Romahtavat kauppahallit, liikuntahallit, teollisuushallit, jne.
Ajattelemisen aihetta!
Jatkuvasti romisee ja mistähän se johtuu?
No kun "halli" valmistui, niin silloinhan mitattiin kuinka paljon tilat olivat alipaineisia?
Vai mitattiinko edes?
Ainakin siinä vaiheessa, kun rakenteet kostui ja puutteellisen korvaus-ilman saanti aiheutti lisää alipainetta ja siihen yhdistetään vielä lumikuorma, niin johan on kumma jos alipaine ei lisäänny ja romina ala! Kannattaisikohan mitata hallien alipaine ja muuttaa kiireesti se ilmanvaihto ylipaineiseksi?!
Alipaineella/Paineella on valtavat voimat laaja-alaisissa halleissa!!!
Tuliko nämä seikat edes mieleen???
Ajattelemisen aihetta!
Jatkuvasti romisee ja mistähän se johtuu?
No kun "halli" valmistui, niin silloinhan mitattiin kuinka paljon tilat olivat alipaineisia?
Vai mitattiinko edes?
Ainakin siinä vaiheessa, kun rakenteet kostui ja puutteellisen korvaus-ilman saanti aiheutti lisää alipainetta ja siihen yhdistetään vielä lumikuorma, niin johan on kumma jos alipaine ei lisäänny ja romina ala! Kannattaisikohan mitata hallien alipaine ja muuttaa kiireesti se ilmanvaihto ylipaineiseksi?!
Alipaineella/Paineella on valtavat voimat laaja-alaisissa halleissa!!!
Tuliko nämä seikat edes mieleen???
Vastaukset 10
Vanhimmat
miettiä, mitä soopaa kirjoittaa; samaan sarjaan kuuluu kuun vetovoima ja radioaallot.
Älä ala heti arvostelemaan, jos et tiedä asiasta mitään.
Todella mielenkiintoinen ja fiksu näkemys aloittajalta.
Normaali ilmanpaine on noin 100 kPa. Se vastaa vesipatsaan korkeustta 10 m.
Katon mitoituksessa saatetaan käyttää mitoituskuormana 200kg/m^2 lumikuormaa. Se vastaa 0.2 m vesipatsaan korkeutta, eli 2 kPa.
Jos hallissa olisi 2 kPa pienempi paine mitä ulkona, niin se vastaisi täyttä lumikuormaa.
Vaikka hallissa ei olisi 2 kPa pienempää painettta, niin se alipaine saattaa olla viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin selän.
Asia pitää tutkia ja ottaa huomioon suunnittelussa. Asia selviää yksinkertaisilla mittauksilla.
Käytännössä kaupoissa ovet ovat aina sen verran auki, että suurimmat paine-erot tasaantuu.
Paine-erot ovat enimmillään luokassa 200 Pa, jos kaikki tulokoneet ovat jumissa ja poistot täysillä. Eli 2 senttiä vesipatsasta.
muttei fiksu. Toisin kun insinööri jne.
Ensinnäkin järjellä ajateluna; jos "laskemasi" ns. alipaine pitäisi paikansa, mitenköhän henkilökunta olisi päässyt töihin tai "vanhat muumot" saaneet oven auki??? Eli väittämäsi alunalkaen: -Käytännössä kaupoissa ovet ovat aina sen verran auki, että suurimmat paine-erot tasaantuu.- Ei kyllä pidä paikkaansa, puhumattakaan "laskelmistasi".
Siis koitappa laskea oikein. Siis vastaa 2 senttiä vettä eikä 20 senttiä! Harvoinpa paine-eroja otetaan huomioon, kun ei sillä ole mitään käytännön merkitystä. Sitä paitsi talvella korkeissa hallissa saattaa olla usein ylipaine termisen paine-eron takia. Rakenteet mitoitetaan lumi- ja tuulikuormille ja se kyllä riittää normaalitapauksissa.
Syitä sortumille kyllä voi löytyä useita. Se lista on pitkä, enkä tässä jaksa alkaa niitä luettelemaan. Kaikki sortumat ovat kuitenkin tapauskohtaisia. Jossakin hankkeen lenkissä on vain tehty virhe ja sillä sipuli.
Ei ole epäilystäkään etteikö oikea syy kattojen romahtamiseen ole kosteusvauriohomeet jotka ovat syöneet puisia kattotuoleja.
Tuosta halpahallin katosta näytti puuttuvan vinojäykisteet. Ei niitä ainakaan julkaistuissa katastrofikuvissa näkynyt. On tainnut unohtua pitkittäisjäykistys. Vaikka olisikin tasakatto, niin ei se saa myötää mihinkään suuntaan.
betonista tehdyt kattotuolit ?????
Katon pitkittäistuenta taisi sitten perustua pyhään henkeen.
Siis tämän päivän aamulehdessä oli maininta puuttuneista vinositeistä.