Yhteinen rakkautemme
kiintymys
onni,
tunne taivaallinen
vannottiin kuinka
rakastamme
nautimme toistemme
läheisyydestä,
hengityksen kiihkeän
äänen kauniin pehmeän
kaipaus ikuinen.
Olit kaikkeni
olit rakkauteni
nauteimme hetkistä
ihanista,
suloisista,
antoisista
oli
onni
rakkaus
meidän yhteinen,
yhdessä
hetket monet
vietimme,
suloisuukksia
latelimme
muistelimme
ikävöimme
kaipasimme
hetkiä yhteisiä.
Vannoit olin ainoasi
rakkautesi kohde
kuuman,
annoit
monet hetket
suloiset,
kunnes VARJO astui
väliimme
vei sinut kuin
höyhenen
vielä vannoit
vain sinun olen
mutta miten
vois kaiken tään
ymmärtää.
yhteinen,
kaunis
kirkas
rakkaus
toi tuskan
tumman sydämeen
piston syvän
lähtemättömän.
kiintymys
onni,
tunne taivaallinen
vannottiin kuinka
rakastamme
nautimme toistemme
läheisyydestä,
hengityksen kiihkeän
äänen kauniin pehmeän
kaipaus ikuinen.
Olit kaikkeni
olit rakkauteni
nauteimme hetkistä
ihanista,
suloisista,
antoisista
oli
onni
rakkaus
meidän yhteinen,
yhdessä
hetket monet
vietimme,
suloisuukksia
latelimme
muistelimme
ikävöimme
kaipasimme
hetkiä yhteisiä.
Vannoit olin ainoasi
rakkautesi kohde
kuuman,
annoit
monet hetket
suloiset,
kunnes VARJO astui
väliimme
vei sinut kuin
höyhenen
vielä vannoit
vain sinun olen
mutta miten
vois kaiken tään
ymmärtää.
yhteinen,
kaunis
kirkas
rakkaus
toi tuskan
tumman sydämeen
piston syvän
lähtemättömän.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tekstinä tässä on liian paljon vakuuttelua ja tuota "rakkaus" -juttua. Koko runo voisi olla vain viimeisen säkeistön neljä ensimmäistä ja neljä viimeistä lausetta. Vain minun mielipide.
Mielipiteesi
antaa rohkeutta kirjoittaa
et vain tunne tuskaa
et haavaa sydämen.
Kiitos sinulle.
Anteeksi meni
väärä nikki kirjoittajaksi.
Nikin piti olla
haavoittunut,
vedet täyttävät silmäni
mieli järkkynyt
mutta elämän on
jatkuttava.
juuri tänään exän kanssa juttelin siitä,
kuinka varjo tuli meidän suhteeseemme
ja pilasi sen, lopulliseti, vaikka kumpikin tahtoi toisin.
Elämä kai vaan on sellaista...Joskus sattuu...
Näin onni katoaa
tai kaivaa syvän
uoman sydämeen.
Tuskan syvän ymmärrät
kun samassa veneessä
laineet tuudittaa.
Sanasi ja mielipiteesi
on lohtu haavaan syvään.
Kiitos.
Sinun elämäsi on kaikkesi,
en minä, ei kukaan muu.
Osa elämääsi olen,
olethan siitä iloinen,
en kaikkesi,
et kaikkeni.
Olen kuullut tämän ennenkin -ja näinhän se on. Vahinko, että minun elämässäni ei tällä hetkellä ole ketään erityistä, vaan monia, joista olen iloinen.
Sanasi varmaan on oikeat
et vain ole se
pistoni viiltäjä.
Kiittäen kuljen päiväni
luojani mua auttakoon
päväni
viikkoni
vuoteni
kestämään.
Koska tää
tuska
vuotava
lähtee
pois mun
sydämestäin.
Luojalta rukoilen
apua
että selvittäs
kivun
hirveän.