NTFS

Katsoppas minkä kokoiseksi BIOS sen tunnistaa.

Jos BIOS ei sitä oikeankokoiseksi tunnista, ei windowskaan siinä onnistu.

Jos kone on kovin vanha, voi olla että se ei tunnista noin "suuria" levyjä.

Windowsin käynnistyslevykkeellä oleva FDISK-ohjelman avulla luodaan, poistetaan ja muokataan kiintolevyn levyosioita. FDISK-ohjelman käyttö ei ole vaikeaa, mutta ole huolellinen. Tässä esittelen suomenkielisen FDISK version.
Käynnistyslevyke ja Fdisk-käynnistys:

Kiintolevyn osioiminen aloitetaan asettamalla käynnistyslevyke levykeasemaan ja käynnistämällä tietokone. Käynnistyslevyke tulee jokaisen tietokoneen ja Windows-käyttöjärjestelmän mukana.

Kun käynnistyslevyke on latautunut, se pyytää käyttäjää valitsemaan käynnistysmuodon. Vaihtoehtona ovat
1. Windowsin asennus suoraan CD-levyltä,
2. käynnistäminen MS-DOS-tilaan CD-aseman tuen kanssa,
3. käynnistäminen MS-DOS-tilaan ilman CD-aseman tukea.

Valitse 3

Kun MS-DOS-kehote on käynnistynyt ( sivun ylälaidassa lukee A:\, voimme käynnistää Fdisk-ohjelman kirjoittamalla komennon FDISK ja painamalla Enter-näppäintä, näyttöön ilmestyy tekstiä Fat-32-tiedostomuodosta, joka auttaa ottamaan paremmin "suurien" kiintolevyjen ( yli 2 Gt = 2000 Mt ) tilan käyttöön. Koska noin pieniä levyjä ei ole valmistettu enää moneen vuoteen, kuitataan teksti vastaamalla Kyllä ( K ) ja painamalla Enteriä. Tämän jälkeen näyttöön ilmestyy FDISKin päävalikko.


Vaihtoehdot

1.

Osioiden ja loogisten levyasematunnusten perustaminen
2.

Aktiivisen osion merkintä, jotta tietokone tietää, miltä osiolta sen pitää ladata käyttöjärjestelmä
3.

Osioiden ja loogisten levyasematunnusten poistaminen
4.

Osiotaulukossa lukevien tietojen näyttäminen

Mikäli tietokoneessa on kaksi kiintolevyä, listassa näkyy vielä viideskin kohta, jolla vaihdetaan käsiteltävää kiintolevyä.

Ennen kuin osiojakoja aletaan luoda/ muokata/ poistaa, kannattaa aina ensin tarkistaa voimassa oleva levyosiojako, jotta ei vahingossa sotke sitä. Tämä tapahtuu vaihtoehdosta 4. Paluu FDISKin päävalikkoon tapahtuu aina ESC-näppäintä painamalla.

Osioiden perustaminen ja poistaminen tehdään aina saman periaatteen mukaan: ensin luodaan ensiöosio ja sen jälkeen jatkettu osio ja lopuksi loogiset asematunnukset. Poistaminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä: ensin poistetaan loogiset asematunnukset, sitten jatkettu osio ja lopuksi ensiöosio. Kun kaikki on poistettu, voidaan määritellä uudet levyosiojaot. Levyosioiden muokkaaminen tapahtuu juuri tällä tavalla: poistamisen ja uudelleen määrittämisen -systeemillä. Aloitamme ensin levyosioiden poistamisella
Osioiminen:
Levyosioiden poistaminen:

Tilanteena oletetaan, että koneessa on ainakin yksi levyosio, jota lähdemme muokkaamaan. Täysin uuteen kiintolevyyn osioiden poistoa ei tarvita. Osioiden poistaminen tapahtuu FDISKin päävalikosta vaihtoehdosta 3. Eteen ilmestyy seuraavanlainen valikko:

1.

Poista DOS-ensiöosio
2.

Poista jatkettu DOS-osio
3.

Poista loogiset DOS-osiot jatkuvasta DOS-osiosta
4.

