Mua kiusattiin yläasteella tosi paljon seiskalla, melkeen heti kun alotin yläasteen porukka alko ilkkumaan ja tönimään mua. Oon ollu aina tosi rauhallinen ja ehkä vähän turhan aikuismainenkin ikäisekseni. Se sitten vissiin sai kiusaajat kimppuuni. En kyllä osaa suoraan sanoa mikä oikeastaan.
Sitten seiskan puolivälissä, Joulukuun alussa, kun kiusaajat (kolme jannua) seurasivat melkeen kotiin saakka minua koulumatkalla ja huutelivat ja pukkailivat selkään aika kivuliaastikin enkä sanonut mitään. Siinä käveli pari muutakin tyttöä samaa matkaa, kuiskivat jotain, että miks toi ei puolusta itteesä yhtään. Sitten mulla napsahti... pysähdyin, kiusaajat ja ne tytötkin hidastivat kävelytahtiaan ja sanoin: "Lopetatteko nyt, vaiko HETI!!". Ne oli aluks hiljaa ja sitte vähän säikähtivät ja jatkoivat ilkkumistaan ja nauramistaan. Ja se yks löi mua kasvoihin. Sitten mä sinä silmänräpäyksenä tarrasin sitä ranteesta lujaa kiinni ja löin sitä täysii nyrkillä kainaloon ja yhtä löin turpaan suoraan ja sitten se yks ehti käydä jo mun kimppuun ja kaato mut maahan. Näin vaan kun maahan tipahteli veripisaroita pikkasen, vissiin sen tyypin nenästä, jota tirmasin. Se yks piteli mua käsistä ja toinen ja loista ja se yks alko rummuttaa mun selkää nyrkeillänsä ja se sattu. No siinä samassa mun vatsa ja suolisto painui hiukan kasaan ja... siinä samassa... siis aivan mahtavat kanikset pärähti ulos ja lemus niin perkuleen hyvälle (kananmunapieru, tasoa Strong ). Ne jätkät yski ja köhis ja päästi musta irti ja ne lähti juoksee yskien ja yks nenästä kädellänsä pitäen. Kun pääsin jaloilleni, ne tytöt seiso vieläkin siinä ja katto mua, ne ei nauranu. Mä katoin niitä silmiin ja ne katto mua. Sitten se yks sano, että hyvin puolustit itteäs ja se toinen nyökkäs ja sitte käveltii yhtä matkaa kotii ja nyt ollaan kavereita. Aika hassua tavallaan...että ellei ne olis mua hakannu sillon ja mä päräyttäny niitten silmille kaniksia, niin minä ja ne tytöt ei oltas ystävystytty ollenkaa :D
Pitäs melkee kiittää niitä hinureita, mutten piruuttani viitti, ne onki mulkoillu vähän nyrpeän näköisinä kun oleskelen niitten tyttöjen kanssa.
Näinkin voi käydä sitten. Provottakaa vaan jos huvittaa. Uskokaa tai älkää. Ajatelkaa itse.
Siis voi hitto et täst tuli sitte pitkä!
Kuinkahan moni jaksanu lukee, ehkä pari. No sinä siinä ot ainakin... oletan. Kiitos kun viitsit lukea mun stoorin yläasteelta.
Sitten seiskan puolivälissä, Joulukuun alussa, kun kiusaajat (kolme jannua) seurasivat melkeen kotiin saakka minua koulumatkalla ja huutelivat ja pukkailivat selkään aika kivuliaastikin enkä sanonut mitään. Siinä käveli pari muutakin tyttöä samaa matkaa, kuiskivat jotain, että miks toi ei puolusta itteesä yhtään. Sitten mulla napsahti... pysähdyin, kiusaajat ja ne tytötkin hidastivat kävelytahtiaan ja sanoin: "Lopetatteko nyt, vaiko HETI!!". Ne oli aluks hiljaa ja sitte vähän säikähtivät ja jatkoivat ilkkumistaan ja nauramistaan. Ja se yks löi mua kasvoihin. Sitten mä sinä silmänräpäyksenä tarrasin sitä ranteesta lujaa kiinni ja löin sitä täysii nyrkillä kainaloon ja yhtä löin turpaan suoraan ja sitten se yks ehti käydä jo mun kimppuun ja kaato mut maahan. Näin vaan kun maahan tipahteli veripisaroita pikkasen, vissiin sen tyypin nenästä, jota tirmasin. Se yks piteli mua käsistä ja toinen ja loista ja se yks alko rummuttaa mun selkää nyrkeillänsä ja se sattu. No siinä samassa mun vatsa ja suolisto painui hiukan kasaan ja... siinä samassa... siis aivan mahtavat kanikset pärähti ulos ja lemus niin perkuleen hyvälle (kananmunapieru, tasoa Strong ). Ne jätkät yski ja köhis ja päästi musta irti ja ne lähti juoksee yskien ja yks nenästä kädellänsä pitäen. Kun pääsin jaloilleni, ne tytöt seiso vieläkin siinä ja katto mua, ne ei nauranu. Mä katoin niitä silmiin ja ne katto mua. Sitten se yks sano, että hyvin puolustit itteäs ja se toinen nyökkäs ja sitte käveltii yhtä matkaa kotii ja nyt ollaan kavereita. Aika hassua tavallaan...että ellei ne olis mua hakannu sillon ja mä päräyttäny niitten silmille kaniksia, niin minä ja ne tytöt ei oltas ystävystytty ollenkaa :D
Pitäs melkee kiittää niitä hinureita, mutten piruuttani viitti, ne onki mulkoillu vähän nyrpeän näköisinä kun oleskelen niitten tyttöjen kanssa.
Näinkin voi käydä sitten. Provottakaa vaan jos huvittaa. Uskokaa tai älkää. Ajatelkaa itse.
Siis voi hitto et täst tuli sitte pitkä!
Kuinkahan moni jaksanu lukee, ehkä pari. No sinä siinä ot ainakin... oletan. Kiitos kun viitsit lukea mun stoorin yläasteelta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
lukea ja aika hianolta kuulostaa, joillakin käy parempi tuuri. :D
Takaisin,jos otat siitä turpiin noon ainakin jää parempi mieli! heittopussiksi ei kannata jäädä! Kostakaa esim. pyoränkumit puhki kiusaajien pyörästä haukkukaa takasin ym... Itse toimin aikanaan näin. Tänä päivänä exkiusaajat matelee edessäni...
Hieno stoori! Niin sitä pitää. Ei kannata jäädä nyrkkeilysäkiks.
Tää teksti pitäs viedä opetusvirastoon, missä ne lähettäis sen jokaiseen kouluun ympäri Suomea, jolla voitas sitte valistaa koulukiusauksest.