Jämerätalon suunnittelijat ovat näemän onnistuneet kumoamaan rakenteella, yhden fysiikan lain: "Siporex-massiiviharkkoseinässä ei ole kastepistettä"
Siporex
Tappi
151852
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olisikohan Tapin nyt syytä aloittaa rakennusfysiikan perusopinnot ennen kuin jatkat tällaisia heittoja. Tosin anonyyminä keskustelijana kuka tahansa voi väittää melkein mitä tahansa tällä palstalla, totuuden kanssa sillä ei tarvi olla mitään tekemistä. Mutta jos perusasenne johonkin materiaaliin on kielteinen, niin ei kai omalle uskolleen tarvi vahvistusta enää täältä hakea.
Umpisiporexin sisällä on ensimmäisen käyttövuoden aikana tilanne, jossa huokosilman RH on 100%, eli kosteus tiivistyy huokosiin. Harkkojen kosteuspitoisuus toimitushetkellä on n. 30-35 paino-%, josta se laskee seinissä 3-6 paino-% parin lämmityskauden aikana, ensin kapillaarisesti ja myöhemmin diffuusion avulla. Tämän jälkeen huokosilman RH jää alle 100%, jolloin kosteuden tiivistymistä ei enää tapahdu. Samoin rakenteeseen diffuusion myötä siirtyvä kosteus kuivaa siitä eikä kosteuden kerääntymistä tapahdu.
Pakkasvaurioita ei ensimmäisen vuoden suuri kosteuspitoisuus aiheuta, silloin vettä pitäisi olla 60 paino-%. Tällaisia määriä vettä rakenteeseen ei saa muutoin kuin vesivahingolla.
Eikö veden tiivistyminen riipu myös lämpötilasta. Jos esim. huokosilman RH 60%, ilman lämpötila +22 C niin kastepiste on tällöin noin 14 astetta. Tämähän tarkoittaa että vesi tiivistyy pinnalle +14 asteessa. Miksi se ei siis tiivisty ko. olosuhteissa Siporexin sisällä jos ulkona on esim. +10C ja sisällä tuo +22 C? Rakenteen sisällähän on piste, jossa huokoisen rakenteen pinta on +14 C?
Huokosilman vesimäärä on mitätön. Siis siporeksissa jos on kosteutta vain huokosien ilmassa ei tapahdu mitään merkittävää lämpötilan laskiessa. Tapahtuneeko sittenkään vaikka huokosilmassa olisi sadan prosentin suhteellinen kosteus. Ei. Veden tiivistyessä ilmaa jää edelleen joku tuhatkertainen määrä.
Jossain vaiheessa huokosien pintoihin tiivistyy noissa pienissä huokosissa se kosteus (kastepisteessä). Mitä on merkitystä, jos jossain huokosessa on huokosen pinnan materiaalissa atomin tai parin paksuudelta vettä. Ei mitään, jos ilmaa on tuhatkertainen määrä tilavuudessa.
Jos se jäätyy siinä huokosessa kuuraksi, ei synny huokoseen mitään erityistä painetta. Suurin osa on edelleen huokosen täytteenä olevaa ilmaa.
Ongelma tulee vain jos rakenne on läpimärkä, eli huokoset ovat täynnä vettä (siis painoprosentit isoja eli rakenteen massasta vaikka puolet vettä). Tuolloin murtuu ja pullahtaa mikä rakenne vaan. Ei saa sekoittaa suhteellista kosteutta ja absoluuttista kosteutta rakennusaineessa.
Jussi ja Tappi älkää ainakaan kinastelko. Täällä on kovin vähän asioista mitään ymmärtäviä. Kaikenlaisia muita totuudenpuhujia on riittävästi. Noitten kanssa kannattaa kinata meidän "asiantuntijoiden".
Niin kyllä se kastepiste sieltä löytyy, vaikka siitä ei mitään haittaa rakenteelle olisikaan :)
Vuorivillan valmistajakin voisi väittää että että heidän tuotteessaan ei tapahdu lämmön johtumista....
Huokoisessa materiaalissa on vettä aina eri olotiloissa. Osa on kaasuna huokosilmassa, osa tiivistyneenä vetenä huokoisessa materiaalissa. Huokosilman vesimäärä on murto-osa kokonaisvesimäärästä.
Kun materiaalin lämpötila laskee, niin osa huokosilman vedestä tiivistyy huokosten pintaan ja osa jää huokosilmaan kaasumaisena. Ilman suhteellinen kosteus RH pysyy huokosissa samoissa kertaluokissa vaikka lämpötila laskee ja vesihöyry tiivistyy. Samoin tapahtuu lämpötilan noustessa. Lämpötilavaihteluilla tarkoitan tavanomaisia asumislämpötiloja.
