visa electronilla. Toimii kuin unelma. Indonesiassa automaatteja melko kattavasti, suosittelen.

Onhan siellä Indonesiassa populaa, varsinkin Jaavalla, ja esim Jakarta on VALTAVA ja hyvin kaoottinen, Yogya myös varsin iso. Mutta kyllä Sumatralla jo hirveän paljon harvempaa. Padang ja Medan on miljoonakaupunkeja, mutta Bukittinggi muistaakseni väkiluvultaan Hesaa pienempi, ja esim Maninjaun meininki on hyvin leppoisaa, oikeaa kyläelämää.

Oikeaa wayang kulit (varjonukke) teatteria on muuten aika vaikea löytää, mutta turistiesityksiä kyllä on tarjolla. Aidot esityksethän on usein kadulla ja jatkuu läpi yön.

Juu, en minäkään itse moottoripyöräillyt Indonesiassa, kyydissä olin kyllä paljon. Mutta joissain paikoissa moottoripyörän vuokraaminen on oikeasti ihan hyvä idea. Lisäksi tosiaan on ihan yleistä, että maksaa paikallisille klopeille moottoripyöräkyydistä, sillä pelillä oon rinkka selässäkin päässyt kaikenlaisiin paikkoihin, mihin ei ole julkista liikennettä tai se on harvaa.

Mahtavaa reissua teille! Selamat jalan! (=hyvää matkaa)

lissu kirjoitti:

voitko avautua vähän lombokista?

En ehkä ole paras Lombok informantti, olin siellä vaan viikon. Ensin Mataramissa, sitten keskellä saarta, pienessä kylässä (nimi pitää etsiä jostain päiväkirjasivuilta...).No, löytyihän se: Lendang Nangka, ja siellä Pak Radiahin homestay, oli hyvä! Se seutu oli kyllä kulttuurisesti tosi kiinnostavaa, etninen ryhmä on nimeltään sasakit, pääsin osallistumaan naapurikylässä poikien ympärileikkausseremoniaan (ei siihen kirurgiseen toimenpiteeseen, mutta suuriin julkisiin juhlallisuuksiin kulkueineen ja musiikkeineen ja tansseineen), oli tosi värikästä ja vaikuttavaa. Seudulla oli myös vesiputouksia yms.

Olisin halunnut kiivetä Rinjanille, mutta oli sadekausi, joten huipulta ei olisi nähnyt mitään, ja mahdollisesti olisi ollut vaarallista mutavyörymien takia. Olin yksin reissussa, ja kuulin myös että Rinjanin oppaat saattaa käydä käsiksi, joten ei innostanut sekään. Yleisesti ottaen ei kyllä Indonesiassa yksinmatkaavalla naisella ole juuri ongelmia, mutta en halunnut lähteä kahdestaan jonkun ukon kanssa vuoren rinteelle nukkumaan...

Sieltä Lendang Nangkasta sitten palasin saaren läpi kulkevalle päätielle, ja satuin liftaamaan turistibussin kyytiin. Se poppoo oli menossa viiden päivän "risteilylle", eli kalastusveneellä Labuhan Lombokista Floresille, matkalla pyssätään upeilla rannoilla Sumbawalla, ja Komodon ja Rincan kansallispuistossa varaaneja ja muita ihmeitä katsomassa. Ujuttauduin sille laivalle mukaan. Oli aivan mahtava reissu! Suosittelen TOSI lämpimästi, jos aikaa ja kiinnostusta on! Eikä ollut kallis, maksoin silloin 35 e viiden päivän laivamatkasta ruokineen ja kansallispuiston sisäänpääsyineen. Matkatoimistot Mataramissa ja Gili-saarilla myy tollasia pakettimatkoja, tosin hinta varmaan kovempi, on muutkin hinnat nousseet (olin itse Lombokilla 1998).

Gili-saaret on tunnettu ja suosittu kohde, eri saaret eri henkisiä, bailupaikkoja ja rauhallisempia. Mutta en ole itse ollut, joten paremmat tiedot saat esim. LP:stä.

Jos riehaannut menemään Lombokilta sinne Floresille, niin Floresista mulla ois taas vinkkejä. :) Siellä tajunnanräjäyttävä paikka on Keli Mutu, kolme lähekkäistä kraateria, joista kussakin on eri värinen järvi. Lisäksi ne vaihtaa väriä muutaman vuoden välein riippuen veteen liukenevista mineraaleista.

