Ruotsinkielisten koulutussuosinta jatkuu vielä 2000-luvulla
Suomessa oli 1800-luvulla tarjolla omakielistä yliopistokoulutusta vain ruotsinkielisille. Helsingin yliopistokin suomalaistettiin vasta 1930-luvulla. Kaikesta demokratian ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittymisestä huolimatta ruotsinkielisten suosinta korkeakouluopetuksessa jatkuu 2000-luvun alkaessa. Tämä ilmenee ennen kaikkea siinä, että ruotsinkielisen on edelleen paljon helpompi päästä yliopistoon ja ammattikorkeakouluun kuin suomenkielisen ylioppilaan. Toinen yliopistosta valmistumisen kannalta oleellinen seikka on, se että ruotsinkielisellä puolella on yleensä opettajia sataa oppilasta kohden enemmän kuin suomenkielisellä.
Nämä vastaan sanomattomat tosiasiat käyvät ilmi Helsingin Sanomien Koulutusliitteestä 11. helmikuuta 2004 s. 8 ja 18 Kota-tietokannasta poimittuina.
Kun Åbo Akademin sisäänpääsyprosentti vuonna 2003 oli 44 ja Svenska Handelshögskolanin 44, niin koko maan keskiarvo jäi vain 26,1%:iin.
Oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi suomenkielisten Opiskelijapaikat olisi kaksinkertaistettava. Mutta, älä unta näe. Rahaa riittää vain 5 %:n kielieliitin tarpeisiin, ei 95 %:lle enemmistölle.
Toinen keino olisi vähentää vuosisatojen ajan koulutuksellisessa erityisasemassa olevan kielivähemmistön nuorten sisäänottoja yliopistoihin ja korkeakouluihin sekä suunnata heitä ammattikouluihin. Valitellaanhan ruotsinkielisellä puolella jatkuvasti ruotsinkielisen "duunarin" häviämistä mm. Helsingistä. Resurssien siirto olisi sikälikin perusteltua, että ruotsinkielinen väestö vähenee ja suomenkieliset lisääntyvät.
Tätä vain ei RKP:n pihdeissä olevat hallitukset ole halukkaita tekemään. Lisäksi useat opetusministerit ovat olleet RKP:stä ja monet muut ovat suomenkielisyydestään huolimatta osoittautuneet ruotsinmielisiksi, mitä ilmentää parhaiten heidän kielteinen suhtautumisena pakkoruotsin poistamiseen.
Oppiaineittain tarkasteltuna tilanne on seuraava:
TEOLOGIASSA Helsingin yliopiston (HY) sisäänpääsyprosentti oli 30 % ja Åbo Akademin (ÅA) 53. Kun HY:ssä opettajia oli 2,8 sataa opiskelijaa kohti, niin ÅA:ssa heitä oli 7,5 (!). Sen sijaan valmistumisprosentti oli 10 vuoden kuluessa HY:ssä 64 ja ÅA:ssa 57. ÅA:ssa tulokset ovat siis kääntäen verrannollisia resursseihin nähden. Onko tässä yksi yliopistojen tehottomuuden syy, rouva opetusministeri?
HUMANISTISISSA aineissa ÅA:n sisäänpääsyprosentti oli 50. Suomenkielisellä puolella se oli HY:ssa 18, Tampereen yliopistossa 19 sekä viidessä muussa yliopistossa 20-46. Opettajia oli ÅA:ssa 4,6 sataa opiskelijaa kohti ja suomenkielisellä puolella 3,8-4,4 (Joensuussa 5,6).
YHTEISKUNTIETEELLISISSÄ aineissa ÅA:n sisäänpääsyprosentti oli 44, HY:ssa 15, Tampereella 16 sekä muissa yliopistoissa 25-44. ÅA:n opettaja/oppilassuhde oli samaa luokkaa (4,7) kuin suomenkielisellä puolella, paitsi HY:ssa, jossa se oli vain 3,7.
Karkeasti ottaen voidaan sanoa, ettei ruotsinkielisten sisäänpääsy ja opettaja/oppilassuhde ole ruotsinkielisellä puolella humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä aineissa suomenkielistä ratkaisevasti edullisempi, MIKÄLI suomenkielinen hakeutuu opiskelemaan Joensuuhun, Kuopioon tai Vaasaan eli mahdollisimman kauas maan väestöllisestä painopisteestä. Vastanneeko tämä helsinkiläisen SDP:läisen opetusministerin puolueen tavoitteita ? Ehkä tämä on kostoa siitä, ettei Åbo Akademikaan ole ruotsinkielisen väestön keskipisteessä pohjalaisten harmiksi.
