Kätken pääni polviin
istun mykkyyrässä, aivan hiljaa
kuuntelen kuinka luonto hengittää
ja taas, annan kyynelten viedä voiton
kuten niin usein ennenkin
ovat ne poskillani juosseet
arat haavat niihin jo uurtaneet
milloin minkäkin vuoksi
kun taistelun hävinneenä makaan
niinkuin petaan
en koskaan saa kai voittaa
ei kunnioitusta jaeta
se liikaa kai mulle ois
tekisi entistä typerämmäksi
entistä omahyväisemmäksi
paskiainen olen näemmä
ja heikko..
istun mykkyyrässä, aivan hiljaa
kuuntelen kuinka luonto hengittää
ja taas, annan kyynelten viedä voiton
kuten niin usein ennenkin
ovat ne poskillani juosseet
arat haavat niihin jo uurtaneet
milloin minkäkin vuoksi
kun taistelun hävinneenä makaan
niinkuin petaan
en koskaan saa kai voittaa
ei kunnioitusta jaeta
se liikaa kai mulle ois
tekisi entistä typerämmäksi
entistä omahyväisemmäksi
paskiainen olen näemmä
ja heikko..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sinä se vaan osaat kirjoittaa...
osaan kirjottaa paskaa..