Tuolla maxitin sivuilla kerrotaan millainen on loistava lämpölattia; "ohut ja kevyt pintalaatta takaa alhaisen energiankulutuksen". Kuitenkin täällä hoetaan hokemasta päästyään että pitää olla massiivista ja paljon varaavaa massaa. Siksi siis mainostetaan kivitaloja niin energiataloudelliseksi, mutta pitäneekö sittenkään paikkaansa. Vai onko se energitaloudellisuus sittenkin sitä että kohde reagoi nopeasti "ulkoisten" lämpötilojen muutoksiin ? Tuo nopea reagointi kyllä järjellisesti ajatellen vaikuttaa realistisemmalta vaihtoehdolta. Vastauksina tietysti tulee ettei tarkoita seinäpintoja jne. mutta herääpä taas vaan kysymyksiä noihin aika yltiöpäisiin myyntipuheisiin ja lupauksiin. Energiankulutus kun ei määräydy rakennusmateriaalin mukaan.
Millainen se sitten pitääkään olla ?
Massinen G.
242895
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
rakentaa kivitalo ja sitten odottaa säästöjä lämmityslaskussa. Ei taida ihan pian tulla extrakustannus maksettua takaisin.
Vielä pöllömpää rakentaa oikein helkutin iso kivitalo korkeine olohuoneineen ja ateljee-ikkunoineen, ja sitten pihistellä lämmityksessä.
Joo, asumisessa ja arvostuksissa vaan on niin monta puolta...
Tiiveys muuten varmaan on energiataloudellisuuden kannalta paljon tärkeämpää kuin varaavuus. Annetaan raksaajan vastata, se on pihinä miehenä kuitenkin selvittänyt asian.
Tarkoittaa, pelkkää Raksaajaa vaiko tätä SH:lla varustettua veijaria..
Luulempa että tältä jälkimmäiseltä löytyy kyllä vastauksiaa.. eri asia on sitten uskottavuus puoli...
No odotellaan.. ;)
On täällä hullumpiakin, niin kuin niitä menenpä-lusikalla-sipo-taloon tyyppejä.
väärässä ole nuo "lusikalla sipoon" tyypitkään. Kyllähän se sipo aikaste haperaa höhhöä on. Tuo lausahdus on suoraan verrannollinen siihen Siporexin Jämerä-mainontaan, molempia voitaneen siis pitää yhtä naurettavina ja yli-ampuvilta.
Meneppä katsomaan sipo-työmaalle, miten seinään tehdään läpivienti.
Mutta en lusikalla. Koskaan, ikinä en ole kuullut, että joku tekisi reikää sipoon lusikalla. Se nyt vaan ei ole kovin hyvä työkalu.
saa? Mulla timanttisahasta kuluivat terät ja rasiaporatkin menee vaihtoon! Semmoinen lusikka pitäisi saada Jämerän pakkiin!
selvennykseksi
Joskus on SalasanaHukassa tai muutoin vain laiskuttaa alkaa kirjautumaan sisään systeemiin.
Ja jos kirjoitan sisään kirjautuneena, se yleensä tarkoittaa että harkitsen silläkertaa paremmin & ajan kanssa mitä sanon. -sh:na mulla on yleensä hoppu. Minulle voi myös laittaa postia ät suomi24.fi suuntaan, jos on joku niin tyhmä kysymys jota ei täälläkään kehtaa kysyä. ;-) Mutta be aware, luen suomi24:n sähköpostia sangen harvoin.
No nyt viimeistään selvisi kaikille raksaajan muita ylempänä oleva tietotaito. Vain Hän Suuri Raksaaja tietää mikä on oikein....Jäämme odottamaan kuoleman jälkeistä ylösnousemusta.
Kiitos kiitos.
olihan se jo aikakin
eikös juu. siis sen minäkin ymmärrän että jos on lattia lämmmitys niin mahdollisimman ohut pinnoite laatan päällä niin helpommin lämpö nousee ylös eikä mene hukkaan kylmään maahan niin paljoa. lämpö tosiaan nousee ylös mutta kyllä sitä alaskin menee jos helposti pääsee... eli ohuen ohut on paras lämpötaloudellisesti mutta ei ulkonäön ym. asioiden puolesta välttämättä.
Massiivisuus on tasaisuutta ja kevytrakenteisuus parantaa säädettävyyttä. Kummallakin ominaisuudella on etunsa ja haittansa.
