Lapseni biologinen isä ei ole ilmoittanut osoitettaan kohta kahteen vuoteen. Osoite on merkitty salaiseksi tai kyseisen kaupungin "pääposti" (isä asuu siellä yh-äidin luona salaa soskulta, naisen nimeä en tiedä,tämän tiedon olen saanut pikkulinnuilta) Olemme eronneet ja lapsen huoltajuus määrätty minulle, minulla on uusioperhe;) Edes sosiaalitoimisto tai muu viranomainen ei ole pystynyt hankkimaan osoitetta! Olen kysellyt ummet ja lammet, mutta kaikkialla sanotaan, että on oikeus salaiseen osoitteeseen. Ja ihme, ei tarkisteta sosiaalisen väärinkäytöksen mahdollisuutta, vaikka ollaan siitä tietoisia!
Ei tässä sinänsä olisi ongelmaa, minusta hän voisi olla missä pippuri kasvaa, mutta kun yritin järjestää tapaamisia lapsen kanssa, tuli tämä osoiteongelma eteen.
Nyt lapsi ei halua enää tavata isää, mutta kas, tilalle on tullut uusi ongelma!!! Isä on uhkaillut "kaapata" lapsen ja lähettelee uhkaavia viestejä salaisesta puh.liittymästä. Kysyin kyseisen kaupungin sos.toimistolta mikä oikeus minulla ja lapsella on, jos isä toteuttaa uhkauksen, mutta edes osoitetta kukaan ei kykene hankkimaan. Miksi minun pitää antaa osoite kohta tuntemattomalle ihmiselle, joka ei loppujen lopuksi halua muuta kuin riidellä ja uhkailla, lapsen edusta ei todellakaan ole enää kyse. Isällä on todettu mt-ongelmia ja peliriippuvuutta.
Onko jollakin samanlaisia ongelmia?
Tietääkö joku miten voisi hakea jotakin"suojaa"isän käytöstä vastaan (kun viranomaiset eivät välitä auttaa)yms yms?
Ei tässä sinänsä olisi ongelmaa, minusta hän voisi olla missä pippuri kasvaa, mutta kun yritin järjestää tapaamisia lapsen kanssa, tuli tämä osoiteongelma eteen.
Nyt lapsi ei halua enää tavata isää, mutta kas, tilalle on tullut uusi ongelma!!! Isä on uhkaillut "kaapata" lapsen ja lähettelee uhkaavia viestejä salaisesta puh.liittymästä. Kysyin kyseisen kaupungin sos.toimistolta mikä oikeus minulla ja lapsella on, jos isä toteuttaa uhkauksen, mutta edes osoitetta kukaan ei kykene hankkimaan. Miksi minun pitää antaa osoite kohta tuntemattomalle ihmiselle, joka ei loppujen lopuksi halua muuta kuin riidellä ja uhkailla, lapsen edusta ei todellakaan ole enää kyse. Isällä on todettu mt-ongelmia ja peliriippuvuutta.
Onko jollakin samanlaisia ongelmia?
Tietääkö joku miten voisi hakea jotakin"suojaa"isän käytöstä vastaan (kun viranomaiset eivät välitä auttaa)yms yms?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jaa, en keksi muuta kuin, että menet poliisin luokse tai soitat oikeusaputoimistoon.
Sieltä pitäisi saada apua, mutten tiedä, saako.
Paskamaisia juttuja nämä. :/
Mä olen painiskellut samantyyppisten ongelmien kanssa, mulla 6 v. lapsi, en tiennyt pitkiin aikoihin isän asuin paikkaa... Meillä yhteishuoltajuus, enkä silti saanut isän osoitetta. Isän kanssa sovittu jokatoinen vkonloppu tapaamiset, mutta päätin lapsen edun vuoksi ottaa riskin enkä antanut enään poikaa hänelle. Onneksi isän sukulaiset tukeneet, hekään eivät tiedä isän asuinpaikkaa... Toivon sulle voimia, mutta haluaisin kysyä: tapaamistenko vuoksi haluat isän osoitteen, vai mihin sitä tarvitset?
Siis tarkoitin viimeisellä lauseella/ kysymyksellä, että eikö olisi parempi ettei lapsi edes tapaa isää, jos tilanne tuollainen...
Hei.
Kiitos palautteista.
En periaatteessa haluaisi, että isä enää tapaisi lasta, koska lapsikaan ei haluaisi, mutta esim sosku ja osa isän sukulaisista tahtoisi toisin.Vaikka hekään eivät kuulemma tiedä osoitetta! Heidän mielestään isän henkisistä ongelmista huolimatta yhteyden pitäisi säilyä. Olen ollut tapaamisia vastaan siitä lähtien, kun hän alkoi uhkailla. Nyt olen päättänyt kunhan seuraava uhkaus tulee, vien asian oikeuteen. Haluan osoitteen, koska pelkään OIKEASTI, että isä joskus suutuspäissään vie lapsen ENKÄ TIEDÄ MISSÄ lapsi on!!!! Minusta meillä on aivan samanlainen oikeus kuin hänellä meidän osoitteeseemme!!! Kun vielä olimme yhdessä hän käyttäytyi jo silloin väkivaltaisesti, ja hain eron lapseni/itseni takia. Yhden kerran hain jopa lähestymiskieltoa. mutta olin tyhmä ja peruin sen.