Poista ei-DOS-osiot

Fdisk osaa poistaa myös muita kuin DOSin luomia osioita ( vaihtoehto 4 ), mutta tähän ei tässä oppaassa perehdytä. Normaalisti osioiden poistaminen aloitetaan siis loogisista asemista ( vaihtoehto 3 ). FDISK näyttää loogiset asemat ja kysyy, mikä niistä halutaan poistaa. Poistaminen aloitetaan aakkosten loppupäästä ja siirrytään alkupäähän yksitellen. Kirjain syötetään ohjelmalle, jonka jälkeen FDISK kysyy varmistukseksi aseman nimen ( Volume Label ), ja "oletko varma"-kysymyksen ( jos asemalla on nimi, sen löytää FDISKin päävalikon vaihtoehdosta 4, jossa esitetään levyosioiden tiedot, tai vaihtoehtona on myös mennä Windowsin Resurssienhallintaan ja katsoa nimi kyseisen aseman kohdalta ). HUOM! Kun looginen levyasema poistetaan, tietoja ei voida enää kyseiseltä levyasemalta lukea!.

Loogisten aseminen jälkeen poistetaan jatkettu osio ( vaihtoehto 2 ), joka tuottaa myös "oletko varma"-varoituksen ja lopuksi poistetaan vielä ensiöosio samalla periaattella ( vaihtoehto 1 ). Jos loogisia levyasemia ja jatkettua osiota ei ole, poistetaan vain ensiöosio. Jos taas halutaan vain muokata loogisten asemien kokoa tai lisätään uusi looginen asema, ei ensiöosion poistamista tarvita, sillä poistetut osat eivät ole vaikuttaneet ensiöosioon ( C: ) mitenkään.

Kun kaikki levyosiot on poistettu, voidaan aloittaa uusien levyosioiden luonti.

Palataan FDISKin päävalikkoon ja valitaan vaihtoehto 1 ( Osioiden ja loogisten levyasematunnusten luominen ).
Ensiöosion luominen:

Fdiskin päävalikon ja vaihtoehdon 1 jälkeen ilmestyy jälleen uusi valikko:

1.

Luo DOS-ensiöosio
2.

Luo jatkuva DOS-osio
3.

Luo looginen/loogiset DOS-osio(t) jatkettuun osioon.

Ensiöosio luodaan siis vaihtoehdosta 1. Tämän jälkeen FDISK ehdottaa ensiöosion kooksi levyn kokonaiskapasiteettia. Jos tähän vastataan myöntävästi, FDISK luo levylle pelkän ensiöosion, joka näkyy C: -asemana ja kattaa koko levyn kapasiteetin. FDISK merkitsee automaattisesti myös osion aktiiviseksi, joten FDISKin päävalikon kakkoskohtaa ei tarvitse käyttää. Jotta C: -asema vielä toimisi, tietokone on käynnistettävä uudelleen ja alustettava (formatoitava) ennen käyttöjärjestelmän asennusta.

Mutta järkevintä olisi kumminkin jättää ensiöosio käyttöjärjestelmälle ja luoda ohjelmille ja peleille ( ja toiselle käyttöjärjestelmälle ) oma(t) levyosio(t). Siirrytään luomaan jatkettua osiota ja karsitaan ensiöosion levykapasiteettia.
Jatketun osion luominen:

Ensiöosion luonti aloitetaan muuten samalla tavalla kuin edellä, mutta kysymykseen ensiöosion koosta vastataan kieltävästi. FDISK näyttää nyt kiintolevyn kokonaiskapasiteetin ja kysyy ensiöosion koon. Luku annetaan joko megatavuina ( 1 Gigatavu = 1000 Megatavua ) tai prosentteina. primary-osioon asennetaan aina käyttöjärjestelmä, määritä koko sen mukaan.

( Kun palataan osioiden luonti -valikkoon, FDISK muistuttaa ettei kiintolevyä voi vielä käyttää, koska mitään osiota ei ole määritelty aktiiviseksi. Varoituksesta ei ole haittaa, koska osioiden määrittäminen on vielä kesken. Aktiivisen osion merkintä tapahtuu vasta lopussa. )

Primary-osion jälkeen määritellään jatkettu osio ( vaihtoehto 2 ). FDISK ilmoittaa, kuinka paljon levyllä on vielä vapaata tilaa ja ehdottaa sitä jatketun osion kooksi. Kaikki primary-osiosta yli jäänyt kiintolevytila kannattaa antaa jatketulle osiolle. Enter-näppäimellä hyväksytään FDISKin ehdotus jatketun osion koosta.
Loogisten levyasematunnusten luominen:

Loogiset asematunnukset luodaan "osioiden luominen" -valikon vaihtoehdosta 3. Perustettu jatkettu osio pitää vielä siis jakaa loogisiin asemiin ( esim. D: ja E: ). FDISK ehdottaa ensimmäisen loogisen levyaseman suuruudeksi koko jatketun osion aluetta. Ehdotus voidaan joko hyväksyä tai arvoksi voidaan antaa pienempi määrä, jolloin FDISK kysyy yhä uusien loogisten levyasemien kokoja, kunnes koko jatketun osion levytila on kokonaan käytetty. Jos tietokoneeseen ei olla asentamassa kahta käyttöjärjestelmää, riittää yksi looginen levyasema, jolle annetaan koko jatketun osion levykoko, ja jonne asennetaan kaikki ohjelmat ja pelit. Toiselle käyttöjärjestelmälle kannattaa varata tarpeeksi tilaa ( n. 2-3 Gt ) ja loput levytilat voidaan antaa toiselle loogiselle levyasemalle.

Lopuksi on vielä merkittävä aktiivinen osio, jolta tietokone lataa käyttöjärjestelmän.
Aktiivisen osion merkitseminen:

Nyt kun kaikki levyosiot on määritelty, on vielä muistettava merkitä primary-osio aktiiviseksi, jotta tietokone tajuaa, että siltä osiolta ladataan käyttöjärjestelmä. Tämä tapahtuu FDISKin päävalikon vaihtoehdosta 2.

FDISK kysyy, mikä osio merkitään aktiiviseksi. Valinta 1 on primary-osio. Kysymys on toisaalta turha, sillä jatkettua osiota ( valinta 2 ) ei voida merkitä. Kysymyksellä on merkitystä, jos kiintolevylle aiotaan asentaa myös toinen käyttöjärjestelmä. Silloin jatketun osion valinnalla voitaisiin määrätä, kummalla käyttöjärjestelmällä tietokone käynnistyy. Tosin järkevintä on asentaa aina se käyttöjärjestelmä primary-osiolle, jota aiotaan käyttää useimmin.

Muista alustaa osiot FORMAT-ohjelmalla
Alustaminen (formatointi):

Alustaminen tuhoaa täysin kiintolevyllä olevan datan, jolloin kaikki tiedostot häviävät ja samoin käyttöjärjestelmä ja virukset. Alustamisen jälkeen käyttöjärjestelmä voidaan asentaa uudelleen, tai uuden kiintolevyn tapauksessa ensimmäistä kertaa.
Alustaminen osioimisen jälkeen:

Kun kaikki levyosion määritelmät on tehty ja ESC-näppäintä käyttämällä on poistuttu Fdisk-ohjelmasta ja saavuttu takaisin MS-DOS-tilaan, on ensin käynnistettävä tietokone uudelleen käynnistyslevykettä käyttäen. Tietokoneen saa MS-DOS-tilassa käynnistymään uudelleen kirjoittamalla komennoksi "exit" ja painamalla Enter-näppäintä tai paina ctrl alt del. Tärkeää on, että käynnistyslevyke on uudelleen käynnistyksen aikana levykeasemassa.

Tietokone voidaan jälleen käynnistää ilman CD-aseman tukea.

Käynnistyslevykkeellä olevan FORMAT-ohjelma käynnistetään komennolla format c:. Alustamisvuorossa on siis C: -asema. Format-ohjelma kysyy varmistukseksi kyseisen aseman nimen, jotta käyttäjä ei ole vahingossa alustamassa väärää levyasemaa. Aseman nimen näkee Fdiskin päävalikon vaihtoehdosta 4, missä näytetään levyosioiden tiedot, tai Windowsin Resurssienhallinnasta kyseessä olevan aseman kohdalta. Jos asemalla ei ole nimeä, kuitataan kysymys Enter-näppäimellä. Tämän jälkeen ilmestyy vielä viimeinen varoitus, jossa tiedotetaan kaiken datan häviävän kyseiseltä asemalta. Alustaminen aloitetaan vastaamalla Y-kirjain ja painamalla Enter-näppäintä. Kiintolevyn alustaminen kestää jonkin aikaa ja edistymistä voi seurata ruudun prosenttiluvuista.

Kun C: -asema on alustettu, ovat vuorossa vielä erikseen muut kiintolevyn loogiset

Mikä käyttis
Jos siis buuttasit levykkeellä, fdiskillä poistit non-dos-osion vai?
Ettei käynyt vain niin, että poistit c-aseman 10G), ja nyt mahdollinen jatko-osio ei enää tunnistu levyn kapasiteetissa

Eikö ole mitään linuxin live-levyä,sillä sais tuon levyn ojennukseen.