TERVEYSTIETEESSÄ ÅA:n pääsee peräti 81 % hakijoita, sisäänoton vaihdellessa viidessä suomenkielisessä yliopistossa 21-43 % :iin. Ehkä siksi valmistumisprosentti on ÅA:ssa häntäpäästä (60 %), vaikka sen opettajavoimat ovat suomenkielistä opetusta vastaavalla tasolla (jos unohdetaan se, että Kuopiossa jäädään vain 3,1:een). Mainittakoon, että terveystieteessä valmistuneet ruotsinkieliset ansaitsevat suomenkielisiä selvästi paremmin.
KAUPPATIETEITÄ opetetaan yhdeksässä yliopistossa, josta kaksi on ruotsinkielistä. Näistä Svenska Handelshögskolaniin pääsee 44 % hakijoista, mutta Helsingin kauppakorkeakouluun vain 21 %. ÅA:n kaupalliselle puolelle otetaan 28 %, mutta Turun kauppakorkeaan vain 19 %. Vaasaan pääsee 37 %. Kauppatieteissä ruotsinkielisten opettaja/oppilassuhde on 4,4 ja 4,2, jota parempi se on vain Turun kauppakorkealla (5,2).
Huonoimmillaan suomenkielisellä puolella jäädään vain noin kolmeen. Valmistumisprosentissa ÅA jää hieman jälkeen muista.
KASVATUSTIETEESSÄ ÅA ottaa hakijoita jopa 56 %, kun suomenkielisellä puolella sisäänotot ovat vain Jyväskylän 10:stä Lapin 16 prosenttiin. Missähän tämänkin alan suurin tarve on tällä hetkellä ? Tälläkin alalla ÅA on hieman paremmin resurssoitu kuin suomenkieliset yliopistot keskimäärin.
PSYKOLOGIAA ÅA:n pääsee lukemaan vain 15 % hakijoita, mutta heistä valmistunut 10 vuoden aikana vain 50 %. Suomenkielisellä puolella sisäänotto vaihtelee 5-10 % ja valmistumisprosentit ovat 68-94 %. Psykologiassa ÅA:n opettaja/oppilassuhde on huonoimpia eli 4,5, mutta Tampere yltää 4,4:llä sentään 68%:n valmistumisasteeseen.
LUONNONTIETEISSÄ ÅA:n sisäänotto 40 % vastaa suomenkielistä puolta ja HY:ssa se on jopa isompi (41). Opettajaresurssoinnisa HY ja etenkin Tampere ovat selvästi jäljessä muista (Oulu, Joensuu, Turku, Jyväskylä) mukaanlukien ÅA.
TEKNIIKKASSA ÅA ottaa 59 % hakijoista kun suomenkielisellä puolella jäädään 44-52:een. Resursseja on ÅA:lla kuitenkin runsaasti, 7,6 opettajaa sataa oppilasta kohti kun suomenkielisellä puolella maksimi on 4,9 Lappeenrannassa ja minimi vain 3,4 Tampereella. Silti valmistuminen jää ÅA:ssa 66 %:iin, mikä on vähemmän kuin teknillisesä korkeakoulussa tai Tampereella. Palkkaa ÅA:sta valmistunut diplomi insinööri saa selvästi vähemmän kuin suomenkieliset.
Ammattikorkeakouluihinkin ruotsinkielisillä on leveämpi ovi kuin suomenkielisillä ja itse asiassa suhteellisesti ottaen leveämpi kuin yliopistoihin. Kun koko maan sisäänpääsyprosentti on 20, niin se on Arcada-Nylands Svenska yh:ssa 27, Svenska yh:ssa 50 ja Yh Sydvästissä 46. Suomenkielisellä puolella korkeimmat sisäänottoprosentit, noin kolmannes hakijoista on Kajaanissa, Kemi-Torniossa ja Keski-Pohjanmaalla. Syrjäalueille hakeutuminenkaan ei siis opiskelijaa auta, kun Tampereen seudulla ja pääkaupunkiseudulla sisäänpääsyprosentit amk:hin ovat vain 12-14 %.
Kaiken tämän koulutusresurssoinnin jälkeen ihmetellään, miksi ruotsinkielisellä puolella on vähemmän työttömyyttä ja syrjäytymistä kuin suomenkielisellä.
