Meillä on kaksi poikakoiraa, joista se nuorempi ja pienempi on ollut ensin. Meistä kumpikaan ei ole ottanut arvojärjestyksessä paikkaansa toisen edelle eli niillä on arvojärjestys keskenään vielä hukassa, vaikka ovatkin asuneet vuoden verran samassa taloudessa. Nuorempi on yli vuoden ja vanhempi kaksi ja puoli vuotta. Tappeluita syntyy aina välillä, mutta ne ovat vain sellaisia pieniä kahakoita, jotka loppuvat yhtä nopeasti kuin alkoivatkin. Kumman asemaa meidän kannattaisi vahvistaa? Vai yritämmekö vain olla tasavertaisia kumpaakin kohtaan?
kumpi olisi
se pomo?
4373
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onpa fiksua, että osaat ajatella koiriesi parasta jo hyvissä ajoin ja ehkäistä suurempia ongelmia. Koirat eivät ymmärrä mitään tasa-arvosta, vaan niiden elämä on selkeää ja helppoa niin kauan kuin niiden luontaista asemaa pidetään yllä. Periaatteena on, että vanhempi on aina korkeammassa asemassa. Ala vahvistamaan vanhemman koiran asemaa (yleensä vanhempi on kyllä tullut perheeseen aikaisemmin). Päästä vanhempi ensin ulos ovista, anna sille ensin ruokaa, etkä puutu siihen, jos ne pienellä nahistelulla myös itse etsivät tätä hierarkiaa (et rankaise tai estele, jos vanhempi ärähtelee nuoremmalle). Jos koirasi ovat tervevaistoisia, ne omaksuvat tämän erilaisen aseman perheessänne varsin pian ja kiistat vähenevät selvästi. Jos ette saa asiaa hoidetuksi, koirat voivat olla jatkuvasti toistensa kimpussa.
No nyt meni metsään. Anna niiden koirien itse selvittää kumpi on ylemmällä/alemmalla tasolla. Sinä olet se ykkönen ja koiristasi sinun ei tarvitse "suosia" kumpaakaan ns. II-asemaan, sillä vain ykkösellä on väliä!
Nämä ovat näitä hankalia kysymyksiä sinänsä,sillä neuvoja mm. tällaseen tilanteeseen on niin monia.Yksi toiminta tapa on juuri ,kuten edellä oli, että toisen koiran asemaa vahvistetaan tietoisesti antamalla sille mm.ruoka ensin.
On myös toinen kanta että vain sinun asema on tärkeä ja ettei koirien väliseen suhteeseen pidä puuttua.Itse olen enemmän tällä kannalla,sillä erotuksella kuitenkin että koirieni väliseen rähinään minä puutun Ns.ärähtämällä lopetus käskyn johtajan asemani turvin,perustuen siihen että johtaja pitää kuitenkin tavallaan järjestystä yllä laumassa.Meillä esim rotku joskus saattaa rajustikin pomottaa saku narttuamme(roikkumalla karvoissa,korvissa,hännässä) jolloin hetken tilannetta seurattuani ärähdän tilanteen loppumiseksi.
Toisen koiran aseman vahvistaminen on hyvin hienovaraista. Siinä ei ole kyse siitä, että toiselta koiralta kiellettäisiin kaikki kiva ja tehtäisiin toisesta suosikki. Se perustuu koirien luontaisen järjestyksen toteuttamiseen myös ihmisjohtajan alaisuudessa. Näin on sopuisampaa. Eli vain pieniä asioita: ruokailu- ja ulosmenon järjestystä, vanhemmalle hihna ensin päälle ja pois, vanhempi saa ensin ruoan ja lelut jne. Jos rärinöitä syntyy koirien kesken ulosmenon yhteydessä, vie vanhempi ensin kokonaan ulos ja opeta nuorempi odottamaan kunnes palaat hakemaan sen (siis jos teillä on oma piha). Pienellä hienosäädöllä saa usein vältettyä monta kahnausta.