Sokeutuva koira

Hei!
Surullinen juttu,kun on kyseessä nuori koira.
Minun mielestäni sinun kannattaa edetä koiran ehdoilla. Eli katsele jonkun aikaan,että pystyykö koira sopeutumaan sukeuteen.Älä säälittele koiraa,jos se aristelee jotain,vaan käyttäydy itsevarmasti ja reipaasti,mutta ole koiran tukena joka paikassa.Kotona pidä kaikki tavarat paikoillaan,että koira pystyy mahdollisimman varmasti liikkumaan.
Jos koirasi ei kykene kuitenkaan sopeutumaan ilman näköä,niin mielestäni olisi järkevä miettiä,onko koiranarvoista pitää koiraa,joka ei nauti elämästästään.
On paljon koiria,jotka ovat sopeutuneet,mutta valitettavasti myös niitä,jotka eivät ole.
Vaikeampaa on aina,kun on kyseessä nuori koira,koska sillä ei ole vielä vähän vanhemman koiran "elämänkokemusta",ja näin ollen myös vahvempaa itseluottamusta vaikeiden tilanteiden edessä.
Sokean koiran kanssa kannattaa olla myös hieman varovainen,varsinkin jos on kyseessä epävarma koira.Ettei vahinkoa tulisi,sillä koira voi käyttää hampaitaan helpommin pelottavissa tilanteissa,kun yksi tärkeä aisti on poissa.

Onnea sinulle ja jaksamista tehdä oikeita päätöksiä.

Voitko sanoa,mikä on koirasi diagnoosi?

Valjaat helpottavat ulkoilua.Lenkitä aluksi tutuilla paikoilla.Nyt täytyy kehittää koiran hajuaistia.Itse laitoin kotona koiralle makupaloja piiloon,tästä leikistä koira piti sokeanakin.Laita makupalat joka kerta eri paikkoihin.Tämä vahvistaa koiran hajuaistia,samalla sen itseluottamus kasvaa.Voit jatkaa makupalojen piilottelua pihalla,koiralle ennestään tutulla pienellä alueella.Koira oppii elämään sokeana yllättävän hyvin.Tosin sokeaa,eikä näkevääkään koiraa kannata jättää outoon paikkaan yksin(ulos-kauppareissut),silloin koira tuntee olonsa turvattomaksi.
Oma koirani pärjäsi sokeana hyvin.Koiran sokeuden huomasi vain silmistä.Minusta oli huvittavaa kun jotkut ihmiset kavahtivat pelästyneinä katsoessaan koirani silmiin,jos ihminen mainitsi koirani oudoista silmistä selitin asian,muutoin en.
Ainoa,jota en enää tehnyt koiran sokeuduttua oli sen irti päästäminen,sillä koiran vauhti oli silloin melkoinen(hätääntyi)minun olisi pitänyt olla sprintteri saadakseni sen (helposti)kiinni.
Talutushihna oli kuin napanuora,koira oli rauhallinen kun tunsi miten sitä tarvittaessa ohjattiin.Valjaat helpottavat ohjaamista.Huomasin myös rauhallisen puheen rauhoittavan koiraa.Opasta koiraasi myös kotona puhumalla.Järjestä kotona pari turvapaikkaa koiralle,siis sellainen vuodepaikka/lepopaikka,jolle koira voi mennä halutessaan olla rauhassa,tai kun se on "pallo hukassa".
Minun mielestäni koiraa ei kannata sokeuden takia lopettaa,enkä usko siihen olevan syytäkään.Koira oppii elämään sokeanakin.Sori jos tämä teksti on hätäisesti kirjoitettu.

Oma koirani menetti toisen silmänsä vuosi sitten, se oli sokeutunut jo paljon aikaisemmin, mutta vasta kun toisenkin silmän näkö alkoi hämärtyä, asia selvisi meille. Se oli törmäillyt puihin ja muihin esteisiin jo aiemmin, mutta tyhmyyksissämme luulimme sen liittyvän koiran nivelrikkoon. Siihen koira sai särkylääkettäkin, mutta vasta silmän poiston jälkeen selvisi, että säryt tulivat silmästä, ei nivelistä.
Se pärjäsi kuitenkin hienosti valjailla ja pitkällä flexillä, jota toki piti seurata kovasti. Näön huonontuessa pyrimme välttämään pitkiä lenkkejä pimeään aikaan, koira tunsi olonsa paljon turvallisemmaksi valoisaan aikaan ja tutuilla reiteillä.

Juup, nyt kokeillaan Dorwest Herbsin vuohenjuuri ja valeriaana luontaistuotetta noihin pelkotiloihin. Onko kellään kokemuksia?

