järjestelmäkameroista.

digijärkkäreissä ei voi katsella kuvauskohdetta, vaan jo kuvattua kohdetta ;)...
yhdessäkään pokkarissa ei ole vaihdettavaa objektiivia, ainoastaan objektiivien eteen kiinnitettäviä lisäkkeitä on joissain malleissa.

nimetön 65465435435486565 kirjoitti:

digijärkkäreissä ei voi katsella kuvauskohdetta, vaan jo kuvattua kohdetta ;)...
yhdessäkään pokkarissa ei ole vaihdettavaa objektiivia, ainoastaan objektiivien eteen kiinnitettäviä lisäkkeitä on joissain malleissa.

Lue lisää

Jossakin pokkarissa on todellakin mahdollisuus vaihtaa optiikka, en tarkoita että yleisiin optiikoihin joita on järkkäreissä vaan nimenomaiseen malliin tarkoitettu optiikka. En vaan muista mallia...olisko lie ollut Powershot A5x0...

voi vaihtaa kirjoitti:

Jossakin pokkarissa on todellakin mahdollisuus vaihtaa optiikka, en tarkoita että yleisiin optiikoihin joita on järkkäreissä vaan nimenomaiseen malliin tarkoitettu optiikka. En vaan muista mallia...olisko lie ollut Powershot A5x0...

Lue lisää

Voisitko osoittaa mistä löytyy tietoa moisesta kamerasta. Teknisesti ja taloudellisesti ajatus on niin idioottimainen että sitä on täysin mahdoton uskoa.

voi vaihtaa kirjoitti:

Jossakin pokkarissa on todellakin mahdollisuus vaihtaa optiikka, en tarkoita että yleisiin optiikoihin joita on järkkäreissä vaan nimenomaiseen malliin tarkoitettu optiikka. En vaan muista mallia...olisko lie ollut Powershot A5x0...

Lue lisää

Oletan, että tarkoitat optiikan lisäkkeitä, joita saa moniinkin kompakteihin/pokkareihin. Joihinkin lisäke ruuvataan objektiivin eteen suodatinkierteeseen ja joissakin malleissa (esim canonin A-sarjassa) liskkeen kiinnittämiseksi tarvitaan sovitin joka kiinnitetään kameran oman objektiivin tyvessä olevaan bajonettiin (esim Canon A-70 kamerassa se on muovisuojuksen alla piilossa). On olemassa tele ja lajakulmalisäkkeitä, mutta ne eivät ole objektiiveja, koska ne on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä kameran oman objektiivin kanssa ja ovat rakenteeltaan yksinkertaisempia eikä niissä ole esim. omaa tarkennus tai himmenninmekanismia.

Jos kameran objektiivi voidaan vaihtaa kokonaan kotikonstein (ts. ilman ruuvimeisseliä) on kyseessä määritelmällisesti järjestelmäkamera. Mainittakoon vielä, että järjestelmäkamera ei ole määritelmällisesti sidoksissa mihinkään etsinratkaisuun tms. vaan juuri tuohon objektiivin vaihdettavuuteen.

osoittaa kirjoitti:

Voisitko osoittaa mistä löytyy tietoa moisesta kamerasta. Teknisesti ja taloudellisesti ajatus on niin idioottimainen että sitä on täysin mahdoton uskoa.

http://www.vertaa.fi
siellä on kerrottu digikameroiden ominaisuuksista. Todellakaan ei pokkareihin voi laittaa järkkärin optiikkaa mutta sehän jo tuossa kiistettiin. Kyse onkin siitä että pokkareihin voisi vaihtaa niiden omia optiikoita.

ensin.. kirjoitti:

http://www.vertaa.fi
siellä on kerrottu digikameroiden ominaisuuksista. Todellakaan ei pokkareihin voi laittaa järkkärin optiikkaa mutta sehän jo tuossa kiistettiin. Kyse onkin siitä että pokkareihin voisi vaihtaa niiden omia optiikoita.

Lue lisää

http://www.epson.co.uk/products/digital_cameras/RD1.htm

Edullinen joka kodin pokkari johon voi vaihtaa optiikat.

Photomic kirjoitti:

http://www.epson.co.uk/products/digital_cameras/RD1.htm

Edullinen joka kodin pokkari johon voi vaihtaa optiikat.

Lue lisää

Edullinen, hinta jenkkilässä noin 3000 taalaa. Taitaa olla pelkän rungon hinta. Kamerassa ei ole peilietsintä, vaan se on Leica-tyyppinen etäisyysmittarikamera.

Mika.... kirjoitti:

Oletan, että tarkoitat optiikan lisäkkeitä, joita saa moniinkin kompakteihin/pokkareihin. Joihinkin lisäke ruuvataan objektiivin eteen suodatinkierteeseen ja joissakin malleissa (esim canonin A-sarjassa) liskkeen kiinnittämiseksi tarvitaan sovitin joka kiinnitetään kameran oman objektiivin tyvessä olevaan bajonettiin (esim Canon A-70 kamerassa se on muovisuojuksen alla piilossa). On olemassa tele ja lajakulmalisäkkeitä, mutta ne eivät ole objektiiveja, koska ne on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä kameran oman objektiivin kanssa ja ovat rakenteeltaan yksinkertaisempia eikä niissä ole esim. omaa tarkennus tai himmenninmekanismia.

