Mikseivät konnarit suunnnittele lujia rakenteita? Vai tekevätkö keskimäärin lujia? Säkäpelillä? Ovatko sovellutukset viimeinkin sumentaneet ymmärryksen? Eihän siihen monta vuotta mennytkään.
Miten suunnittelija voi esittää, että tilaaja vaati tekemään heikon rakenteen? Tilaaja vaatii vaikka paperista kattotuolit, jos ei suunnittelijalla ole munaa sanoa miten asiat ovat. Mitä vitun neitejä nämä konnarit ovat?
Miten suunnittelija voi esittää, että tilaaja vaati tekemään heikon rakenteen? Tilaaja vaatii vaikka paperista kattotuolit, jos ei suunnittelijalla ole munaa sanoa miten asiat ovat. Mitä vitun neitejä nämä konnarit ovat?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nämä hallit on suunniteltu alkeellisilla tietokone-ohjelmilla. Monet omakotitalon lujuuslaskut on suoritettu vain tasossa ei avaruusgeom. laskentana. Ongelma on siinä että joudutaan tekee olettamuksia liitoksista ym. Oletetaan että kipsilevyseinä käyttäytyy levyrakenteena ym.
Varmuuskertoimet on niin tiukat ettei esim. pienen putkituksen tekeminen ole mahdollista (Kuopion Prisma).
ja kokemus. Ennen tietokoneohjelmia, piti lujuuslaskijan osata laskea. Laskenta oli hidasta ja vaikeaa. Se työ joka vei suunnittelijalta viikosta kahteen, voidaan nykyisillä ohjelmilla laskea muutamassa tunnissa tai päivässä. Riittää kun osataan syöttää oikeat lähtöarvot ohjelmaan, saadaan vakuuttavan näköiset, siististi tulostetut laskelmat, jotka arkistoidaan kunnan arkistoon. Niistä ei voi "lonkalta" päätellä, onko kone laskenut oikein.
Ennen suunnittelijalla oli enemmän "aikaa käytössä". Hän mietti rakenteen staattista toimivuutta, etsi rakenteen rasitetuimmat kohdat, mitoitti raudoituksen niiden mukaan, Vähemmän rasitetut tehtiin "varmuuden vuoksi" yhtä lujiksi.
Nykyisin suunnittelu" ei saa maksaa juuri mitään" se on aivan turha kustannus.
Nykyiset nopeat ohjelmat mahdollistavat rakenteiden "tarkemman" mitoituksen, jolloin jokainen "ylimääräinen" betoniteräs voidaan poistaa. Ongelma syntyy, jos rakenne ei toimikkaan niin kuin on suunniteltu. Loivassa katossa palkki saattaa taipua hiukan enempi kuin on laskettu, jolloin siihen kertyy vesilammikko(jäätä). Tai katolle onkin tehty kevyt ilmanvaihtotorvi, joka sulattaa lumen ympäristöstään vedeksi, jolloin siihen saattaa kertyä jäätä saman verran kuin muualle lunta.
Mielenkiintoinen yksityiskohta näissä onnettomuuksissa on, että ne ovat sattuneet "suurille jänneväleille", Teollisesti tehdyille rakenteille. Toisaalta omakotitalokohteessa tuntuu puun lujuus käyneen niin huonoksi (varsinkin leikkauslujuus), että sitä ei juuri voi käyttää. Ikkunan päälle pitää (laskelmien mukaan) laittaa vähintään 2 kpl 50x200 palkkia siihen kohtaan, josta 60 luvulla päästiin 1 kpl 50x150 kokoisella. En ole kuullut yhtään tapausta, että jossakin pientalossa olisi ikkunanpäällyspalkki katkennut tai murtunut.
kommentoida oheisen linkin kuvaa sivulta 2:
http://www.metrolehti.fi/content/acrobat/helsinki/FIHEL_20060410_A_metro.pdf
eli siinä näkyy romahtaneen maneesin kattotuolit. Mistä helvetin rimasta nuo vinoristikot on tehty, alapaarrekin näyttää käsittämättömän ohuelta pitkän jännevälin rakennukseen. Voiko tosiaan noin kevyen oloisella mitoituksella päästä lopputulokseen, joka jopa toimisi?
Asia on niin että ahneus on mennyt hommien edelle.
Vaikka olisi kuinka tyyppihyväksytty parrua.'
Kuten jo ylempänä kerroin laskelmat perustuu ohjelmaan joka halleissa ehkä ottaa avaruusgeom. lujuuksissa. Syötettäessä arvoja oletamme tiettyjä kiinnitys- ja kohdelujuuksia. Kuormituksen arvioiminen tehdään teittyjen arvioiden perusteella. Lumikuormat alueiden arvojen mukaan etc.
Muistan aikoinani isäni sanoneen mulle kun rakensimme ulakolle lisähuoneita 6 lapsen perheelle : "annas pikkunauloja sieltä laatikosta"
Etsiskelin aikanai ja sanoin:"ttä eihän täällä ole kun viiden tuuman nauloja" Siihen isä ni : "niitä juuri, lapisperheessä kaikki tukevampi kannattaa kiinnittää muuten 7 tumaisilla.
kuvaa väärin. Näyttää siltä, että ainoastaan nuo rimaristikot ovat kestäneet. Luultavasti sortunut maneesin osa on rakennettu liimapalkeista ja niiden päälle laitetuista sekundääripalkeista. Siten noita maneeseja on yleensä tehty. Kuva on sen verran epäselvä, jotta en ole varma.
Onko näille sortumisille jo havaittu jokin yhteinen tekijä? Joku tietty laskentaohjelmisto esimerkiksi?