Massiivinen rakenne takaa tasaisen lämmön, mutta estää lömpötilan pudotukset.
Kaksi eri asiaa.
Lattialaatan ohuus takaa pienen energiamäärän sitoutumisen laattaan ja siten saavutetaan nopeampi ja tarkempi (ei viivetta) lämpötilan säätö eli tasaisempi / miellyttävämpi :> huonelampötila. Jos siis lämmitys jarjestelmä asennettu lattialaattaan. Tosin laatan ohentuessa, menetetaan vaaraavaa massaa ja esim. varaavaa yösähkäö käytettäessä, sen osuus putoaa, eli lammitys kulut kasvaa :. Kevyt rakenteisissa taloissa esiintyy usein lämpötilan "sahausta" :
Kivitalon massiivisuudella ja lämmityslaitteen massiivisuudella (lattia tai tulisija) ei ole (juuri) mitään yhteistä.
"Vai onko se energitaloudellisuus sittenkin sitä että kohde reagoi nopeasti "ulkoisten" lämpötilojen muutoksiin ?"
Sinä et ymmärrä sitä että jos huone on jo valmiiksi oikean lämpöinen, sitä ei tarvitse lämmittää eikä jäähdyttää.
Se on se massiivisuuden vitsi. Kun se huone on 22 asteinen, on aivan yx paskan hailee mitä sää ulkona tekee. Huone vaan on 22 asteinen.
lämpötilaa alas, tai ylös. Onko sitten enää kovinkaan energiatloudellista - tai energiataloudellisempaa. oot sä aika metka ötökkä, saatko provikat kivitalosta ... eikös se oma ikuisuusprojektisi ollut sipoa ? Miten tuo sopii sitten siihen ? Lisäksi eikös se ole sillälailla että tuo massiivisuus ja varaavuus ovat vähän tulkinnanvaraisia käsitteitä. Kaikki mitä "massiivisesta" rakenteesta puretaan, pitää sinne siis myös takaisin "ladata". Miten käy asumismukavuuden jos ei piruvieköön noudata nuo tarpeet ja muutostarpeet edullisia tariffiaikoja. Koita sinä jo tajuta, sinuahan pistellään vähintään 10-0 täällä palstalla, mutta lueskele ja tee ehdottomasti noita teräviä kommentteja, sinullahan se viimeisin tietotaito tuntuukin olevan - omasta mielestäsi.
Tasainen lämpö on kaikkein mukavin.
Massiivisuus edistää tasaisen lämmön ylläpitämistä.
Massiivisuus ei vaikuta (paljoa) lämmityskustannuksiin, vuodot vaikuttavat enemmän.
Raksaajan projekti on Lammi.
"Oh - suuri tietäjä, anteeksi tyhmyyteni."
Saat.
"Entäpä kun pitäisi saada lämpötilaa alas, tai ylös."
Käännetään termaria ja odotellaan. Riippuu järjestelmän mitoituksesta kuinka nopeasti se kykenee muuttamaan lämpötilan.
Kuinka usein tuota tarvitsee tehdä? Äärimmäisen harvoin, jos koskaan.
"Onko sitten enää kovinkaan energiatloudellista - tai energiataloudellisempaa."
Jos sitä huonelämpötilaa halutaan veivat ylös/alas koko ajan niin silloin energiaa joudutaan pumppaamaan sisään/ulos rajummasti kuin sähköpatteriÄlvärissä.
" oot sä aika metka ötökkä"
Homosapiens.
"saatko provikat kivitalosta ..."
En saa.
"eikös se oma ikuisuusprojektisi ollut sipoa ?"
Juu, ei. Mutta on siinä puuta, sipoa, tiiltä ja jotain muuta. 8-)
"Miten tuo sopii sitten siihen ?"
Sipoon? Siporextalo ei ole mielestäni aivan yhtä hidasliikkeinen (tasaava) lämpötilamuutoksissa kuin betonitalo, mutta sekin kuitenkin paljon massiivisenpi/tasalämpöisenpi/hidasliikkeisenpi kuin paneeli ilmarako villa&runko kiyprok -talo.
"Lisäksi eikös se ole sillälailla että tuo massiivisuus ja varaavuus ovat vähän tulkinnanvaraisia käsitteitä."
Ei kait.
"Kaikki mitä "massiivisesta" rakenteesta puretaan, pitää sinne siis myös takaisin "ladata"."
Tietenkin. Siksi sanotaankin että se tasaa lämmönvaihteluita, ei täysin poista niitä.
