enpä olisi uskonut näkeväni äidilläni enää "piikkikorkoja" jalassa, kunnes tänään näin. yllätyin, olin innoissani ja todella kiihottunut katsoessani salaa hänen kävelyä sohjoisella pihamaalla ja korkojen painaumia. en tiedä huomasiko kukaan kun hain katseellani kokoajan äitini kenkiä. sitten juttelin äidin kanssa, hän seisoi puisella rappuritilällä. yhdessä vaiheessa korko meinasi mennä lautojen väliin mutta äitini huomasi sen ja hymähti jotain. toivoin että korko olisi jäänyt jumiin ja pääsisin koskettamaan tuota korkoa. katselin vielä myöhemmin noita koron jättämiä jälkiä lumessa, ihania pieniä neliönmuotoisia painaumia piha täynnä. olisi pitänyt uskaltaa sanoa jotain noista koroista, vaikka että eikö ole hankala kävellä noilla yms. ehkä olisin kiihottunut vielä enemmän. ps.ihme juttu nuo korkokengät miten panee sekaisin pään...
korkkarit
....
03125
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.