Yleisesti ottaen mitä idemmäs Indonesiassa menee, sitä köyhempää ja vähemmän turistista siellä on, mutta mun mielestä hirmu mielenkiintoista ja ihania ihmisiä.

Avauduinko kylliksi?

mmä kirjoitti:

Uskon, että saatte lennot Medaniin helposti, itse ainakin ostelin lentolippuja lyhyellä varoituksella Padangista Jakartaan.

Rahanvaihdosta en osaa sanoa. En oikeastaan nykyään vaihda juuri missään rahaa, vaan nostan automaatista paikallista valuuttaa visa electronilla. Toimii kuin unelma. Indonesiassa automaatteja melko kattavasti, suosittelen.

Onhan siellä Indonesiassa populaa, varsinkin Jaavalla, ja esim Jakarta on VALTAVA ja hyvin kaoottinen, Yogya myös varsin iso. Mutta kyllä Sumatralla jo hirveän paljon harvempaa. Padang ja Medan on miljoonakaupunkeja, mutta Bukittinggi muistaakseni väkiluvultaan Hesaa pienempi, ja esim Maninjaun meininki on hyvin leppoisaa, oikeaa kyläelämää.

Oikeaa wayang kulit (varjonukke) teatteria on muuten aika vaikea löytää, mutta turistiesityksiä kyllä on tarjolla. Aidot esityksethän on usein kadulla ja jatkuu läpi yön.

Juu, en minäkään itse moottoripyöräillyt Indonesiassa, kyydissä olin kyllä paljon. Mutta joissain paikoissa moottoripyörän vuokraaminen on oikeasti ihan hyvä idea. Lisäksi tosiaan on ihan yleistä, että maksaa paikallisille klopeille moottoripyöräkyydistä, sillä pelillä oon rinkka selässäkin päässyt kaikenlaisiin paikkoihin, mihin ei ole julkista liikennettä tai se on harvaa.

Mahtavaa reissua teille! Selamat jalan! (=hyvää matkaa)

Lue lisää

Sumatra alkaa vaikuttaa entistä enemmän kohteelta, jota etsimme. Mitään shoppailusessioita emme kumpikaan harrasta ja koska kyseessä on sort of honeymoon, haluamme löytää myös vähän rauhallisempia paikkoja.
Kunhan pakki pysyy kunnossa ja kamat mukana, niin reissusta tulee taatusti hyvä. Joskus toiste voimme tutustua Indonesian muihin osiin.
Kiitos ja mukavia reissuja!

reissaaja56 kirjoitti:

Sumatra alkaa vaikuttaa entistä enemmän kohteelta, jota etsimme. Mitään shoppailusessioita emme kumpikaan harrasta ja koska kyseessä on sort of honeymoon, haluamme löytää myös vähän rauhallisempia paikkoja.
Kunhan pakki pysyy kunnossa ja kamat mukana, niin reissusta tulee taatusti hyvä. Joskus toiste voimme tutustua Indonesian muihin osiin.
Kiitos ja mukavia reissuja!

Lue lisää

Eli hyvää honey moonia sitten! En kyllä tiedä, kääntyykö se oikeasti noin, mutta kumminkin!

:) M

PS. Siellä Pohjois-Sumatralla en ole ollut, eli en osaa sanoa paljon niistä meinigeistä. Mutta Länsi-Sumatralla tosiaan on leppoisaa. Ja Maninjau ainakin on romanttinen. :)

mmä kirjoitti:

Eli hyvää honey moonia sitten! En kyllä tiedä, kääntyykö se oikeasti noin, mutta kumminkin!

:) M

PS. Siellä Pohjois-Sumatralla en ole ollut, eli en osaa sanoa paljon niistä meinigeistä. Mutta Länsi-Sumatralla tosiaan on leppoisaa. Ja Maninjau ainakin on romanttinen. :)

Lue lisää

Terveisiä päiväntasaajalta!
Oli aivan upea reissu, kaikki sujui suunnitelmien mukaan. Saimme paljon uusia ystäviä, joihin lupasimme pitää yhteyttä ja lähettää kuvia (joita tuli otettua 860 kameran rikkoutumisesta huolimatta). Joskus vielä uudelleen Indonesiaan, varsinkin Sumatralle!
Matkan varrella kirjoittamani päiväkirja löytyy osoitteesta
http://www.pallontallaajat.net/pt2/keskustelu/viewtopic.php?t=10108