Vesipitoisuuden muuttumista ympäröivän ilman lämpötilan ja kosteuspitoisuuden mukaan voi tarkastella materiaalin sorptiokäyrästön mukaan. Näitä taas löydät kosteutta käsittelevistä käsikirjoista.
Kosteus siirtyy materiaalista pois joko kapillarisesti (eli tällöin vesi liikkuu nestemäisesti huokosrakenteessa) tai diffuusion myötä (eli vesihöyryn osapaine-eron vaikutuksesta). Kastepiste rakenteeseen muodostuu, kun em. vaikutuksesta vesi liikkuu ja tiivistyy rakenteen sisään. Tällainen tilanne saattaa syntyä siporexin sisään heti seinän liimauksen jälkeen, jolloin lähtökosteus on korkea. Myöhemmin sitä ei enää voi tapahtua, koska rakenne kuivaa ja alkuperäinen lähtökosteus on poistunut.
niin saadaan rakenteet toimimaan myös täällä suurten lämpötila erojen maassa.
Onhan tuota siporexia käytetty jo kai 60 vuotta, joten voidaan todeta että rakenne toimii. Mutta mielestäni se ei ole niin hyvä materiaali kuin annetaan usein ymmärtää... Itse en ikikuuna maksaisi siporex-taloista pyydettyjä hintoja.
tälläisia, eivätkä myöskään käytetyt siporex-vahvuudet (paksuus), eli näistä viimevuosien "hömpästä" tulee viellä taatusti ongelmia - että toimii miten sitten toimii tuo rakenne, teoriat kun tuppaavat kastelemaan tosipaikoissa sukat - ja varsinkin tuntuu että uskomukset ovat viellä vahvempia kuin positiivisimmatkaan teoriat, ja keskieuroopassa varmasti toimivatkin nuo rakenteet.
kastepiste syntyy kivirakenteessa rakenteen pinnalle, ei sisään (vertaa luonnon kalliot) ym.
Samoin henkilöauto, laiva ym rakenne, missä ei eristeitä..ei kuse siis sisään (auto)..
Suporex -talossakin "ilmasulkuna" kostealle huoneilmalle ne pintamaalit / tapetit. Että näin se pelaaa...Suomessakin voi ostaa uuden Volvon (jotkut ajaa jopa bemarillakin talvikeleillä) eikä tarvi pelätä kastepisteen rikkovan auton sisukset talviaikana.Samoin Siporex kestää
suunnitelmia ja rakennustyömaita.
on aikaisemmin kertonut tällä palstalla joutuneensa korvaamaan jollekin Siporex talolle räjäytysvaurioita. Tästä on näköjään syntynyt hänelle vamma ja kaunainen asenne kaikkea Siporexiin liittyvää kohtaan, ja kostoksi kirjoittelee täällä. Että tämmöinen tapaus.
Mitään ei tarvinnut korvata, koska ne halkeamat eivät varsinaisesti johtuneet räjäytyksistä, vaan siitä että siporex-rakenteeseen tule jännityksiä kuivuessa... jne.
Jos siporex seinän sisäpinnassa on alhainen vastus kosteutta vastaan, niin taatusti kovalla pakkasella löytyy kastepiste rakenteen sisältä... Siporexia mainostetaan myös kosteutta tasaavana, joten kosteus siis pääsee siirtymään seinästä huoneeseen ja tietysi myös toisin päin... Vai onko siporex niin huono eriste, että seinä on lämmin ulkopintaan asti?
Siporeksiseinä johtaa lämpöä voimakkaasti ulos verrattuna johonkin tavalliseen puurunkoon. Läpimärkä rakenne pysyy sulana ja kuivuu kovillakin pakkasilla ulospäin nopeasti diffusion ja kapillarin kuljettaessa vettä pihalle. Lämpöä tietysti kuluu mutta kuivuttuaan lämmöneristys paranee.
Mutta miten käynee, jos ei lämmitystä olekaan ja rakenteissa on vielä paljon vettä painoprosentteina?
Liimauksen jälkeen seinän kosteuspitoisuus on max. 30-35 p-%, jonka seinä kestää hyvin ilman pakkasvaurioita, tämä suoraan Siporexin ohjeista kopsattuna. Vasta kertaluokkaa 60 p-% kosteusmäärät saattavat aiheuttaa pakkasvaurioita, mutta tuollaiseen vesimäärään pääsee vain vesivahingolla.
Naapurin rakentaessa (muurasi itse ja aika pitkään) tuli syksyllä vettä "hieman" enemmän kuin tänä syksynä. Voin varmuudella väittää että normaalilla vesivahingolla et vettä rakenteisiin saa yhtä paljoa kuin tässä tapauksessa. Ensimmäisenä talvena ei kyllä havaittavia vaurioita syntynyt, mutta voikohan myöhemmin ylläreitä vielä ilmaantua.