Jos kameran objektiivi voidaan vaihtaa kokonaan kotikonstein (ts. ilman ruuvimeisseliä) on kyseessä määritelmällisesti järjestelmäkamera. Mainittakoon vielä, että järjestelmäkamera ei ole määritelmällisesti sidoksissa mihinkään etsinratkaisuun tms. vaan juuri tuohon objektiivin vaihdettavuuteen.

Lue lisää

Järjestelmä kamerassa olennaista:

-Automaattitarkennus. Jokaisen järkkärillä kuvaavan kannattaisi omistaa ainakin yksi runko jossa automaattitarkennus. Uusissa on aina, 80-luvun kameroissa ei. Tämä ei tee niistä paskoja, se vain rajaa kuvauskohteita, esim, urheilu ja lintukuvaus on vaikeaa ilman, joskaan ei mahdotonta.

-Monipuolinen saatavilla oleva linssivalikoima. Kenties tärkein syy että niin moni hankkii jonkun valtamerkeistä(Canon, Nikon, Pentax etc.) on se että niihin on saatavilla kattava valikoima linssejä ja linssit toimivat vaikka runkoa vaihtaa(useimmiten)

Jos hankkii digin, ei mielestäni kannata hävittää hyvää filmijärkkäriään. Jos hankkii ensimmäiseksi järjestelmäksi digin, ei ole huono ajatus ostaa myös käytetty filmirunko(dia- ym. kuvaukseen.)

Filmin hyvät puolet:

-Akku kestää todella pitkään kun ei ole kaikkea sitä elektroniikkaa. Toimii loistavasti myös kylmässä ja on usein hyvinkin säänkestävä.

-Hyvällä diafilmillä ja hyvälaatuista optiikkaa käyttäen saa erinnomaisia kuvia, joissa niin paljon sävyjä ja tarkkuutta että niiden kanssa oikeasti samassa sarjassa kilpailevat digit ovat todella paljon kalliimpia.

-Voi käyttää enemmän aikaa kuvaamassa kuin tietokoneella kuvaa viilatessa.

-Diat ja filmit ovat fyysisesti olemassa, tietokonevirus ei tartu niihin.

-Käytettyjen ja miksei uusienkin hinnat ovat tulleet digibuumin myötä vauhdilla alas, ammattilaiskameroita saa nyt halvalla.

-250e:n filmijärkkärin uskaltaa viedä sinnekin, mihin 1000e:n digijärkkäriä ei mielellään kiikuta, kuten märkään kaislikkoon tai slummin kaduille.


Digikameran ja filmikameran "paremmuudesta" käydään loputtomia väittelyitä. Mielestäni koko keskustelu on usein hyvin mustavalkoista, siksikin että itse omistan molemmat, enkä luopuisi kummastakaan. Enemmän varakameran virkaa pitää, digikamerani, koska käytän sitä paljon kummallisiin projekteihin jotka veisivät todella paljon filmiä ja aikaa ilman tietoa tuloksesta. Ajattele vaikka lepakon kuvaamista. En halua pysyä "kehityksen kärjessä" sillä siinä palaa eniten rahaa ja osa siitä häviää puolessa vuodessa ilmaan kun paljon hypetetty uutuus, onkin jo "vanha paska" jonka arvo on 25% alkuperäisestä. Sen sijaan Joku Nikon F3 on edelleen ammattilaisten arvostama kamera, vaikka tuli markkinoille ties kuinka kauan sitten.(Itselläni on Canon)

Digin ja filmin käyttöedut tiivistyvät esim. siinä että National Geography-lehden kuvaajat käyttävät lähes yksinomaan filmikameroita ja Helsingin sanomien kuvaajat lähes yksinomaan Digiä. Joskus vaa'assa painaa kuvan siirron nopeus, kehityskulut ja joskus ainoa merkitsevä asia on kyky toistaa värit, sävyt ja yksityiskohdat. Nykyiset huippudigijärjestelmät ovat jo niin lähellä dian toistokykyä että keskivertokuvaaja ei näe mitään eroa. Tosin hinnallisesti keskivertokuvaajalle suunnatuissa laitteissa (alle 2500e) on vielä paljon parantamisen varaa. Kuvankäsittelyohjelmalla tilannetta voi parantaa huomattavasti, mutta sellaisen käytön opetteluun on varattava aikaa ja kärsivällisyyttä. Se ei tapahdu yhtä nopeasti kuin kuvan siirtyminen linssin läpi kameran näytölle ihailtavaksi.

Semmoisia ajatuksia minulla. Saa olla erimieltä.