Ja ongelmia ilmenee.. Tänään tunsin oloni erittäin masentuneeksi ja huonoksi koirankasvattajaksi. Kotiin tullessani olohuoneessa odotti ihana näky; ikkunalaudalta saunt paulia pudotettu ja tuhottu ympäriinsä, purkkapussi tietokonepöydältä, sohvatyynyn sisukset ympäärinsä jne.. olikohan vielä jotain.. Sitä tässä vain pohdin, että on päiviä jolloin ei ole tehnyt mitään, ja välillä jotain pientä. Kolmas kerta kun jotain isompaa. Eli tuntuu hullulta että olisi eroahdistusta, kun välillä hyviä päiviä? Koira nyt 5 kk ja ollut minulla ihan luovutusikäisestä.
Meillä on myös kissa, joka hyppii meidän poissaollessamme pöydillä yms, mitä ei saa tehdä/tee kun me olemme paikalla. Koira on vissiin ottanut siitä mallia, koska nimenomaan pudotellut/tuhonnut asioita pöydiltä/ikkunalaudalta. Koskaan ei tee sitä kun me olemme paikalla.
Etikka on toiminut aiemmin hyvin, jos olen halunnut ettei johonkin mene/syö tms. Aamulla ruiskutin sitä myös ikkunalaudan kukkaruukkuihin, pieneen pehmoleluun ym. Kotiin tullessa nämä olivat kaikki alhaalla, ja tuli tunne että oliko tuo nyt kosto kun hän ei mitään saa enää pudotella, natustella.. grhm..
Aamulla ennen töihinlähtöä käytän sen n. 40 min ulkoilulla, pieni lenkki heitetään. Ajasta uhraan n. 10 min aivotyöskentelyyn, jotta nukuttaisi kunnolla. Juuri ennen lähtöä annan luun(kyllästynyt jo moneen merkkiin) ja jonkun namin. Kotiin tullessa en huomioi ennen kuin rauhoittuu ja siitäkin vielä n. 5min eteenpäin. Muutoinkaan en koko ajan sitä ole rapsuttelemassa, en anna huomiota jos se sitä hakee, eleruokintaa käytämme(minä ensin syön, sitten se), kuljen ensin ovista jne jne.
Onko pennussani vain yksinkertaisesti niin äärettömästi virtaa joka joskus tasaantuu, vai mikä on? Mitä minun pitää tehdä, että tuhoaminen loppuisi? En voi riisua asuntoa täysin paljaaksi, puoliksi on nimittäin jo riisuttu. Antakaa rakkaat ihmiset neuvoja, mitä teen!
Meillä on myös kissa, joka hyppii meidän poissaollessamme pöydillä yms, mitä ei saa tehdä/tee kun me olemme paikalla. Koira on vissiin ottanut siitä mallia, koska nimenomaan pudotellut/tuhonnut asioita pöydiltä/ikkunalaudalta. Koskaan ei tee sitä kun me olemme paikalla.
Etikka on toiminut aiemmin hyvin, jos olen halunnut ettei johonkin mene/syö tms. Aamulla ruiskutin sitä myös ikkunalaudan kukkaruukkuihin, pieneen pehmoleluun ym. Kotiin tullessa nämä olivat kaikki alhaalla, ja tuli tunne että oliko tuo nyt kosto kun hän ei mitään saa enää pudotella, natustella.. grhm..
Aamulla ennen töihinlähtöä käytän sen n. 40 min ulkoilulla, pieni lenkki heitetään. Ajasta uhraan n. 10 min aivotyöskentelyyn, jotta nukuttaisi kunnolla. Juuri ennen lähtöä annan luun(kyllästynyt jo moneen merkkiin) ja jonkun namin. Kotiin tullessa en huomioi ennen kuin rauhoittuu ja siitäkin vielä n. 5min eteenpäin. Muutoinkaan en koko ajan sitä ole rapsuttelemassa, en anna huomiota jos se sitä hakee, eleruokintaa käytämme(minä ensin syön, sitten se), kuljen ensin ovista jne jne.
