Sattuuko "linjoilla" olemaan ketään muuta liitossaan yksinäistä? Me emme ole harrastaneet sänkypuuhia vuosikausiin (surkeita oltiin, eikä ollut kummastakaan opettajaksi!!), yhteisiä keskustelun aiheita ei ole (tai toinen kommentoi tosi tyhmiä, ja juttu loppuu siihen!!), pidämme erilaisista TV-ohjelmista (onneksi on useampi TV!!), yhteisiä harrastuksia ei ole (eikä enää tule!!) jne.
Mutta silti olemme kituuttaneet yhdessä (= samassa asunnossa) yli 20 vuotta.
En voi muuttaa kauniista kodistamme pois, vaikka haluaisinkin, koska talo on minun. En myöskään voi häätää pois kunnollista miestä, varsinkin kun hänen työpaikkansakin on talossa.
Kaipaisin omia ystäviä, sillä nykyiset ovat kaikki yhteisiä ystäväpariskuntia. Mutta mistä löytyisi sopivia jutustelukavereita? Onko teistä kukaan samassa tilanteessa? Jatkatteko samaan tahtiin hamaan loppuun asti?
Terveisin nim. "Tässäkä tämä kaikki oli?"
Mutta silti olemme kituuttaneet yhdessä (= samassa asunnossa) yli 20 vuotta.
En voi muuttaa kauniista kodistamme pois, vaikka haluaisinkin, koska talo on minun. En myöskään voi häätää pois kunnollista miestä, varsinkin kun hänen työpaikkansakin on talossa.
Kaipaisin omia ystäviä, sillä nykyiset ovat kaikki yhteisiä ystäväpariskuntia. Mutta mistä löytyisi sopivia jutustelukavereita? Onko teistä kukaan samassa tilanteessa? Jatkatteko samaan tahtiin hamaan loppuun asti?
Terveisin nim. "Tässäkä tämä kaikki oli?"
Vastaukset 14
Vanhimmat
olen kirjailija-toimittaja
vaimo kattoo tv:tä ja neuloo
lastenlapsille
Ei tuosta ole riitaa tullut.
Mie menen nukkumaan yhdeksältä.
Vaimo joskus puolen yön jälkeen.
ittelles kunnon rakastaja, kamalaa kun nainen on noin puutteessa ja viä 20 vuotta.
Tää tuli mieleen, kun oot niin kyllästynyt niihin yhteisiin ystäviinki.
Pyhäkoulussako te ootte tutustuneet?
No jaa niin makaa ku petaa, onnea kumminski.
Meillä ainakin loppui kaikki yhteinen,kun lapset aikuistu ja muutti pois.
Oltiin karavaaraneitakin monta vuotta,mutta ei se mua enää kiinnosta,kun en harrasta juopottelua ja muita raittiita on tosi harvassa.(huom.jokainen saa juoda niinkuin haluaa ,en tuomitse)
Marjastamme ja sienestämme kyllä yhdessä,mutta ukko juoksee ympäri metsää ja minä poimin ja kerään suppealta alueelta,joten ei sielläkään jutustella.
Saunaan en lähde yhdessä,kun en kestä löylyä ja ukko ottaa ainakin kolmet tuokiot pätsissä.
Nukkumaan meen 22-23 ,ukko katsoo telkkua aina pikkutunneille.
Ainut mitä teemme yhdessä on sänkypuuhat ja nekin nykyään hoidamme aamulla.
32v yhdessä ja sujuu se näinkin.
Samantapaista meilläkin. Erimaku telkkua katsottaessa ja keskusteluja vähän ja vaikeaa, kuitenkin asutaan yhdessä kun se on helpointa enelleen. Haluaisin uusia tuttavuuksia, keskusteluja, ehkä virikkeitäkin. Mutta luotettavuus on aina hieman esteenä uusille yrityksille.
