vaikka olette jo myöhäisemmässä keski-iässä. Onko vielä suunnitelmia pidemmän päälle,vai oletko jo asettunut vain muistelemaan menneitä.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Silloin kuin mieheni vielä eli odotin aina huomista, yhdessä suunnittelimme ja odotimme joulua, talvea, tulevaa kesää, mitä milloinkin.. Hänen kuoleman jälkeen, huomasin miten hauras ihmisen elämä on ja miten arvaamaton on huominen. En silti elää pelkästään muistoissa, vaan tässä päivässä, mahdollisimman täysipainoisesti. Eilinen jäi taakse ja huomisesta en tiedä mitään, tämä päivä on ainut mikä on.
Olemme aina suunnitelleet tulevaa eri aikajänteillä.
Hallittavissa olevat asiat ovat menneet sen suuntaisesti.
Olemme toki aina tilanteiden mukaan tarkistaneet suunnitelmiamme.
Suunnittelu antaa sisältöä elämään.
Tietysti on asioitaa jotka eivät ole hallinnassa ( eturauhanen, luuydinsyöpä ) jolloin suunnitelmissa otetaan huomioon nuo hallitsemattomat tekijät reunaehtoina!
Olen tehnyt jo parikymmentä vuotta sitten elinluovutus- hoito- ja hautaustestamentit.
Vm. ukko tuhkaksi pahviarkussa, panhuilumusiikkia ja ammattilaisen kehumista 5 minuuttia.
olen kieltänyt minkään monumentin pystytyksen vaan vaimo pöläyttäköön tuhkan mihin haluaa, luultavasti muistolehtoon.
Omaisuutta olemme jakaneet jo parikymmentä vuotta ja jatkokin on valmiiksi suunniteltu.
Valmiimmaksi minä en asioita saa!
Mistä niitä saa?
Tässä iässä on turhaa siirtää tulevaisuuteen suunnitelmien toteuttamista.
Tee SE nyt.
jotain kaksikymppistä horatsua.
Arvelin lähteä Thaimaahan.
Sieltä sen sais nöyrän hoitajan
itselleen vanhuuden päiviksi.
Mie taas arvelen, että sielläkin parikymppisen nöyryys riippuu lompsasi paksuudesta...
kävi 50-vuotiaalle suomalaiskirurgille viime syksynä.
Vaimon rakastaja yhdessä vaimon kanssa (samanikäiset) tekivät miehestä ex-ihmisen eli vainajan ja veivät koko potin.
lyhyellä aikajänteelä on ihan mukavaa. Tuleva kesä, sitten tuleva talvi. Pidemmälle ei kannata ajatella, eletään tätä päivää.
Olen ihan vakavasti ajatellut vihdoinkin suunnitella tulevaisuutta. Vaimonikin sanoi samaa. Mutta kun on ollut 50 vuotta naimisissa eikä ikävä ole yllättänyt, niin ehdotin, että jospa jättäisimme tulevaisuuden suunnittelun tulevaisuuteen.
on vielä vaikka mitä suunnitelmia vaikka niitä ei saa aikuiseksi tehdä.Vaikka mitä.
suunnitelmiahan täytyy aina olla. Eihän elämästä mitään tulisi jos jäisimme vain odottamaan kuolemista. Ei kuusikymppinen ole vielä ikäloppu.
Jos suunnitelma ei toteudukaan - niinhän elämässä usein käy - so what?
ohjelman käymme aina lävitse ennen kuin nukahdamme. Sen pitemmälle emme tulevaisuutta suunnittele. Elämme päivän kerrallaan ja katsomme mitä se tuo tullessaan lisää jo suunniteltuihin juttuihin.
Tietysti silloin on hieman ajateltava tulevaisuutta, kun olemme aikeissa lähteä pitemmäksi aikaa lämpimimmille rannoille.
Muuten sanoisin laulun sanoin: Vain päivän tahdon kerrallaan jne.
...esiteltiin, että monet ihmiset suunnittelevat omat hautajaisensa pilkun tarkkuudella. Joku lukkari kertoi, että suunnitelluissa hautajaisissa on jopa esitetty hevi-rockia. Tässä vinkki tulevaisuuden suunnittelemisesta.
Itse en suunnittelisi hautajaisiani. Mielestäni ajatus on korni. Talvella odottelen kesää ja kesällä talvea.
en tee,matkustan ja liikun niinpaljon enpa tieda missa eloni loppu tulisi,hautapaikan olen toivonut saavani mieheni sukuhautausmaalla,ainoa paikka jossa kristitty ja muslim saa levata rinnakkain.
Olen elakelainen mutta tyota on paljon aamusta iltaan,aloitamme talon rakentamisen taas kerran jos vain kaikki mahdolliset kaytannon asiat on saatu jarjestykseen.
Ei tassa iassa tarvitse suunnitella tekee mita voi ja mita haluaa.Lepaan laakereilla jos jalat menee alta tai sairastun.
Tottakai suunnitellaan eteenpäin vuoden tähtäimellä niin kauan kuin voimat riittävät ja terveyttä suht koht. Suunnittelemattomuuteen sammuu ja pöpertyy. Mitään ei tapahdu, jos uppoaa kuin lehmä suohon ja jättää kaiken silleen. Tuttavapiirikin voisi kadota.
Suunnitellaan matkat, remontit, uudet istutukset, sukukirjoitelmat, vieraskutsujen ajankohdat ja yksityiskohdat, merkkipäivät pienessä mittakaavassa, mihin paikkaan palvelujen äärelle kutsutaan nuori polvi. Siinä sivussa joutuu suunnittelemaan vaatetuksensakin, joten joskus uutta ilmettä. Nykyään on tilattava kampaaja kaksi viikkoa aikaisemmin, ettei hiukset näytä risukasalta juhlavassa tilanteessa. Yhtä suunnittelua on vanhuksen elämä. Viikkomuistio siihen tarvitaan. Sitä voi tarvittaessa kuljettaa mukana, ettei mene päällekkäin.
Ylläolevaan ei edes tullut lueteltua kaikkea sitä, mitä ikäihminen suunnittelee.
Jatka sinä !
Olen nytkin tehnyt suunnitelmat, mitä teen kunakin päivänä, ennen Pääsiäistä. Odotan vieraita koko Pääsiäiseksi. Kaikkea ei ehdi eikä jaksa tehdä samana päivänä, niinkuin ennen nuoruudessa. Suunnittelen että siihen ja siihen mennessä, olen tehnyt ne ja ne työt. Kaikki ei kyllä aina mene suunnitelmien mukaan.
Olen myös tehnyt suunnitelmia ensi kesän varalle. Toivottavasti pysyy terveenä, että voi suunnitelmat toteuttaa.
Minulle riittää, että on hautapaikka vanhempieni vieressä. En halua rasittaa omaisiani yksityiskohtaisilla ohjeilla, tehkööt niinkuin parhaaksi näkevät.
Muuten laitan menoni kalenteriin: jumpat, joogat, teatterit, lasten ja lastenlasten merkkipäivät ym.
Päivittäin teen ostoslistan, ennenkuin menen kauppaan.
Iltaisin jutellaan miehen kanssa mitä tehdään seuraavana viikonloppuna/vuodenaikana. Unelmiahan saa aina olla.