50 - palstalle tullee eniten kirjoituksia, päätellen noista viestimääristä?
Olen jonkin verran lueskellut näitä riimittelyjä, joissa niin monissa on tuo riita pelissä, miksi?
Ensinnäkin ihmettelen suomalaisen hernetysherkkyyttä; kun ei ole samaa mieltä, eikä kun kiukuttelemaan. Joillakin tämä on aivan suorastaan ehdotonta, jopa jokapäiväistä.
Oletan että jos suurinpiirtein kaikki mitä lukee, ottaa pattiin, on elämä vaikeaa...luulisi että elämässä on ajoittain ihan totaalisia vaikeuksia, eikä keskustelufoorumilla olisi siihen mitään osaa.
Jankkaus: pitkässä ketjussa joku saattaa olla jokatoisena alenevassa ketjussa, saamatta mitään järkevää ajatusta aikaan, päälimmäisenä näkyy tuohtuneet tunteet, joissa vihan/kiukun sokaisemana ei ole minkäänlaista tolkkua.
Kuka käyttäytyy elävässä elämässä noin? Jos sen tekee, ei varmaankaan ole liikaa ystäviä, ja jos työelämää ajattelee, on se muille varmaan melko ikävää.
En pidä nimimerkkiä sellaisenaan "henkilönä", tosin en ole sortunut ketään mollaamaankaan. Jotkut ovat sitä mieltä että nimimerkin takana on ihan oikea tunteva ihminen, ja samaa mieltä olen itsekin.
Tyhmyys tiivistyy joukossa, esimerkkinä: kuusi miestä hyppi grillijonossa yhden päällä, vastaavista voimme lukea lehdistä lähes päivittäin.
Itse en todellakaan ole mikään pyhimys: kun räjähtää, se on ihan totaalista, joskin osaan, ja eritoten haluan pyytää anteeksi jos vähänkään oletan loukanneeni henkilöä, tuttua eli tuntematonta.
Toisaalta: jos provosoituvia henkilöitä ei olisi, olisi tälläkin osastolla paljon vähemmän luettavaa.
Kiitos kun lukaisit. Hyvää viikonloppua.
Olen jonkin verran lueskellut näitä riimittelyjä, joissa niin monissa on tuo riita pelissä, miksi?
Ensinnäkin ihmettelen suomalaisen hernetysherkkyyttä; kun ei ole samaa mieltä, eikä kun kiukuttelemaan. Joillakin tämä on aivan suorastaan ehdotonta, jopa jokapäiväistä.
Oletan että jos suurinpiirtein kaikki mitä lukee, ottaa pattiin, on elämä vaikeaa...luulisi että elämässä on ajoittain ihan totaalisia vaikeuksia, eikä keskustelufoorumilla olisi siihen mitään osaa.
Jankkaus: pitkässä ketjussa joku saattaa olla jokatoisena alenevassa ketjussa, saamatta mitään järkevää ajatusta aikaan, päälimmäisenä näkyy tuohtuneet tunteet, joissa vihan/kiukun sokaisemana ei ole minkäänlaista tolkkua.
Kuka käyttäytyy elävässä elämässä noin? Jos sen tekee, ei varmaankaan ole liikaa ystäviä, ja jos työelämää ajattelee, on se muille varmaan melko ikävää.
En pidä nimimerkkiä sellaisenaan "henkilönä", tosin en ole sortunut ketään mollaamaankaan. Jotkut ovat sitä mieltä että nimimerkin takana on ihan oikea tunteva ihminen, ja samaa mieltä olen itsekin.
Tyhmyys tiivistyy joukossa, esimerkkinä: kuusi miestä hyppi grillijonossa yhden päällä, vastaavista voimme lukea lehdistä lähes päivittäin.
Itse en todellakaan ole mikään pyhimys: kun räjähtää, se on ihan totaalista, joskin osaan, ja eritoten haluan pyytää anteeksi jos vähänkään oletan loukanneeni henkilöä, tuttua eli tuntematonta.
Toisaalta: jos provosoituvia henkilöitä ei olisi, olisi tälläkin osastolla paljon vähemmän luettavaa.
Kiitos kun lukaisit. Hyvää viikonloppua.
Vastaukset 7
Vanhimmat
se voisi olla.
Jos elämä kyrsii, töissä esimiehet pomottaa, tai itse pomona on alistettu, akka ei anna, ukko ottaa ja muutenkin on harmaata ja loskaista. Tämä on mitä sopivin paikka tyhjentää kaikki paha olo pois itsestä, ei tule isompaa vahinkoa.
Tai sitten pään tyhjennystä silloin jos työ on aivotyötä vaativaa, tänne kun heittelee puskista mitä sattuu, niin tyhjenee ne aivot silloinkin.
En tiedä, aika kummallista puuhaa.
Tai jos ei ole muuta järkevämpää tekemistä, huvinsa kullakin, kuten mulla.
Muistin tyhjennys ilman krapulaa? Kevyempi versio viikonloppu pulloon.
Viikon loppua sinullekkin täältä avo-osastolta. :))
Jaksoin juuri ja juuri lukea viestisi, voisitko seuraavan kerran kirjoittaa hieman pitemmän. :))
Loppuun saakka kuitenkin luit, siitä kiittis.
Joku irvileuka saattaisi sanoa: Osuiko omaan nilkkaan?
Minä en sellaiseen mukaan lähde, vaan otan mielipiteesi huomioon asallisesti, todeten tosin sen että aika usein olet "mukana" asiassa josta et mitään ymmärrä, johon asiaan kuitenkin pakkomielteesi velvoittaa sinut vastaamaan.
Nyt olin tuhma, siitä anteeksi. Syy on se että en mitenkään voinut aavistella juuri sinun vastaavan.
Ei ne suuret viestimäärät, vaan joskus ihan pieni sananen, tai ei mitään.
käyttäytyy elävässä elämässä näin, ainakin toivon niin.
Niin toivon minäkin.
Kiitos asiallisesta kommentista.
kokonaisuudessaan ja todella lämmitti kerrankin lukea tuollaista tekstiä kaiken palstalla esiintyneen kränän jälkeen.
Itse toivon sinulle ja kaikille ( myös itselleni )
elämäniloa, sopua ja rauhaisaa yhteiseloa niin täällä kuin muuallakin.
Toisinaan tosiaan "ottaa pattiin", kuten itse ilmaisit, mutta patit ovat ohimeneviä, onneksi.