Ottamatta muuten kantaa tähän pitkä-parisuhde-takana-mitä-tehdä teemaan (vaikka itsekin olen ollut naimisissa 27 vuotta), niin sitä joskus ihmettelen, kuinka keskustelu voi tyrehtyä? Ehkä sekin on jonkinlainen taitolaji, jota on harjoiteltava ja tietoisesti pidettävä yllä... kuten seksielämääkin.
Tosin meillä asia on niin, että kaikki yhteinen vapaa-aika kuluu tavalla tai toisella jostakin keskustellen. No, tässä mielessä olemme aina olleet kummajaisia. Nuorina kisailimme verissäpäin esimerkiksi siitä kumpi kykenee latelemaan kaikki Suomi-Ruotsin ja Venäjän välillä solmitut rauhat... ja sitä rataa. Toiset pelaa golfia ja meillä lätistään.
Millaisia virikkeitä kaipaat? Mitkä asiat kiinnostavat? Oletko etsinyt uutta elämääsi? Mitä? Mistä? Viihdytkö paremmin yksin vai kuitenkin kaksin?
Minä lähdin nyt ensimmäistä kertaa "seikkailemaan" nettiin ihan mielenkiinnosta ja omaksi ilokseni. Omaksi ilokseni käyn myös silloin tällöin konserteissa, elokuvissa ja kuntosalilla YKSIN. Olen valitettavasti huono tutustumaan vieraisiin ihmisiin, joten jutustelua ei synny. Mutta nautin silti siitä, että pääsen ulos, pois kotoa.
Millä te muut piristätte itseänne ja tylsää arkeanne?
Eipä ole kiinnostavia tapauksia vastaan kävellyt tai kotoa käynyt kyselemässä!! Enkä lähde kapakoistakaan etsiskelemään tai netissä onneani koittamaan, joten on jatkettava puutteessa... Eipähän tiedä mistä on jäänyt paitsi!!
kunnolla.
Laita musiikit soimaan ja ryhdy kirjoittelemaan itsellesi profiilia. Laita siihen vielä meiliosoite, niin kyllä pukkaa keskustelukumppaneita niin että aika ei enää riitä.
Valitse niistä sitten sopivat henkilöt joita tapaat ja valikoi sitten niistä tapaamistasí henkilöistä ne joita tapaat uudelleen.
Kyllä alkaa olla säpinää elämässä.
Ps kokemusta on !!!
yhym..säpinää, niin missä..:) ?
profiili? Treffeille vai? Ei rekattuun nikkiprofiilin sähköpostiin ainakaan tule ikinä mitään muuta kuin jotain pari yleistä virallista tiedotusviestiä.
Tuttua tarinaa . Minä elin mieheni kanssa 10 v. niin että kaikki oli loppu väliltämme . Sain onneksi kuitenkin sisua kerättyä eroon . Siitä on nyt kohta 9 v. aikaa . Olen elänyt lasten kanssa nämä vuodet tyytyväisenä . Henkisesti ero oli aika helppo koska olin miettinyt sitä jo vuosia . Exän kanssa olemme vieläkin hyvissä väleissä ja tulemme olemaan jatkossakin . Vaikka meillä ei koskaan ole ollut mitään yhteisiä jutunaiheita pidän häntä silti ystävänäni . Huomattavasti helpompaa se on kun asumme erillään . Joitakin rakastumisia on ollut ja mennyt , tuntuu vain etten halua enää ketään miestä asumaan kanssani . En tiedä miltä tuntuu sitten kun lapset kohta lähtevät maailmalle . Olen aina ollut aika sosiaalinen ja minulla on omia ystäviä mutta jonkinverran laiska olen hoitamaan ystävyyssuhteita . Ikinä en ole katunut eroamista . Sitä olen joskus katunut että kiusasin itseäni niinkin pitkään aviossa .
olla niitä elämän vaikeimpia..jonkin sortin kuolema..
eronnut jo ajat sitten!
Hanki omia harrastuksia ja sillä EN tarkoita netissä kiukuttelemista!
Vastaavassa tilanteessa.
Netistäkin löytyy ystäviä ja puhe kavereita.
Tosin täytyy olla tarkkana sielläkin jottei tule pettymyksiä.