Suomessa oli 1800-luvulla tarjolla omakielistä yliopistokoulutusta vain ruotsinkielisille. Helsingin yliopistokin suomalaistettiin vasta 1930-luvulla. Kaikesta demokratian ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittymisestä huolimatta ruotsinkielisten suosinta korkeakouluopetuksessa jatkuu 2000-luvun alkaessa. Tämä ilmenee ennen kaikkea siinä, että ruotsinkielisen on edelleen paljon helpompi päästä yliopistoon ja ammattikorkeakouluun kuin suomenkielisen ylioppilaan. Toinen yliopistosta valmistumisen kannalta oleellinen seikka on, se että ruotsinkielisellä puolella on yleensä opettajia sataa oppilasta kohden enemmän kuin suomenkielisellä.
Nämä vastaan sanomattomat tosiasiat käyvät ilmi Helsingin Sanomien Koulutusliitteestä 11. helmikuuta 2004 s. 8 ja 18 Kota-tietokannasta poimittuina.
Kun Åbo Akademin sisäänpääsyprosentti vuonna 2003 oli 44 ja Svenska Handelshögskolanin 44, niin koko maan keskiarvo jäi vain 26,1%:iin.
Oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi suomenkielisten Opiskelijapaikat olisi kaksinkertaistettava. Mutta, älä unta näe. Rahaa riittää vain 5 %:n kielieliitin tarpeisiin, ei 95 %:lle enemmistölle.
Toinen keino olisi vähentää vuosisatojen ajan koulutuksellisessa erityisasemassa olevan kielivähemmistön nuorten sisäänottoja yliopistoihin ja korkeakouluihin sekä suunnata heitä ammattikouluihin. Valitellaanhan ruotsinkielisellä puolella jatkuvasti ruotsinkielisen "duunarin" häviämistä mm. Helsingistä. Resurssien siirto olisi sikälikin perusteltua, että ruotsinkielinen väestö vähenee ja suomenkieliset lisääntyvät.
Tätä vain ei RKP:n pihdeissä olevat hallitukset ole halukkaita tekemään. Lisäksi useat opetusministerit ovat olleet RKP:stä ja monet muut ovat suomenkielisyydestään huolimatta osoittautuneet ruotsinmielisiksi, mitä ilmentää parhaiten heidän kielteinen suhtautumisena pakkoruotsin poistamiseen.
Oppiaineittain tarkasteltuna tilanne on seuraava:
TEOLOGIASSA Helsingin yliopiston (HY) sisäänpääsyprosentti oli 30 % ja Åbo Akademin (ÅA) 53. Kun HY:ssä opettajia oli 2,8 sataa opiskelijaa kohti, niin ÅA:ssa heitä oli 7,5 (!). Sen sijaan valmistumisprosentti oli 10 vuoden kuluessa HY:ssä 64 ja ÅA:ssa 57. ÅA:ssa tulokset ovat siis kääntäen verrannollisia resursseihin nähden. Onko tässä yksi yliopistojen tehottomuuden syy, rouva opetusministeri?
HUMANISTISISSA aineissa ÅA:n sisäänpääsyprosentti oli 50. Suomenkielisellä puolella se oli HY:ssa 18, Tampereen yliopistossa 19 sekä viidessä muussa yliopistossa 20-46. Opettajia oli ÅA:ssa 4,6 sataa opiskelijaa kohti ja suomenkielisellä puolella 3,8-4,4 (Joensuussa 5,6).
YHTEISKUNTIETEELLISISSÄ aineissa ÅA:n sisäänpääsyprosentti oli 44, HY:ssa 15, Tampereella 16 sekä muissa yliopistoissa 25-44. ÅA:n opettaja/oppilassuhde oli samaa luokkaa (4,7) kuin suomenkielisellä puolella, paitsi HY:ssa, jossa se oli vain 3,7.
Karkeasti ottaen voidaan sanoa, ettei ruotsinkielisten sisäänpääsy ja opettaja/oppilassuhde ole ruotsinkielisellä puolella humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä aineissa suomenkielistä ratkaisevasti edullisempi, MIKÄLI suomenkielinen hakeutuu opiskelemaan Joensuuhun, Kuopioon tai Vaasaan eli mahdollisimman kauas maan väestöllisestä painopisteestä. Vastanneeko tämä helsinkiläisen SDP:läisen opetusministerin puolueen tavoitteita ? Ehkä tämä on kostoa siitä, ettei Åbo Akademikaan ole ruotsinkielisen väestön keskipisteessä pohjalaisten harmiksi.
