Musta historiani on nyt kirjoissa,
laitan kirjan kiinni,
pyydän älkää aukaisko.
Jos joku sen aukaisee, menneisyys taas alkaa vainota, ja sitä kestä en.
Minä aukaisen toisen kirjan.
Puhtaan sellaisen,
siihen kerään muistoja tulevasta, jos tulee pahoja muistoja poltan ne roviolla.
Tää kirja on omistettu meille, rakkaani.
Tähän kirjaan me kerätään muistot.
Jos joku tulee ja pyyhkii sinut pois,
minä pyyhin itseni.
En kestä ajatusta,
että olisit toisen,
että rakastaisit toista,
että unohtaisit tai että kuolisit pois.
Jos niin tapahtuu odota mua pilvellä ja tulen perääsi, en jätä sua koskaan.
Jos joku polttaa kirjan ja sen mukana muistoni sinusta.
Jos joku hävittää kirjan minä eksyn eikä ole pois tietä.
Toivotaan, että tää kirja kestää kunnes viimeisellä sivulla on Risti,
meidän ristimme, silloin olemme menneet,
mutta emme hylännee toisiamme vaan jatkamme matkaa ja
aloitamme uuden kirjan.
Yhdessä me selvitään, toivon niin!
Yhdessä me jaksetaan, vai miten on?
Yhdessä sitten myöhemmin, paljon myöhemmin, aukaistaan siipemme ja lennetään ylös, käykö?
Rakastan sua, uskotko?
************************************************'
kommentteja kiitos;) ton kirjoitin vaan täs huvikseni, ja silleen..jos henkilö kelle tarkoitin luet tän niin sä tiedät et se on sulle, rakastan sua!!
laitan kirjan kiinni,
pyydän älkää aukaisko.
Jos joku sen aukaisee, menneisyys taas alkaa vainota, ja sitä kestä en.
Minä aukaisen toisen kirjan.
Puhtaan sellaisen,
siihen kerään muistoja tulevasta, jos tulee pahoja muistoja poltan ne roviolla.
Tää kirja on omistettu meille, rakkaani.
Tähän kirjaan me kerätään muistot.
Jos joku tulee ja pyyhkii sinut pois,
minä pyyhin itseni.
En kestä ajatusta,
että olisit toisen,
että rakastaisit toista,
että unohtaisit tai että kuolisit pois.
Jos niin tapahtuu odota mua pilvellä ja tulen perääsi, en jätä sua koskaan.
Jos joku polttaa kirjan ja sen mukana muistoni sinusta.
Jos joku hävittää kirjan minä eksyn eikä ole pois tietä.
Toivotaan, että tää kirja kestää kunnes viimeisellä sivulla on Risti,
meidän ristimme, silloin olemme menneet,
mutta emme hylännee toisiamme vaan jatkamme matkaa ja
aloitamme uuden kirjan.
Yhdessä me selvitään, toivon niin!
Yhdessä me jaksetaan, vai miten on?
Yhdessä sitten myöhemmin, paljon myöhemmin, aukaistaan siipemme ja lennetään ylös, käykö?
Rakastan sua, uskotko?
************************************************'
kommentteja kiitos;) ton kirjoitin vaan täs huvikseni, ja silleen..jos henkilö kelle tarkoitin luet tän niin sä tiedät et se on sulle, rakastan sua!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
en voi muuta sanoa, kuin että voi voi...
Ihmettelen vaan miksi poltaa huonot muistot roviolla..ei ne nimittäin mihinkään niin katoa ne vain muttuvat svuksi..ollen yhä ilmassa jota hengität..ja verenkierron kautta ne ovat jälleen sydämmessäsi...ne ovat siellä yhtä kauan kuin hyvätkin..elämämme loppuun asti..hyviä on vain helpompi käsitellä ja hyväksyä.Pahoista voit tehdä siedettäviä vain käymällä ne läpi sivu kerralaan..jos poltat tai heität ne pois ne osaavat kyllä tien takaisin kotiin ta kävelevät sinua vastaan viimeistään illalla.Pahalta voi katkaista piikin jolloin se ei viillä enää sydäntäsi auki..Tämän kaiken varmaan jo tiesitkin..mutta ihmettelin vain.
oikeassa..ei pahoja asioita voi paheta..ne täytyy lukea kirjasta ja sitten ne ovat takana..kiitos...kun aukaisit silmäni..;)
Et ole huonoin.
Ei kukaan ole seppä syntyessään.
Olisi suuri menetys tässä palstassa,
jos jättäisit sen etkä edes yrittäisi.
Lue vaikka tuo mun ensimmäinen suomeksi kirjoittama runo. Tai no runo ja runo
voiko sitä edes runoksi sanoa, räppiä se on.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=106&conference=642&posting=20500000000111695
toi piristi, mut se oikee ei ole vielä lukenut tätä;(
Nokun karkas mopo vähän käsistä kun mietin tuota oikeaa. :D
hehhee freestyle jäärä,
oikea, eikun vasen, tai väärä,
maapallo on soikea ei pyöreä etkö tiedä,
kritiikki on rajua, teini se joka ei tajua tai siedä. Naurattaa kun et tiedä kuinka pitkälle voi kritiikin viedä. Ei tietenkään kaikkea paskaa kannate niellä, mutta totuus on kumminkin rivien välissä siellä. Se pitää vain osata lukea,
niinkuin runo, vaikea on tunteita sanoiksi pukea.
Sanoista verkko puno, ehkä tiedät sen tunteen,
minuuteissa runo, silloin kun sylki sanat suuhun tuo, ja aivot niistä lauseen luo,
Kokemus tähänkin varmuutta suo.
Mä aavistan, että se oon mä...=)
Mä en koskaan hylkää sua.
Sä oot mun ainut rakkauteni, I love you!!!!
i love you too..ja aavistit oikein