Käytännön tietoa ilmalämpöpumpuista tarvitaan.
Onko todellista hyötyä suoralla sähköllä lämmitettävään taloon. Kokemuksia?
Onko todellista hyötyä suoralla sähköllä lämmitettävään taloon. Kokemuksia?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei vielä ole kokemuksia, mutta kunhan saadaan laitetuksi niin sitten on.
Päädyttiin kaikkien mainospuheiden ja esitteiden ja myös ihan asiallisten ei-myynti-puheiden jälkeen ilmalämpöpumppuun.
Hyötysuhde on pumpusta riippuen 3-4, eli kun otat verkosta virtaa 1kwh niin lämpöä tulee 3-4kwh edestä. Lisäksi ilma kiertää talossa paremmin, mutta ilmanvaihtoon ILP ei sovi yksinään, sillä ei se luo alipainetta tms, joka nopeuttaisi ilmanvaihtoa talon sisällä. Useissa pumpuissa on myös eri ohjelmia mm. kuivatukselle, puhdistukselle, jne...
Kaikin puolin uskon, että tulemme olemaan tyytyväisiä.
Canadassa on ilmalampopumppu ollut kaytossa jo vuosia.Naapurillani oli tallainen lammitys,ja han kaytti sita ensimmaisena talvena.Kun sahkolasku tuli han koki jarkytyksen,lasku oli pilvia hipova.Seuraavana talvena han alkoi lammittaa puilla.Syksylla han sanoi kayttavansa ilmalampopumppua kun lampotila ei ole alle nollan,mutta tarvitsee jo lammitysta.Silloin ilmasta voi hyodyntaa lampoa lammitykseen.Mutta kun lampotila on miinus 30 celciusta ei ilmasta paljon lampoa irtoa.Toivon etta saatte tasta valaistusta asiaan.
onnistua tuollaiset3-4 kertoimiset hyötysuhteet ilmalämpöpumpulla, kuin hirmuisilla helteillä (mihin helkkariin sitä lämpöä silloin tarvitaan).
Viilentäjänä se on kyllä mainio, mutta mitä kylmemmäksi ilma ulkona käy, sen huonommaksi tulee hyötysuhde.
Maalämpöpumpulla hyötysuhde on koko vuoden suunnilleen vakio, koska sen lämmönkeruuputkisto on lähes vakiolämpötilassa ( maa, porakaivo, järven pohja ym.).
Parhailla maalämpöpumpuilla hyötykerroin on juuri tuota 3-4 luokkaa, mikäli toisiopiiristä ei tarvitse ottaa kovin lämmintä vettä (esim vesikiertoinen lattialämmitys).
Lämmin käyttövesi yleennsä lämmitetään lopulliseen lämpöönsä omalla piirillään (voihan sen silti esilämmittää maalämmöllä, jolloin säästöä kyllä syntyy siitäkin suoraan sähkölämmitykseen verrattuna).
Talotekniikka on muotia! Tämän lämpöpumppu systeemi maksaa itsenä säästyneenä sähkönä laskelmien mukaan noin viidessä vuodessa. Arvelen laitteen olevan senjälkeen kuitenkin "kaput"! Säästöä luvassa vähän tai ei ollenkaan. Josko hyvät asiat olisi saatavissa aikaan pelkästään rakenteellisin keinoin? Kesäkelillä helleaikaan (jos on) laite jäähdyttää, mutta viileyskin on ratkaistavissa rakenteellisin keinoin. Parempi kai jättää talo lähes kylmilleen joskus tammi-helmikuussa ja tehdä säästyneillä rahoilla muutaman viikon etelänmatka.
Onko omakohtaista kokemusta, vai onko vain minusta tuntuu? Ruotsissa on näitä jo 80000kpl, suomessa vain 3000??? Miksi näin?
On se hyvä, kun hyväksytään:
1. Ei tule kovilla keleillä hyvällä hyötysuhteella lämpöä.
2. Sisäyksikkö on ruma, jos ei onnistu sijoittamaan nokkelasti. Minä sijoittaisin johonkin komeroon ja tekisin kierrätystä erikseen puhaltimella.
3. Sisäyksikkö pitää ääntä.
4. Ulkoyksikkö on ruma ulkoseinällä. Minä sijoittaisin johonkin syvennykseen piiloon ja ulkosäleiköillä johtaisin ilmaa sinne.
5. Kondenssivesi ulkoyksiköltä on hankala juttu.
Tuossa jotain. Muutenhan juttu on varmasti toimiva energiamielessä ja jäähdytinkojeenakin. Kylmäkojeet on tuttuja juttuja ja varmasti 10-15 vuotta on lähempänä järkevää käyttöikää ennen remppaa kuin 5 vuotta.
Minä aion hankkia tuollaisen, kun joku hermostuu sellaiseen ja maksaa minulle pois viemisestä. Tai voin minä muutaman satasen siitä maksaakin. Sovellan sen ilmaisen tai melkein ilmaisen vähän käytetyn ilmalämpöpumpun IV-kojeeni tulo-poistosysteemin yhteyteen.
mutua, vaan ihan oikeaa tietoa (lukaise otsikko "ei taida" edellä), vaikka itselläni ei ole (juuri näistä syistä) edes aikomusta hankkia ilmalämpöpumppua.
Maalämpöpumppu sensijaan on kalleudestaankin huolimatta lähes ykkössijalla ensi vuonna (ehkä) valmistuvaan omakoti
talooni.
Nimimerkki "suunnittelija" esitti tuossa myös käsittääkseni ihan oikeita argumentteja asiasta.
Ruotsi on ollut suomea lähes 20 vuotta edellä maa- ja ilmalämpöasioissa, siinä yksi syy, miksi niitä on kertynyt ruotsalaisille enemmän; toinen syy: ruotsalaisia on enemmän; kolmas syy ruotsalaiset ovat olleet noina aikoina vähän rikkaampia; neljäs syy: Ruotsi tukee tai on tukenut maa- ja ilmalämpöön investoivia?? (tämä oli hiukan muistista heitetty, joten tarkistuksen paikka).