Väkeä ulos, pomojen ansiot ylös
Suomen suurimpien pörssiyhtiöiden tekemät irtisanomiset johtavat usein yritysjohtajien muhkeisiin palkankorotuksiin. Esimerkiksi elektroniikan sopimusvalmistajan Elcoteqin toimitusjohtajan Jouni Hartikaisen palkka nousi viime vuonna peräti 151 prosenttia. Hartikaisen ansiot nousivat lähes 1,1 miljoonaan euroon.
Elcoteq ilmoitti kuukausi sitten aloittaneensa yt-neuvottelut 120 työntekijän vähentämiseksi Suomesta.
Myös Kemira GrowHow'n toimitusjohtajan Heikki Sirviön ansiot nousivat viime vuonna kohisten noin 475 000 euroon. Nousua oli hulppeat 111 prosenttia.
Samaan aikaan tavalliset keskituloiset palkansaajat joutuivat tyytymään viime vuonna noin 3,6 prosentin palkankorotukseen.
Lannoitteita valmistavan Kemira GrowHow'n Harjavallan ja Porin tuotantolaitoksista irtisanottiin viime vuoden lopulla 94 työntekijää.
Kuukausi sitten metsäyhtiö UPM ilmoitti vähentävänsä Suomesta tulevan parin vuoden aikana noin 3 000 työpaikkaa.
Maailmanlaajuisesti metsäjätin saneerausohjelmalla haetaan vuoteen 2008 mennessä noin 3 600 työtekijän vähennystä.
Ennätyksellisen rajulla saneerausohjelmalla suomalaisia ruoskinut UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen palkittiin viime vuonna 52 prosentin palkankorotuksella.
Suomen suurimpien pörssiyhtiöiden tekemät irtisanomiset johtavat usein yritysjohtajien muhkeisiin palkankorotuksiin. Esimerkiksi elektroniikan sopimusvalmistajan Elcoteqin toimitusjohtajan Jouni Hartikaisen palkka nousi viime vuonna peräti 151 prosenttia. Hartikaisen ansiot nousivat lähes 1,1 miljoonaan euroon.
Elcoteq ilmoitti kuukausi sitten aloittaneensa yt-neuvottelut 120 työntekijän vähentämiseksi Suomesta.
Myös Kemira GrowHow'n toimitusjohtajan Heikki Sirviön ansiot nousivat viime vuonna kohisten noin 475 000 euroon. Nousua oli hulppeat 111 prosenttia.
Samaan aikaan tavalliset keskituloiset palkansaajat joutuivat tyytymään viime vuonna noin 3,6 prosentin palkankorotukseen.
Lannoitteita valmistavan Kemira GrowHow'n Harjavallan ja Porin tuotantolaitoksista irtisanottiin viime vuoden lopulla 94 työntekijää.
Kuukausi sitten metsäyhtiö UPM ilmoitti vähentävänsä Suomesta tulevan parin vuoden aikana noin 3 000 työpaikkaa.
Maailmanlaajuisesti metsäjätin saneerausohjelmalla haetaan vuoteen 2008 mennessä noin 3 600 työtekijän vähennystä.
Ennätyksellisen rajulla saneerausohjelmalla suomalaisia ruoskinut UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen palkittiin viime vuonna 52 prosentin palkankorotuksella.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos laskee välilliset irtisanomiset ja kaikki muut toimet yhteensä niin luku on paljon suurempi.
Siis selluteollisuus, sahateollisuus, alihankkijat, puunhankkijat ja nyttemmin UPM:N yritysmyynnin.
Olen miettinyt sitäkin asiaa että kuinka paljon kalliimmaksi tulee valtiolle edesauttaa ja suosia esimerkiksi pätkätöitä ja epävarmaa työllistymistä.
Tarvitseehan valtio silloin byrokratiansa pyörittämiseen esimerkiksi Kela ja Verotsto huomattava leegion byrokraatteja.
laskee että sossuntuet (olkoon nyt mitä tahansa työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea) valtio/kunta joutuu maksamaan puolesta työttömyysvuodesta (tapauskohtasesti) noin 600-800 e / kk = 3600 e ja samaan aikaan sitten toisen puoli vuotta tuensaaja viettää töissä ja saa palkkaa noin 1000 e / kk (netto) ja maksaa siitä veroja sitten sen lisäksi veroja jotain 150 euroa/kk niin tyhmäkin tajuaa tosta matikasta että valtio/kunta saa persnettoa 450 - 650 euroa/kk... Eli siis pätkätyöt ei todellakaan ole pitemmän päälle kannattavia ja sitten kun niistä tulee aina vain yleisempiä niin tuo kaava tulee joku päivä vielä kusemaan naamalle ... eli ainoa lääke tohon olisi TODELLINEN tilanteen vakauttaminen ja saada ne työpaikat taasen vähäsen vakaammiksi vakituisiksi työsuhteiksi... Jos olet vuoden työttömänä niin nielet verovaroja noin 7 000 euroa erilaisten tukien muodossa. Asumistuki sun muut työttömyyskorvaukset. Sun tarttis jokaista työttömyysvuotta kohden olla nelisen vuotta matala-palkka-alalla töissä että saat maksettua tuon "menetyksen" takaisin verotulojen muodossa. TOSIN kaavasta unohtuu tietty se että työttömyyskorvauksetkin on verotettavaa tuloa mutta se on vain tulonsiirto. Tossa katotaankin lähinnä nettotuloja. Sitten toinen asia on se että työtönkin maksaa jokasesta tuotteesta 7-22% arvonlisäveroa jolloin edes osa tuosta summasta tulee suoraan takasin valtiolle. Eli siis vähennetään summa noin kolmeen vuoteen / työttömyysvuosi. Eli kolme vuotta kestäisi maksaa vuoden työttömyyskorvaukset takaisin ja sitten vasta olet niitä ketkä TUOTTAA valtiolle verotuloja. Mitenköhän kauan valtion kantokyky riittää tällä menolla kun epävakaista työsuhteista tulee vain yleisempiä ja yleisempiä... Ja valtio vielä edesauttaa tuollaista hömpötystä (Tilastojen koristeluksi, äärimmäisen lyhytnäköistä!)... Kaippa ne päättäjätkin joku kaunis päivä oppii laskemaan plus, miinus, jako -ja kertolaskuja...
Joskus minusta kyllä tuntuu että ei opi!
Tuon kertomasi asian kokonaisuuden hahmottaminen kun ei välttämättä ole helppoa edes keskiveroto ministerille. Valitettavasti kansaa edustaa just sellainen kööri kun minkä kansalaiset sinne on äänestänyt.
Ja tuo kööri on sitten milloin minkäkin tahon täysin vedätettävissä (vain muutaman äkkiseltään mieleeni tulleen Fortum, Perlos, EK jne.).