Mikseivät pennun ottajat ota tarpeeksi selvää koirista ennen kuin ottavat itse koiran?Monelta ongelmalta säästyttäisiin jos opiskeltaisiin käyttäytymisestä ,näin esimerkiksi, ennen kun koira tulee taloon.Voitaisiin ennaltaehkäistä paljon ei toivottua käyttäytymistä jos merkit nähtäisiin heti ja niihin puututtaisiin samantien,eikä vasta sitten,kun on jo syntynyt pinttynyt tapa. Monella tuntuu asia olevan niin,että kun jollain tutulla on niin kiva ja ihana koira ja se niin nätisti makaa ja tervehtii niin käsitetään,että koirat vain luontaisesti käyttäytyvät niin. Se vaatii hommaa ja koulutusta ja TIETOA,että koira käyttäytyy niin. Ottakaa ihmiset kaikki tieto irti ennen kun sen turren hankitte. Googlettamalla löytää paljon tietoa ja sitten kannattaa selailla ihan kaikkien rotujen keskustelupalstoja joita löytää esim koirat.comin linkit sivulta!Ja eikun keräämään tietoa!!!!!!
pennun ottajat
why?
3361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näin se vaan ikävä kyllä menee, vaikka eletään 2000 luka ja tiedon määrä on valtava, kun vain viitsii hakea. Kasvattajien pitäisi myös todella perehdyttää pennunostaja mahdollisiin ongelmiin. Onneksi moni kasvattaja näin tekeekin, mutta paljon on pentutehtailijoita, jotka valitettasti luovuttvat pennun kenelle tahansa, vain saadakseen pennut myytyä. Seropien "kasvattajat?" etenkin.
Kunhan pentu on saatu pois käsistä, ei sitten vaivauduta opastamaan myöhemminkään ongelmatilanteissa. Paska homma.
Miksi yleistät? Sitä paitsi, päävastuu on mielestäni koiran ottajalla. Tietoa pitäisi olla jo ennen koiran ottamista, silloin ei tulisi ongelmia.
Kyllä vastuuta täytyy olla sekä myyjän että ostajan puolella.
Kunnon myyjä selvittää rodun taustoja, käyttötarkoitusta, mahdollisia perinnöllisiä vikoja ja sairauksia sekä neuvoo harrastuksissa, ongelmissa ja mielellään vielä liittää ostajan rotujärjestön pentuejäseneksi. Tosi hyvä myyjä selvittää lisäksi, miksi on teettänyt kyseisen pentueen ja mitä annettavaa juuri sillä pentueella on rodulle.
Ostajan täytyy puolestaan perehtyä rodun vaatimuksiin, käyttötarkoituksiin, perinnöllisiin vikoihin ja sairauksiin sekä harrastuksiin (lista siis aika pitkälle sama). Ostaja voi parhaiten perehtyä rotujärjestön avulla sekä käymällä kokeissa yms tapahtumissa katselemassa haluamansa rotuisia koiria. Jos joku tulee minua nykäisemään hihasta, kun olen lenkillä, en taatusti kieltäydy neuvomasta, jos vain ei ole kiire mihinkään. Kennelliiton jalostustietokannasta löytyy kaiken(?) rotuisten rekisteröityjen koirien tiedot. Sieltä nähdään vaikkapa sukusiitosprosentit tai terveystarkastusten tulokset.
Lienee hyvä ajatus haastatella useampaa kasvattajaa ja kysellä heiltä kasvatuksen tavoitteista. Jos haluaa ostaa käyttörotuisen koiran, kannattaa todella perehtyä rodunomaisiin koemuotoihin (vähintäänkin täytyisi tietää niiden olemassaolosta). Miksi koetuloksia pitää vaatia? Jotta voidaan varmistua siitä, että kaavaillun pentueen vanhemmat ovat rodunomaisia muutenkin kuin ulkomuodon puolesta. Usea ensikertalainen pennunostaja saattaa innostua, jos vanhemmilla on näyttelypalkintoja vaikka kuinka paljon. Myöhemmässä vaiheessa voi mahdollisesti tulla pettymys, jos innostuu harrastamaan jotain eikä koiran henkinen kapasiteetti riitä (noh, tämä oli aika karkea yleistys). Karkeasti ottaen voitaneen sanoa, että monessa rodussa juuri ne ominaisuudet, jotka tekevät koirasta ihanteellisen käyttökoiran, tekevät koirasta myös hienon kotikoiran. Esimerkiksi tietyissä koiran töissä vaaditaan kärsivällisyyttä tai sosiaalista luonnetta tai periksiantamattomuutta.
Koira on ostajan vastuulla seuraavat noin 15 vuotta rodusta riippuen.
Luultavasti aika pitkälle vältettäisiin ongelmia, jos koiranomistajat tekisivät riittävästi töitä koiransa kanssa. Harvasta koirasta on sohvakoiraksi. Jopa pienimmästäkin chihuahuasta kasvaa kodin tyranni, jos sillä ei ole muuta tekemistä. Toisaalta suuresta taistelurotuisesta koirasta saadaan mukava koirakansalainen, kunhan sen kasvatukseen panostetaan.