Onko pennussani vain yksinkertaisesti niin äärettömästi virtaa joka joskus tasaantuu, vai mikä on? Mitä minun pitää tehdä, että tuhoaminen loppuisi? En voi riisua asuntoa täysin paljaaksi, puoliksi on nimittäin jo riisuttu. Antakaa rakkaat ihmiset neuvoja, mitä teen!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pennut tuhoavat yleensä vuoden ikään asti, siihen eivät paljonkaan mitkään poppakonstit auta. Aika on ainut joka auttaa. Pahin tuhoikä on, kun pentu on 4-10 kk. Jätä sille paljon omia leluja tuhottavaksi, älä ruokaa tai puruluita. Myös tyhjiä vessapaperirullia ja talouspaperirullia voit antaa. Jätä se vain yhteen huoneeseen, jolloin tuhot ovat pienemmät. Ja radio soimaan klassista, että sillä on vähän jotain elämää kotona. Aamulla pitkää lenkkiä ei kannata tehdä, jos sinulla ei ole sen jälkeen aikaa olla kotona ainakin tuntia. Koira on yleensä aktiivisimmillaan juuri pitkän lenkin jälkeen.
Johtajuusharjoittelua kannattaa jatkaa. Tässä sinullekin ohjeet, joita kannattaa noudattaa, että pysyt/tulet koirallesi Todelliseksi Johtajaksi:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=1500000000000090&posting=22000000015411982
Juupa juu ja lehmät lentää. Meillä on ollut koiria kohta parikymmentä vuotta ja tällä hetkellä on kaksi. Pennut eivät todellakaan tuhoa mitään ensimmäisten parin elinkuukautensa jälkeen, jos ne siihen opettaa.
Johtajuusvinkkisi oli ihan fiksuja osaltaan, mutta tuhoaminen ja eroahdistus (buah, mikä muotisana) EIVÄT ole johtajuusongelmia.
Tää on mennyt koko suomi24:n palsta koirista yhteen ja ainoaan sanaan, mikä nyt on tuo JOHTAJUUSONGELMA. Voi itku, miten säälittävää. Ongelmia on muitakin eikä aina ole kyse johtajuudesta. Kouluttaisitte koirianne ettekä itkisi täällä. Pahimpia ovat nämä ns. hyviä neuvoja antavat. Toivottavasti osaatte suodattaa fiksut asiat näistä mukamasfiksuista. Koirien koulustaito ei todellakaan ole aina iästä eikä kokemuksesta kiinni, täällä se on nähty ainakin näiden kommenttien perusteella.
Kumma juttu, kun nuo ohjeet auttoivat meillä eroahdistukseen ja toisille koirille räksyttämiseen!
Jan Fennellin mukaan (hän on siis ongelmakoirien kouluttaja) eroahdistus nimen omaan on johtajuusongelma. Koira kokee olevansa tavallaan äiti (pomo), jonka lapsi katoaa kotoa, kun ihminen jättää sen yksin. Kuka tahansa äiti olisi huolissaan ja itkisi, mitä lapselle on tapahtunut.
Nuo ohjeet olivat siis Jan Fennelliltä lähtöisin, ei minun keksimiäni. Monet suomalaisetkin ongelmakoirakouluttajat käyttävät noita metodeja.
Jokainen saa uskoa mihin haluaa, paras keino on testata omalla ongelmakoirallaan, miten auttaa. Koska omakohtaisia kokemuksia asiasta on, olen täysin vakuuttunut näistä keinoista. Enää meillä ei ole ongelmakoiraa, vaan tyytyväinen meihin luottava koira.
Aina on teitä, jotka jaksatte haukkua, jos joku on eri mieltä kanssanne. Vähän avarakatseisuutta!
Tuota.. Tavallaan olen samaa mieltä tuon sinua edellä kirjoittaneen kanssa, vaikka olikin tätä tyypillistä hyökkäävää sävyä. Siis siitä, että ei suinkaan kaikki koiranpennut tuhoa paikkoja. Ja ehkä myös siitä, että muotisanojen taakse on helppo kätkeytyä. En sitten tiedä, onko meillä tosiaan pennut jo pienestä asti tienneet paikkansa niin hyvin, mutta pienintäkään tuhoa ei ole koirulit tehneet. Näyttävät nukkuvan sen ajan, kun perhe on poissa, edes kenkää ei ole koskaan pilattu. Tai sitten se on koirasta kiinni.
Mitä tulee tuohon kirjailijaan, niin yhtä päteviä koiran kouluttajia löytyy varmaan melkein joka pitäjästä. Jokaisella kouluttajalla ja koiranomistajallakin on ja tulee aina olemaan mielipiteensä siitä, mikä on oikein ja mikä ei, miten pitäisi tehdä ja miten ei... Koiran rotu ja luonne kuitenkin ratkaisee, mikä menetelmä sille parhaiten sopii.
Tuon Fennellin ja sinun kanssa olen samaa mieltä siitä, että pomo voi olla pois kotoa koska haluaa eikä sitä pyydeltä koiralta anteeksi. Sen sijaan rohkenen väittää, että kyllä ne monet lapsetkin itkee äitinsä perään, ei vain äidit lapsien. Pikemminkin asia lie päin vastoin? Perustelu sinänsä erikoinen näin maalaisjärjellä ajatellen.
