Vastaukset vain kysymyksiin ettei veny liikaa kiitos.
1. Oletteko koskaan ollut poliisin kanssa tekemisissä ns. epäillyn asemassa, Pl. lievät liikennerikkomukset? Jos kyllä niin miksi ja miten teitä kohdeltiin?
2. Oletteko koskaan ollut poliisin kanssa tekemisissä ns. asianomistajan asemassa eli rikoksen uhrina? Jos kyllä niin miksi ja miten teitä kohdeltiin?
3. Tulisiko teidän mielestänne poliisin resursseja lisätä vai leikata? Asuinpaikkanne?
Vain yksi esimerkki per kohta kiitos. Tämä kysely siksi että saataisiin kokonaiskuvaa palstalaisten kokemuksista poliisista. Ja vielä pitäkää vastaukset mahdollisimman lyhyinä.
1. Oletteko koskaan ollut poliisin kanssa tekemisissä ns. epäillyn asemassa, Pl. lievät liikennerikkomukset? Jos kyllä niin miksi ja miten teitä kohdeltiin?
2. Oletteko koskaan ollut poliisin kanssa tekemisissä ns. asianomistajan asemassa eli rikoksen uhrina? Jos kyllä niin miksi ja miten teitä kohdeltiin?
3. Tulisiko teidän mielestänne poliisin resursseja lisätä vai leikata? Asuinpaikkanne?
Vain yksi esimerkki per kohta kiitos. Tämä kysely siksi että saataisiin kokonaiskuvaa palstalaisten kokemuksista poliisista. Ja vielä pitäkää vastaukset mahdollisimman lyhyinä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
1. En
2. Kyllä. Asialliseti ja nopeasti.
3. Joko lisätä tai ainakin säilyttää nykyisellään. Itä-Suomi
1. Kyllä. Erittäin asiallisesti.
2. Kyllä. Tavoittelin virka-apua omien oikeuksieni toteutumiseksi. Suhtautumunen erittäin törkeää. Komisario kirjoitti asiasta myös valheita sisältävän ratkaisun.
3. Poliisien laatua on parannettava. Kovin on kirjavaa joukkoa.
Sodankylä
1. Poikani oli loukkaantunut hiihtomaastossa ja pyysi minua hädissään jalka murtuneena kännykällään auttamaan.
Matkalla ajoin ylinopeutta ja tutkaan. Kerroin poliiseille, että on kiire loukkaantuneen pikkupoikani luo.
Mitä sanoikaan poliisi naureskellen: "Tämä onkin paras tekosyy tälle päivälle". Lystiä riitti poliisin virkaveljelläkin.
Ei auttanut mikään vakuuttelu, vaan jouduin poliisiautoon sakotettavaksi.
Siinä vaiheessa vitutus oli niin suuri, että haukuin molemmat poliisit paskiaisiksi. Siitä uhattiin antaa uusi sakko, mutta sitä en sentään saanut. Junttius paistoi tässäkin tilanteessa pahoin.
2. En kummassakaan.
3. Lisätä huume- ja väkivaltarikosten tutkintaa ja valvontaa, mutta vähentää puskissä kyttäämistä teillä ja varsikin tieosuuksilla, joissa on vähäinen liikenne, eikä erityistä vaaramomenttia.
Kameroita myös lisää teille, ne rauhoittavat kummasti.
sanottiin kotiperälläni lapsuudessani. Eikä lukenut.
Oli tapaus. Moottorisaha oli repinyt miehen vasemman käden aika pahasti. Matkaa silloisen kotikyläni, Vuojärven koululta, oli Sodankylään 40 km ja siitä sairaalan pihalle 2 km. Aikaa tämän matkan taittamiseen kului pikkusen alle 15 minuuttia, joten jokainen voi laskeskella keskinopeutta.
10 km ennen kirkonkylää tuli poliisiauto vastaan ja poliisiauton jarruvalot katosivat mutkan taakse. Ei kuuluinut perään eikä jälkeenpäin muutakaan. Sodankylän keskustassa, 50 alueellakin, nopeusmittarini lukema liikkui 140 kieppeillä.
Sairaalaan päästyämme lääkäri operoi kaverin kättä parisen tuntia. 20 lihastikkiä ja 20 tikkiä, joilla lääkäri kuroi kaverin käsivarren umpeen. Hengenvaaraa asiaan ei liittynyt, mutta vakaviin moottorisahavaurioihin voi liittyä kuolion vaara ja se riitti reservin lääkintäkorpraalille perusteeksi käyttää niitä nopeuksia kuin silloin käytin.
Olisiko riittänyt perusteeksi poliisille? Se jäi iäti selvittämättä kun poliisi ei vaivautunut puuttumaan matkantekooni.
Alkuperäinen viesti rönsyilee...
Mielenkiintoinen kirjoitus Leksalta. Hyvin toimit kaverisi hädässä ja siellä etäisyyksien päässä pohjoisessa näin takuusti toimitaankin. Onneksi huimista nopeuksista huolimatta pääsitte perille. Ikävästi käydessä sinua ei olisi kukaan kiittelemässä.