Sikäli vaikea tilanne, että tässä pohtii mikä olisi loppujen lopuksi se oikea ja paras ratkaisu ajatellen lapsen tulevaisuutta...Jos olisin nyt heti tarpeeksi rohkea, lähtisin ajamaan asiaa niin, ettei tapaamisia tulisi...Miksi sitä sitten leimautuu itserakkaaksi äidiksi, joka haluaa omia lapsen eikä ajattele isää, vaikka tietää mitä kauheita saattaisi tapahtua!?! Onneksi on PALJON hyviä ex puolisoita (en siis kirjoituksellani tarjoittanut yleistää kaikkia)jotka hoitavat velvollisuutensa ja rakastavat/huolehtivat lapsistaan eron jälkeenkin.
jaksavan katsoa mukuloittensa perään....
Luulenpa, että jos yhden vuorokauden
isät saavat kulumaan ilman,
että "hiki tulee" lasta hoitaessa "niskaan",
niin seuraava lapsen hoitovuorokausi saattaakin jäädä isältä jo puolitiehen,
niin raskasta ja kaiken huomion vievää lasten hoito isälle monesti on.
Kokeilkaa, jos ei todella ole kyse lääkärin toteamasta täysin mt menettäneestä isästä.
Kyllä monelle isälle 24 tuntia lapsen hoitoa
yleensä riittää,
kaikkine kommervenkkeineen,
ja lapsen palautus sujuu varsin mallikkaasti.
en nyt ymmärrä. Haluat selville miehen osoitteen, jotta voitte sopia tapaamisista. Hän uhkailee ja hänellä on mt-ongelmia, mutta silti haluat sopia tapaamisista? Siis annahan nyt olla, niin eiköhän se rauha maahan synny. Kyllä hän itse ottaa yhteyttä jos siltä tuntuu. Sinusta olisin onnellinen, jos ei ottaisi.
Lopetan asian käsittelyn näillä sivuilla!
Ehkä sitten kirjoitan taas, kun isä on kaapannut lapsen ja kyselen mitä mieltä ollaan!!! Kyllä varmaan isukki ottaa yhteyttä erittäin "mukavalla" tavalla. Kannattaisi aina lukea tekstit kunnolla ja miettiä asioita. Ja jos suoraan sanon, niin kyllä minunkin puolestani isä voisi häipyä olemattomiin!!!
Hyvää kevättä kaikille.
ps. ei todellakaan tartte ymmärtää;)
Ymmärrän sun "pelon" mahdollisesta "kaappauksesta", itse olen myös elänyt saman uhan alla aikoinaan, ja vaikka tämä ei nyt varmaankaan lohduta, niin muista että se on aika epätodennäköistä kuitenkin. Että etä kaappaisi mukaansa.
Tuntuu olevan vain yksi kiusanteko keino, viimeinen valttikortti kaappauksella uhkailu kun ei aivokapasiteetti enää muuhunkaan riitä. Tsemppiä sulle sinne ja yritä nauttia lapsestasi suomatta turhaan ajatuksia ihmiselle, joka ei ilmeisesti ole niiden ajatusten arvoinen.
tavata hoitaa lasta ja olla lapsen kanssa eikä ole mikään massamurhaaja (hekin saavat tavata lapsiaan vankilassa)
niin antakaa isienne osallistua omalta osaltaan yhteisten lapsienne hoitoon ja huoltoon.
lapsiaan he eivät varmaan
hoida ja huolla juuri samalla tavalla kuin te
mutta ovatpa omalta osaltaan jakamassa vanhemmuutta oman laspsensa elämässä.
kaksi huoltajaa lapsella
aina parempi lapsen kannnalta ja
kun tulevaisuuttaan ei voi kukaan koskaan tietää,
hyvä olla lapsella molemmat vanhemmat "käytössään".
ja jos isä sattuu "vahingossa" lapsensa kaappaamaan kyllä lapsen palautus
varmaan viimeistään muutaman päivän
"hoito ja huolto" -jakson jälkeen tapahtuu,
niin kokopäiväistä ja -aikaista
lapsen hoito kokonaisuudessaan on ,
että ei kovin monellakaan isällä
ole aikaa
täyspäiväiselle ja kokoaikaiselle
lapsen hoidolle!
olen täysin samaa mieltä, lapsi ei voi saada liikaa rakkautta ja aina parempi jos molemmat vanhemmat sitä pystyvät hänelle tarjoamaan. Joten olen ehdottomasti sitä mieltä että molemmille vanhemmille pitäisi antaa yhtälainen oikeus ja mahdollisussa tähän, läsnäolemiseen lapselle. Jos tämä niin haluaa ja on siihen kykenevä turvallisuuden puitteissa.
Ja ikäväkyllä asiat eivät aina mene niin jouhevasti ja lapsen edun mukaisesti eron jälkeen tms tilenteissa että lapsella olisi terveet siteen molempiin vanhempiinsa.
Niin paskamaiselta tempulta kun se lapsen käyttö koston välikappaleena tuntuukin, sitä ikäväkyllä tuntuu tapahtuvan enemmän kuin tahtosi uskoakaan.
Kiusanteko kuin kiusanteko, niin kannattaa muistaa että kiusaajan tavoite on saada uhkailuillaan aikaan jonkinlaista rektiointia. Pelkoa, epäilystä jne. Kun ei anna niille tunteille sen suuremapaa sijaa ajatuksissaan, ei myöskään anna kiusaajan yrityksen onnistua. Uhkailuilla ja muilla haetaan kuitenkin jotain reaktiota kohteessa, ja kun tätä ei tapahdu, loppuu turha säläilykin aikanaan.
Ihailtavaa, miten paljon haluat tietää ex-miehesi elämästä ja vaikuttimista ja yksityiskohdista ym.
Mitäpä, jos aloittaisit oman elämäsi??