Viima kun viiltää
ja hyytävi tuuli,
mä pimeyttä, valkeutta seurailen.
Hanget kun kiiltää,
niin hymyyn käy huuli;
tää aikaa on rauhan, hiljaisuuden.
Vaikk' etelää kohti
käy lintujen tie,
miks' kylmä ja harmaus sua masentaa?
Hallan henki
ei sydäntä vie,
vaan, näekö, tahtoo sua kasvattaa!
ja hyytävi tuuli,
mä pimeyttä, valkeutta seurailen.
Hanget kun kiiltää,
niin hymyyn käy huuli;
tää aikaa on rauhan, hiljaisuuden.
Vaikk' etelää kohti
käy lintujen tie,
miks' kylmä ja harmaus sua masentaa?
Hallan henki
ei sydäntä vie,
vaan, näekö, tahtoo sua kasvattaa!
Vastaukset 2
Vanhimmat
koskettavat!Tuollaisia terveitä arvoja heijastavia ajatuksia toivoisi enenmmänkin :-D
Luovia hetkiä sinulle!
eli mukava että kelpaa.
mm. nämä runonpätkät löytyvät myös Aukea.netistä vähän ehostettuina:
http://aukea.net/mp/db/_users/tiedot/?num=31129