TERVEYSTIETEESSÄ ÅA:n pääsee peräti 81 % hakijoita, sisäänoton vaihdellessa viidessä suomenkielisessä yliopistossa 21-43 % :iin. Ehkä siksi valmistumisprosentti on ÅA:ssa häntäpäästä (60 %), vaikka sen opettajavoimat ovat suomenkielistä opetusta vastaavalla tasolla (jos unohdetaan se, että Kuopiossa jäädään vain 3,1:een). Mainittakoon, että terveystieteessä valmistuneet ruotsinkieliset ansaitsevat suomenkielisiä selvästi paremmin.
KAUPPATIETEITÄ opetetaan yhdeksässä yliopistossa, josta kaksi on ruotsinkielistä. Näistä Svenska Handelshögskolaniin pääsee 44 % hakijoista, mutta Helsingin kauppakorkeakouluun vain 21 %. ÅA:n kaupalliselle puolelle otetaan 28 %, mutta Turun kauppakorkeaan vain 19 %. Vaasaan pääsee 37 %. Kauppatieteissä ruotsinkielisten opettaja/oppilassuhde on 4,4 ja 4,2, jota parempi se on vain Turun kauppakorkealla (5,2).
Huonoimmillaan suomenkielisellä puolella jäädään vain noin kolmeen. Valmistumisprosentissa ÅA jää hieman jälkeen muista.
KASVATUSTIETEESSÄ ÅA ottaa hakijoita jopa 56 %, kun suomenkielisellä puolella sisäänotot ovat vain Jyväskylän 10:stä Lapin 16 prosenttiin. Missähän tämänkin alan suurin tarve on tällä hetkellä ? Tälläkin alalla ÅA on hieman paremmin resurssoitu kuin suomenkieliset yliopistot keskimäärin.
PSYKOLOGIAA ÅA:n pääsee lukemaan vain 15 % hakijoita, mutta heistä valmistunut 10 vuoden aikana vain 50 %. Suomenkielisellä puolella sisäänotto vaihtelee 5-10 % ja valmistumisprosentit ovat 68-94 %. Psykologiassa ÅA:n opettaja/oppilassuhde on huonoimpia eli 4,5, mutta Tampere yltää 4,4:llä sentään 68%:n valmistumisasteeseen.
LUONNONTIETEISSÄ ÅA:n sisäänotto 40 % vastaa suomenkielistä puolta ja HY:ssa se on jopa isompi (41). Opettajaresurssoinnisa HY ja etenkin Tampere ovat selvästi jäljessä muista (Oulu, Joensuu, Turku, Jyväskylä) mukaanlukien ÅA.
TEKNIIKKASSA ÅA ottaa 59 % hakijoista kun suomenkielisellä puolella jäädään 44-52:een. Resursseja on ÅA:lla kuitenkin runsaasti, 7,6 opettajaa sataa oppilasta kohti kun suomenkielisellä puolella maksimi on 4,9 Lappeenrannassa ja minimi vain 3,4 Tampereella. Silti valmistuminen jää ÅA:ssa 66 %:iin, mikä on vähemmän kuin teknillisesä korkeakoulussa tai Tampereella. Palkkaa ÅA:sta valmistunut diplomi insinööri saa selvästi vähemmän kuin suomenkieliset.
Ammattikorkeakouluihinkin ruotsinkielisillä on leveämpi ovi kuin suomenkielisillä ja itse asiassa suhteellisesti ottaen leveämpi kuin yliopistoihin. Kun koko maan sisäänpääsyprosentti on 20, niin se on Arcada-Nylands Svenska yh:ssa 27, Svenska yh:ssa 50 ja Yh Sydvästissä 46. Suomenkielisellä puolella korkeimmat sisäänottoprosentit, noin kolmannes hakijoista on Kajaanissa, Kemi-Torniossa ja Keski-Pohjanmaalla. Syrjäalueille hakeutuminenkaan ei siis opiskelijaa auta, kun Tampereen seudulla ja pääkaupunkiseudulla sisäänpääsyprosentit amk:hin ovat vain 12-14 %.
Kaiken tämän koulutusresurssoinnin jälkeen ihmetellään, miksi ruotsinkielisellä puolella on vähemmän työttömyyttä ja syrjäytymistä kuin suomenkielisellä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.