Minulla on kohta 17 vuotias poika joka käy yhdeksättä luokkaa nyt toiseen kertaan.
Mutta tästäkään kerrasta ei taida tulla mitään, sillä en saa poikaa aamuisin ylös ja lähtemään kouluun, tai jos saan jotenkin raahattua kouluun lähtee kesken päivän pois. Nettipiuhat ja telkkarit otan aina yöksi pois joten niiden takia ei valvo.
Pojallani on tukihenkilö, psykologilla ollan käyty ja koulussa istuttu jos jonkinnäköisessä palaverissa, mutta mistään ei ole ollut apua. Muuten poika on hyvinkäyttäytyvä, koulu vaan ei ole koskaan sujunut. Onko kenelläkään ideoita miten tilanteen saisi paranemaan. Tai löytyiskö kohtalontoverita?
Mutta tästäkään kerrasta ei taida tulla mitään, sillä en saa poikaa aamuisin ylös ja lähtemään kouluun, tai jos saan jotenkin raahattua kouluun lähtee kesken päivän pois. Nettipiuhat ja telkkarit otan aina yöksi pois joten niiden takia ei valvo.
Pojallani on tukihenkilö, psykologilla ollan käyty ja koulussa istuttu jos jonkinnäköisessä palaverissa, mutta mistään ei ole ollut apua. Muuten poika on hyvinkäyttäytyvä, koulu vaan ei ole koskaan sujunut. Onko kenelläkään ideoita miten tilanteen saisi paranemaan. Tai löytyiskö kohtalontoverita?
Vastaukset 11
Vanhimmat
sitten oppisopimuspaikka. Laiskinkin koululainen piristyy, kun saa duunia, ja palkaa, ja koulua ei ole kuin sillointällöin.
Tai sit paat jakamaan mainoksia>muuta duunia ei saa, jos ei ole koulua käyny.
Onko hänelle jotkut aineet erityisen vaikeita?
Oletko ajatellut, että tarvitseeko hän erityistä tukea jossakin/joissakin aineissa? Olisiko siirrosta erityisluokalle mitään hyötyä. Saisi siellä tarvittaessa mukautettua opetusta.
Veikkaan, että sinä pystyt vaikuttamaan hyvin vähän poikasi koulunkäyntiin. Pakottamalla saat hänet tunneille, mutta häneltä ilmeisesti puuttuu syystä tai toisesta motivaatio. Motivaatio kuitenkin ikävä kyllä on aina lähtöisin henkilöstä itsestään.
Pojallasi ei ilmeisesti tunne, että hänen tulisi muuttaa opiskelukäytöstään. Hänellä voi olla myös huono itsetunto ja aikaisempien huonojen kokemusten takia hän tuntee nyt, että mikään mitä hän tekee ei auta, koska hän kuitenkin muka epäonnistuu. Voi myös olla, että hän kerää huomiotasi tuolla tavalla, koska tietää, että tulet melkein taluttamaan hänestä kouluun, kun hän jää aamulla petiin.
Noilla tiedoilla ei voi mitään yleispätevää ratkaisua antaa. Näyttää kuitenkin siltä, että ydinongelma ei ole se, että poikasi ei käy koulua. Se on jonkin toisen ongelman seuraus. Syy-seuraus. Mikä syy tässä tapauksessa on, siihen on sinun löydettävä vastaus.
Minulla 15-vuotias poika, joka istuu kaiken vapaa-aikansa nenä kiinni tietokoneessa. Iltaisin sulkee kyllä koneen ajoissa, eikä muutenkaan ole huonokäytöksinen eikä väitä vastaan tai uhittele...mutta aamut ovat lähes mahdottomia! Joudun itse menemään töihin aikaisin, eli poika jää vielä unten maille...ja vaikka soimassa on kaksi herätyskelloa, ja minä soitan kerran-pari joka aamu....herääminen on yhtä tuskaa? Välillä vastaa puhelimeen, eikä muista sitä myöhemmin. Nukahtaa vaan uudelleen lähestulkoon kännykkä kädessä.
Usein jää koulu koko päivältä väliin, koska hän herää vasta iltapäivällä! Tai sitten hän vaan myöhästyy harva se päivä. Arvosanat huonoja, koulu ei kiinnosta.....
Vastaavia "toimenpiteitä" kokeiltu kuin teilläkin, mutta apua ei vaan ole löytynyt?