"Miten käy asumismukavuuden jos ei piruvieköön noudata nuo tarpeet ja muutostarpeet edullisia tariffiaikoja."
Mutta miksi sitä sisälämpöä pitäisi jatkuvasti hilata ylös/alas?
Mukavintahan on tasainen lämpö. Ja energiataloudellista on että pystyy käyttämään tulisijaa ja auringon säteilylämpöä tai yöviileyttä tasaisesti.
"Koita sinä jo tajuta, sinuahan pistellään vähintään 10-0 täällä palstalla,"
Ahaa. Kiitos että huomautit. ;-)
"mutta lueskele ja tee ehdottomasti noita teräviä kommentteja, sinullahan se viimeisin tietotaito tuntuukin olevan - omasta mielestäsi."
Jostain tiedän jotain. Kaikesta tuskin mitään. Mistään en tiedä kaikkea.
- raksaaja
on aika "ötökkä" joo, todellinen massiivisuuden , ilmavuotojen ja kastepisteiden messias..
Itse opiskellu ikuisuusprojektinsa parissa kun ei luota kehenkään ulkopuoliseen ja muutoinkin vaikuttaa aika vainoharhaiselta kaverilta..
Ei se kaukana ole että se alkaa kohta pohtimaan bakteerien ja virusten kulkeutumista rakenteiden läpi ja kehumaan tämän Lamminsa antibakteerisia ominaisuuksia. Kyllä tämä hihhuli alkaa olemaan jo niin syvällä niissä betoneissaan...
Oikea nörttien kantaisä..
" Ei se kaukana ole että se alkaa kohta pohtimaan bakteerien ja virusten kulkeutumista rakenteiden läpi ja kehumaan tämän Lamminsa antibakteerisia ominaisuuksia. Kyllä tämä hihhuli alkaa olemaan jo niin syvällä niissä betoneissaan... "
Betonipöly on muuten ...köh... ihan oikeesti terveysvaikutteista ... köh ...
ehkä joskus tulevaisuudessa jopa positiivisessa mielessä.
Mutta huvittavaa on lukea näitä juttuja tyypeiltä jotka vetävät herneen nenään jokaisesta kommentistani ja koettavat provosoida joka toisella lauseellaan. (tämänkin sormenjälki on äärimmäisen selvä)
Mutta ihan vapaasti jos sillä saatte jotain uutta sisältöä elämäänne. En aio lopettaa kommentointiani koska joskus, sentäs joskus, kommenteissani on myös asiaa. ;-)
- raksaaja
Jos talossa on tarkoitus pitää tasaista lämpöä, niin massiivisuus on etu.
Jos lämpötilaa on tarkoitus laskea yöksi, työpäivän ajaksi tai viikonlopuiksi, niin kevytrakenteisuus on etu.
Tarpeet on erilaisia. Se mikä sopii paljon reissaavalle nuorelle parille, ei välttämättä ole mukavin ratkaisu enimmäkseen kotona olevalle suurperheelle.
yhdistelmä kevytrakenteinen talo kevytrakenteinen lattialämmityslattia on energiatahokkaampi kuin kevaritalo raskas lattialämmityslattia
Se on homman pihvi.
Ei kevytrakenteisesta lattiasta mitään haittaa ole kivitalossakaan mutta vähemmän kivitalo siitä hyötyy kuin puutalo.
Nykyisessä levylautakyprokkimajassani 100m2 tilaa ja nykynormien mukaiset paksut eristeet sekä lattialämmitys. Laatan paksuudesta ei ole tarkkaa tietoa epäilen 8-10cm. Lämpötila nousee näillä ilmoilla pari astetta päivän aikana ja sille oikein mitään. Pitäisi olla jokin tasaava lämmitys, vaikkapa fiksu ilmanvaihdon jälkilämmityspatteri, joka vähentäisi tehoa päivällä jotta lämpötila ei turhaan nouse.
Onneksi grynderi on ollut sen verran pihi ettei ole raaskinut kunnon tulisijaa rakentaa vaan tuollaisen turhan kevyen kaakeliläjän ~1000kg. Sitä kun illalla hieman lämmittää niin se on jo aamupäivällä viileä. Näin saadaa lisälämpöä yöksi, ja lämpötila pysyy aika tarkkaan tasaisena, kätevää.
En silti ole kivitaloa rakentamassa vaan lautakyprokkihässäkkää mutta kyllä siitäkin saa tasalämpöisen kun vähän suunnittelee.