Minun koirani alkoi sokeutua n. kolme vuotta sitten vanhuudesta johtuvan harmaakaihin takia. Sokeutuminen on tapahtunut pikku hiljaa, nykyään se on kai käytännössä täysin sokea. Viime syksynä eläinlääkäri sanoi toisen silmän reagoivan valoon vielä jonkin verran. Koira pärjää kyllä oikein hyvin näköäkin. Se on tottunut koko ikänsä kulkemaan paljon irti, joten irti se kulkee edelleen. Pitää tietysti seurata, ettei se pääse putoamaan/törmäämään ja loukkaamaan itseään, mutta pienet kompastelut eivät näytä sitä haittaavan. Vahtiminen ei minusta tunnu hankalalta, koska koirani on rauhallinen eikä säntäile mihinkään, ja ainahan voi laittaa hihnan kiinni. Hihnassa sen tuntuu olevan turvallisempi liikkua vieraammassa paikassa. Annan sen kuitenkin juosta ja riemuita elämästään avarassa, turvallisessa ympäristössä.
Kotona annoin tavaroiden olla pitkään paikoillaan, koska koirani oli oppinut siellä kulkemaan. Olen kuitenkin myöhemmin todennut, että oppii se reitit aina uudestaankin, joten kyllä niitä voi vähän välillä siirrellä. Ja muutettukin on, parikin kertaa sen jälkeen ja aina on tottunut pian uuteen paikkaan.
Toisiin koiriin se saattaa suhtautua varauksella (jos aina edes huomaa niitä :-)) ja oletan sen johtuvan siitä, ettei se näe toisen koiran elkeitä vaan on pelkän hajun varassa. Sama pätee vieraisiin ihmisiin, jos vaikka joku ulkona ohi kävelevä ihminen yhtäkkiä pysähtyy ihan lähelle. Silloin koira on varautunut ja saattaa murista, kunnes sanon sille, että eipä hätää. Muutenkin olen huomannut, että se saattaa pelästyä vähänkin vihaista äänensävyä eli kannattaa puhua sille lempeällä äänellä. Niin, ja ylipäätään puhua paljon kotona ja lenkillä, että se kuulee sinun olevan lähellä. Sekin luo sille turvallisuuden tunnetta. Minun koirani saattaa välillä ulkona lähteä muka perääni vahingossa väärään suuntaan, kunnes huutelen sille missä olen. Sitten se ihan nolon näköisenä kääntyy oikeaan suuntaan. Aika koomisiakin tilanteita sattuu välillä.

Voi olla, että sinun koirasi pelkää enemmän, jos sokeutuminen on nopeaa eikä se ehdi oikein totuttautua siihen. Sanoisin kuitenkin meidän eläinlääkärin rauhoittavin sanoin, että koira kyllä kompensoi vajaavuutensa muilla aisteillaan nopeastikin ja pärjää aivan hyvin. Jatkakaa vaan elämää entiseen malliin ja koita itse olla hermoilematta ja säälittelemättä koiraasi liikaa. Normaalit touhut pitävät sen varmaan yhtä elämäniloisena kuin tähänkin asti.
Hyvää jatkoa teille, kirjoita tänne joskus miten menee.

Meidän lapinkoiralla on ollu reilun vuoden diabetes ja nyt se on yhtäkkiä alkanut sokeutua :(

Meni itkuksi eilinen ilta kun tajusin tilanteen. tänään mennään lääkäriin. Täällä on ihan rohkaisevia kertomuksia, ettei tarvitsekaan pelätä, että joutuu hyvin pian luopumaan koirasta. Se on sentään vasta 6-vuotias

Onko mahdollista, että sairauteen liittyy kipuja. Tuo tärinä, läähätys, vinkuminen?

No joo mun koiralle tuli valkonen kalvo silmän päälle entiiä mitä tää merkitsee ... se taisi tulla kirkkaasta valosta kun oli salama lähellä koiraa siis puhelimen ehkä 10-15cm siinvälis, koira käänsi pään vinkaisi kerran sitten ilmesty pikku hiljaa semmoinen valkoinen kuori kaveri oli yksin hän kertoi tän jutun kun oli wc. En tiedä tätä juutua tarkalleen. Jos jolle kulle tai joku on tietöinen tästä voisiko mainita asiaata?

Oikei, No mäpä kerron tarkemmin. Mun koiralla tapahtui tämä sama, kun hän oli 8kk. Jos hänellä on onni hän ei joudu silmä leikkaukseen. Olisi hyvä tietää kauvan tämä valo oli silmää vasten? Mutta valkoinen kalvo tarkoittaa että koira on puoli sokea. Vanhemmiten tämä valkoinen kalvo paksunee ja saattaa aiheuttaa sydän syövän. Tämä on surullista mutta minun asiaan voi täydentää kyllä koska nyt pitää lähetä koirani leikkaukseen kun hänellä ei valitettavasti ollut onnea. Toivon että teillä on toisten!
Mutta voisitteko kertoa kauvan valo oli silmän edessä?? Sitten voisin jatkaa asiaani kun tietysti pennun silmät ei ole niin kestävät. Kerro myös rotu ja ikä kiitos♥ Onnea ja hyvä teillw hän kyllä pärjää ei hän voi kuolla siihen ainakin lääkäri meille sanoi:)

Hei, meillä on Luna koira 14 vuotias, joka sairastui helmikuussa 2022 diabetekseen. Luna sokeutui jo kahden kuukauden kuluttua sairastumisesta. Jostakin syystä kesällä 2022 näkö palautui osittain. Tällöin ei vaikuttanut jokapäiväiseen elämään. Keväällä 2023 Lunalla tuli epämääräisiä kipujaksoja. Silmälääkäri totesi uveiitin. Hoidosta huolimatta silmien tilanne ei parantunut. Lunan silmät poistettiin toukokuussa 2024. Kesä on mennyt hyvin. Lenkkireitit ovat tuttuja. Luna on ottanuthaltuun koko 600 0 neliön tontin ja pulahtaa välillä polskimaan rantaan. En koe, että koira olisi isommin kärsinyt sokeutumisesta.

Sairastabkoiraa ri kannata elättää. Monttuun.