Itse olen antanut synnyttämään tai päivystävänä kirurgina kiiruhtaneen mennä menojaan sen kummempia tunnontuskia kokematta vaikka jälkimmäinen oli niin hapan kuin ihminen vain voi olla. Asiat mietitään tilannekohtaisesti. Nuori synnytyspari sairaalan lähellä, menkööt. Virkatehtävistäni närkästynyt kirurgi aamutohveleissa ja kylpytakissa tavattiin kiireissään (farmariladalla!)kauempana sairaalasta, menkööt. Ajoimme kyllä perille perässä. Molemmat yöaikaan sattuneita tapahtumia.
Näissä tilanteissa ihmisen kiirettä hidastamatta voi aina ottaa ajokortin, rekisteriotteen poliisin haltuun sekä yhteystiedot ja siinä kuluu aikaa n. 1 minuutti, mikäli katsoo aian vaativan seuraamuksia.
Synnytysparilta tuli kiitoskortti poliisilaitokselle, kirurgilta ei. Ei sen puoleen, että yleensä työstäni kiitosta odottaisin.
Tapahtumavuosi oli 1971, heinäkuinen keskiviikon ja torstain välinen yö yhden aikaan.
Siihen aikaan ei ollut kirkonkylän taajamaa lukuunottamatta yleisiä nopeusrajoituksia. Eli autolla sai ajaa niin paljon kuin ikinä pääsi mikäli keli ja kantti sen sallivat. (Tosin piilofarmarini perässä oli 90 lätkä) Sodankylän keskustassa ei ollut ainuttakaan autoa liikkeellä, vain yksi jalankulkija, joten mitään vaaraa ei kelleen aiheutunut. Ilmeisesti vastaantullut poliisi tunsi autoni ja hätävilkuista päätteli vauhtini syyn.
Ehkäpä nopea lääkärinpu auttoi siinäkin, että kaverin käsi parani arpia lukuunottaatta täysin terveeksi ja lyhyessä ajassa.
1. En. Vain sakkoja olen saanut ihan aiheesta.
2. En. Mutta uhrin läheisenä kyllä. Kohtelu oli asiallista ja hienotunteista.
3. Ei ainakaan leikata. Resurssit pitäisi vähintään pitää nykyisellä tasolla... Mutta nytkään poliisi ei pysty mm täyttämättömien virkojen vuoksi tutkimaan kunnolla kuin vakavimmat rikokset. Asun Etelä-Suomalaisessa kaupungissa, en kuitenkaan Helsingissä.
Enimmät kokemukseni poliiseista ovat lähinnä työperäisiä.
1. En ole muuta ku liikenneasioissa ja vaikka sakon saaminen ottaaki kupoliin niin poliisien fiksu käyttäytyminen pehmentänyt potutusta
2. Olen ja kohtelu oli asiallista.
3. Tulisi lisätä. Ikävä kyllä joka puolella Suomea taitaa olla sama ongelma eritoten kesäsin, että poliisin palveluja vaikea saada tai niiden saanti kestää resurssipulan vuoksi.
1. Olen ollut kerran syylliseksi epäiltynä järjestyssääntörikkomukseen ja niskoitteluun poliisia vastaan. "Kuulustelu" oli hyvin asiallinen, jopa anteeksi pyytävän sävyinen. Asia raukesikin tutkinnanjohtajan päätökseen: Ei rikosta/rikkomusta. Lopputulos oli minulle päivänselvä alusta lähtien.
2. Kyllä, autoni vahingoittaminen ja mökkimurto aiheina. Asiallista toimintaa.
3. Ei lisätä/leikata. Etelä-Suomi.
1. Oletteko koskaan ollut poliisin kanssa tekemisissä ns. epäillyn asemassa, Pl. lievät liikennerikkomukset? Jos kyllä niin miksi ja miten teitä kohdeltiin? En
2. Oletteko koskaan ollut poliisin kanssa tekemisissä ns. asianomistajan asemassa eli rikoksen uhrina? Jos kyllä niin miksi ja miten teitä kohdeltiin? En
3. Tulisiko teidän mielestänne poliisin resursseja lisätä vai leikata? Asuinpaikkanne?
Lisätä reilusti. Helsinki
En ole ollut koskaan syytettynä tai epäiltynä mistään,en edes liikennerikkomuksista,enkä ole ollut putkassa.Ikää 58,vielä ehtisi...
Olen ollut asianomistajana muutaman kerran,omaisuusrikokset,ilkivalta,kerran todistamassa rattijuoppoudesta.
Saamani kohtelu on ollut pääosin asiallista,ainoastaan kerran,kun ilmoitin hangessa makaavasta spurgusta,päivystäjä korotti ääntään ja sanoi,että he tietävät jo tapauksen,ja hoitavat kun kiireiltään joutavat.
Olen helsinkiläinen,lisää poliiseja,kävelemään,pyörälle,pois autoista.
1. En. Ylinopeudesta tullut sakot, silloinkin kohtelu todella asiallista.
2. Kyllä. Poliisit ottivat asian vakavasti ja neuvoen. Eteni poliisien avustuksella lähestymiskieltoon. (En olisi sitä itse siinä kohtaa ajatellut hakea, vaikka tilanne sellainen, että oikeuden päätös oli lopulta laajin mahd.lähestymiskielto.)
3. Ehdottomasti lisätä. Satakunta.