Poika on viimeaikoina tuskastunut ja turhautunut itsekin siihen, että ei "pääse" kouluun aamuisin.
mene ajoissa nukkumaan jos iltapäivälle asti unta riittää. Tod. näk. laittaa koneen päälle kun vanhemmat ovat nukkumassa.
toisille unta riittää, itse nukuin kyllä lahjakkaasti kerrankin unta klo 22-16 eikä tehnyt tiukkaakaan. Usein nuorempana nukuin noin 14-15 tuntia.
Lapselle pitäis jo pienempänä koululaisena opettaa, että herätyskellon soidessa ekan kerran, noustaan ylös vaikka se olisi kuinka vaikeaa ja sit vaikka istutaan sängyn laidalla kunnes herää kunnolla. Itse omien kohdalla olen huomannut juuri tuon, eli ne jäävät sänkyyn vaikka kello on jo soinut. Ja sit väsyttää kahta kauheammin.
ovat ihan yleisiä ongelmia tuon ikäisillä. Onneksi on ohi menevää, viimeistään armeijassa miehistyvät. Sitten onkin uusi ongelma, nuoret yleensä katuvat kun eivät sittenkään käyneet koulua kunnolla. Työpaikan saanti voi olla vaikeaa.Se tässä huvittaa ettei nuori tajua vaikka olisi seurannut samaa "näytelmää" esim. vanhemman veljensä kohdalla. Murkuilla tuntuu olevan niin paksu kallo ettei sinne järkipuheet mene.
älä huoli,sinulla on kohtalotovereita pilvin pimein.
ehkä koulu ei todelal ole poikaasi varten ja kun nyt saisi sen kahlattua läpi ja päättötokarin käteen niin ammattikoulu sujuisi paremmin. Monasti vähän nahjus ja heikosti menestynyt koululainen on ammattioppilaana omaa luokkaa kun saa tehdä ja näyttää.
Harmi on sitten jos koulusta saa niin tarpeekseen ettei halua opiskella enää mitään jatkossakaan tai ei saa sitä tokaria ollenkaan. Varmaan olette jutelleet mikä poikaa kiinnostaa ihan oikeasti ja mitä aikoo elämällään tehdä? Kannusta siis sille tielle jolle on lähdössä vaikka se ei menestystä ja mainetta toisi, mutta edes kunnollisen elämän.
Kohtalotoveria löytyy sukulaispojasta joka rimaa hipoen meni peruskoulun läpi ja poissaolojen takia liki jäi luokalleen. Ammattikouluun meni, mutta motivaatio ei sen isompi. Vaihtoi sitten linjaa kun pääsi tutustumaan setänsä kautta toiseen alaan. Homma kiinnosti ja nyt kaveri valmistuu alansa ja luokkansa taitavimpana oppilaana loistava tulevaisuus edessä. Armeija ja työpaikkakin jo odottaa ja omaa asuntoa alkaa etsiä...
sekin ettei sitten pääse ammattioppilaitoksissa sellaiselle linjalle mikä kiinnostaisi.Kaikissa kouluissa tuijotetaan päästötodistuksen numeroita ja toisille linjoille on oltava hyvät numerot.Esim. metallille pääsee huonollakin todistuksella mutta jos atk ala kiinnostaa niin sinne ei pääse. Surullista ettei nuoret ajattele miten paljon sen päästötodistuksen arvosanat vaikuttavat.
Onko seudullanne pajakoulua, se voisi sopia pojallesi.
Suomessa on muutamia (lähinnä kristillisiä) kansanopistoja, joissa voi suorittaa peruskoulun loppuun ja samalla jotain ammattiopintoja (huonoillakin papereilla pääsee helpommin mieluiseensa ammattikouluun, jos on takana saman alan kursseja, jostakin muusta koulusta). Asuntolassa asuminen voisi tehdä myös hyvää pojalle, pääsisi itsenäistymään ja sitä kautta ottamaan vastuuta tekemisistään.
Kotoisempina konsteina voit yrittää motivoida poikaa miettimällä yhdessä mikä merkitys koulun käynnillä ja päästötodistuksella on.
Vielä voisin mainita, että poikaa voisi ohjata työkkäriin ammatinvalinta psykologille juttelemaan. Häneltä saisi apua oman alan löytämiseen ja pääsyvaatimukset sen alan koulutukseen. Työkkärissä osataan kertoa myös mahdollisista työpaikoista, jos haluaa pitää välivuoden opiskelusta.