Aina on meitä, jotka jaksamme kritisoida, haukkua, provosoida, esittää kysymyksiä ja kommentteja. Tämä palsta lie mielipiteiden vaihtoa varten?
Epäilyttää tuo lelujen jättäminen.. eikö koiran pitäisi yksin ollessaan mieluummin vain levätä? Alussa jätin aktivointipallon, lelun ja luun, mutta se vain lisäsi tuhoja. Miten olisi kong, eikös se ole "rauhallinen" lelu, toisin kuin aktivointipallo jonka perässä pitää ravailla?
Mietin myös, jos tuon jättäisi eteiseen päiväksi, pääsisi myös "keittiöömme"(heh, pari neliötä). Pelottaa vain, kun asumme kerrostalossa eikä ole väliovea - äänet kuuluvat käytävästä erittäin hyvin. Rupeaisiko sitten reagoimaan niihin ääniin(ei ole tähän asti sitä tehnyt). Ja mitä olette mieltä, kissa ja koira eri huoneisiin? Riehuvat aika paljon, milloin kissa härnää, tai koira menee hörkkimään kissaa. Mutta onhan kissasta sille kaveri päiviksi.. huoh :)
Onko rotu vahtivaa sorttia? Jos on, en jättäisi eteiseen, jossa sillä on paljon vahdittavaa, mm. kaikki rapun äänet. Voisit kuitenkin kokeilla sitä, mutta jätä radio soimaan. Lataa täältä http://business.fortunecity.com/all/164/products/kiddyguard/# tietokoneellesi tuo Kiddyguard-ohjelma, jonka avulla voit kuunnella, miten koirasi metelöi. Sen ilmaisella kokeiluversiolla voit kuunnella/katsoa päivittäin kahden tunnin nauhoitukset. Sinne voi myös nauhoittaa muutaman oman rauhoittavan lauseen. Tietokoneessa tarvitsee olla mikrofoni ja kaiuttimet.
Voisit hommata pennullesi myös pentuaitauksen (kysele vaikka lainaksi esim. lemmikkipalstojen kirpputorilta http://www.lemmikkipalstat.net/cgi-bin/palsta/Ultimate.cgi ), johon laittaisit sen päiväksi. Voi olla, että voi olla viisasta jättää sellaiset lelut pois, joiden kanssa voi leikkiä, mm. pallot tai kongit. Älä anna kongia, koska sinnehän laitetaan ruokaa. Jätä mieluummin jotain revittävää. Ja kannattaa ehkä nyt aluksi jättää koira ja kissa eri huoneisiin, että pentu tottuu siihen, että päivällä nukutaan eikä leikitä. Voisiko ne laittaa siten, että ne näkisivät kuitenkin toisensa?
Toivotaan, että saat ongelmat ratkaistua.
Meillä oli seropi uroksemme kanssa tällaista kun se oli juuri tossa iässä 4-12kk. Repi sohvat, tyynyt, kaiken pehmeän ja kovan...tein yksinkertaisesti niin että kaikki paljaaksi ja radio päälle. Oli hyviä päiviä jolloin ei tehnyt mitään, ja huonoja kuten esim. oli sohvan repinyt. Mutta vuoden ikäisestä onkin sit alkanut rauhoittumaan eikä nykyään tuhoa enää mitään. Luita jätin vain harvoin ettei sitten tule pisu hätä jne. Kannattaa varmaan jättää radio päälle ja kissa toiseen huoneeseen ettei villiinnytä koiraa enempää. Jos koirasi on uros, suosittelen ottamaan kaikki lelut ja tyynyt pois, meillä kostautui se sit myöhemmin nylkyttämisenä ja kaikkien tyynyjen kulmat revittyinä. Kokeile pentuaitausta jos usko loppuupi, mutta kyllä se iän myötä rauhoittuu. Voimia sinulle!!
Muistathan pitää xylitoltuotteet koiran ulottumattomissa koska xylitol on niille todellista myrkkyä, laskee verensokeria.
Jos keksit keinon millä estää koiraa tekemästä kaikkea tuota, kerro myös minulle (kirjoitus olisi osin voinut olla minun kirjoittama). Eilen löysin alushousuni kotiin tullessa lattialta, oli pureskeltu niin nätisti että näyttää kuin joku olisi haulikolla ampunut minua haaroväliin. En ymmärrä mistä se nekin on kaivanut esiin... Joka kerta on pissapaperit revity pieneksi silpuksi ja on pentele saanut ruokapöydältä tiputettua turvaan laitetut kaukosäätimet, nyt ei sitten telkkarin säädin toimi...
