Hassua! Yhä vieläkin huomaan karkaavani ajatuksissani korkeitten kinosten ympäröimälle, salaiselle majallemme. Astun yksin tyhjään viileään hämärään, heitän kuivia puita suureen takkaan ja lämmittelen hetken tulen loimussa lumihiutaleiden sulaessa pisaroiksi hiuksillani.
Pian jatkan taas matkaani...
Pian jatkan taas matkaani...
Vastaukset 1
Vanhimmat
..edessä itsekkin. Sladdi kädessä tietenkin.