Meillä ei onnistu tuo musiikin soittaminen kun mies on yötyössä ja nukkuu ne ajat kun olen töissä, musiikki kyllä saattaisi auttaa, on meinaan illalla ihan rauhallinen kun menen toiseen huoneeseen nukkumaan ja pentu kuulee television äänen.
laite joka laitetaan töpseliin kiini ja sieltä haihtuu jotain tuoksuu mikä rauhoittaa koiraa. kysele eläinkaupasta tai apteekista..nimeä en valitettavasti muista :(
on auttanut monilla. Meillä vaan on niin vekkulit pistorasiat että sen sai vain katon rajaan (pistorasiassa reiät vinottain joten DAP ei toimisi kun nesteet valuvat hukkaan). Tuntuu etti katon rajasta als päin tule feromoneja mutta kophta muutetaan uuteen kämppään, toivottavasti siellä on normaalit pistorasiat.
"Rotuna" kunnon koktaili, emä seropi(lk collieta, pystykorvaa ym ym), isästä ei oikein tietoa. Mahdollisesti seropi sekin, koska pentueessa monen eri näköistä pentua, mm noutajan näköistä. Omani muistuttaa ulkonäöltään kai eniten lk collieta.
Kokeilen tänään jättää koiran olkkariin, tyhjennän vielä vaikka vähän lisää tätä olohuonetta.. Ja joku radiokanava soimaan. Ja kissa toiseen huoneeseen. Valitettavasti ei näköyhteyttä sitten, mutta haitanneeko.. Kokeilisin mielelläni sitä kiddyguardia, mutta ei ole kajareita eikä mikrofonia -eikä tällä hetkellä varaa ostaakaan.. no, ei ole ainakaan naapureilta tullut huomautuksia metelistä.. johtuisko siitä et ne on puolkuuroja mummoja kaikki ;)
Nyt koira pikapissille ja sit töihin.. jännityksellä kotiinpaluuta odottelemaan sitten vain :)
Saattaahan se toki olla että ikäkin teki tehtävänsä, mutta meillä auttoi lelujen pois jättäminen ja radion päälle laittaminen. Mitään tuhoamisia ei noteerattu kun tulin kotiin vaikka nytkin on seinässä 7 reikää, listaa on syöty ja ovenkarmeja on syöty.
Suosittelisin tosiaan sitä että lelut pois. Itse ostin sille kongin ja laitan myös aina maitopurkin ja puruluun kun se joutuu yksin olemaan. Nyt olen ostanut ison mehevän luun (kunnon luun, ei mitän puruluita) kun ikää tuli 10 kk. Ja rajaa tila. Pennulla on turvallisempi olo kun on pieni tila jota vahtia. Kissan voi laittaa samaan tilaan jos haluaa, mutta luulen, että pentu alkaa tuhota jos kissa juoksentelee vapaana ja se on pöngättynä.
Millaisessa asunnossa asut? Tuli mieleeni että meilläkin on koiralla huonot päivät ja hyvät päivät, asun rivitalossa. Uskosin että huonoina päivinä pihalta kuuluu enemmän meteliä ja hyvinä päivinä on hiljaisempaa. Koska naapuritkin sanoivat että metelöinti alkaa vain jos pihalta kuuluu hirveästi meteliä, esim joku käy autolla kääntymässä. Radio auttaa nimenomaan tähän, ei kuule niin niitä ääniä sieltä ulkoa.
Ja kotiin pääsin. Koira oli siis olkkarissa, kissa muussa tilassa. Jätin puruluun ja kaksi talouspaperihylsyä, tyhjensin viimeisetkin kiinnostavat tavarat pois. Ja radio oli päällä Ja ei mitään, ainoastaan silppua noista hylsyistä. Saa nähdä toimiiko jatkossakin. Leluja en ole aikoihin jättänyt, ei taatusti toimisi :)
Asumme siis kerrostalo kaksiossa, toka kerros. Lainaan työkaverin laitetta, joka alkaa nauhoittamaan jos koira ääntelee. Kunhan saan sen lainaksi, niin peukut pystyyn ettei nauhalta kuulu mitään.
Enhän mitään häviäkään, jos kokeilen tuota "kuuria" ja tapaa. Mutta mites silloin ekalla viikolla, voinko käydä pennun kanssa kunnon kävelyllä?(ei esim vaan pienessä puistikossa talon vierellä). Johan se olisi lopulta siinä tapauksessa niin täynnä virtaa että hirvittää.