Omien kokemusten ja kahvipöytäturinoiden perusteella laadittu muistilista:
1. Palkkaa asuntokauppaan erikoistunut lakimies.
2. Ota esittelyihin rakennusalan ammattilainen mukaasi tutustumaan kohteeseen. Mielellään ulkopuolinen henkilö, jotta ostajan tunteet eivät vaikuta arviointiin.
3. Suhtaudu aina kriittisesti myyjään. Hän myymässä kotiaan, joka on maailman paras paikka. Hänelle.
4. Suhtaudu aina kriittisesti asuntovälittäjään. Hänelle asuntokauppa on elinkeino eikä hän välitä siitä, mitä sinulle kuuluu kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen. Virheen sattuessa välittäjän voi lain mukaan saada vastuuseen kuten myyjän. Käytännössä se on kuitenkin liki mahdotonta.
5. Suhtaudu aina kriittisesti kuntotarkastajan lausuntoon. Hänkin on vain ihminen, joka harjoittaa elinkeinoaan ja tekee rutiinityötä. Kuntotarkastaja ilmaisee vain oman henkilökohtaisen näkemyksensä kohteesta. Toinen tarkastaja saattaa olla samasta kohteesta tai sen osasta täysin eri mieltä. Pienillä paikkakunnilla, missä kaikki tuntevat kaikki, toimii yleensä vain yksi ammatinharjoittaja. Joskus hänelle saattaa tulla kiusaus kirjoittaa sitä, mitä myyjä haluaa. Kuten Kuntotarkastajalla ei myöskään käytännössä ole juridista vastuuta tekemisistään. Luotettavin kuntotarkastuksen tekijä on Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT).
6. Suhtaudu aina kriittisesti isännöitsijäntodistuksessa esitettyihin tietoihin. Yhtiön isännöintiä saattaa harjoittaa kiinteistön hallinnoinnista sekä kunnossa- ja ylläpidosta mitään tietämätön maallikko.
7. Jos kuntotarkastuksen perusteella on pienintäkään aihetta epäillä kosteus- tai muu vastaavaa vauriota, vaadi kuntotutkimus. Jos myyjä empii, voitte sopia, että kulut menevät puoliksi, jos mitään ei löydy. Jos löytyy, myyjä maksaa tutkimuksen. Muista, että tarkastukset ja tutkimukset eivät ole myyjälle rasite, vaan etu.
8. Älä luota siihen, että kohde on rakennettu piirustusten mukaan. Suomessa rakennusvalvonta on käytännössä toteutettu rakentajan omavalvontana etenkin maaseudulla ja pienissä kaupungeissa vielä niinkin myöhään kuin 90-luvun puolivälissä. Poikkeuksia on tietenkin olemassa. Erittäin villiä toiminta on ollut noususuhdanteissa (varsinkin -80- -90-luvun taite), jolloin rakennusmarkkinat ovat olleet ylikuumentuneita ja täynnä ammattitaidottomia timpuriporukoita.
9. Tutustu huolellisesti myyntiesitteeseen. Esitteissä olevat pohjapiirustukset ovat yleensä kopioita rakennuksen alkuperäisistä piirustuksista. Jos todellisuus ei vastaa pohjapiirustusta, selvitä miksi näin on.
10. Ota yhteyttä paikkakunnan rakennusvalvontaan etenkin kiinteistökaupan yhteydessä ja muulloinkin, mikäli kohdetta on muutettu valmistumisen jälkeen (laajennettu, otettu yläpohja tai ullakko varasto- tai asuinkäyttöön, rakennettu takka jne.).
11. Vältä pieniä rivitaloyhtiöitä (
1. Palkkaa asuntokauppaan erikoistunut lakimies.
2. Ota esittelyihin rakennusalan ammattilainen mukaasi tutustumaan kohteeseen. Mielellään ulkopuolinen henkilö, jotta ostajan tunteet eivät vaikuta arviointiin.
3. Suhtaudu aina kriittisesti myyjään. Hän myymässä kotiaan, joka on maailman paras paikka. Hänelle.
4. Suhtaudu aina kriittisesti asuntovälittäjään. Hänelle asuntokauppa on elinkeino eikä hän välitä siitä, mitä sinulle kuuluu kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen. Virheen sattuessa välittäjän voi lain mukaan saada vastuuseen kuten myyjän. Käytännössä se on kuitenkin liki mahdotonta.
5. Suhtaudu aina kriittisesti kuntotarkastajan lausuntoon. Hänkin on vain ihminen, joka harjoittaa elinkeinoaan ja tekee rutiinityötä. Kuntotarkastaja ilmaisee vain oman henkilökohtaisen näkemyksensä kohteesta. Toinen tarkastaja saattaa olla samasta kohteesta tai sen osasta täysin eri mieltä. Pienillä paikkakunnilla, missä kaikki tuntevat kaikki, toimii yleensä vain yksi ammatinharjoittaja. Joskus hänelle saattaa tulla kiusaus kirjoittaa sitä, mitä myyjä haluaa. Kuten Kuntotarkastajalla ei myöskään käytännössä ole juridista vastuuta tekemisistään. Luotettavin kuntotarkastuksen tekijä on Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT).
6. Suhtaudu aina kriittisesti isännöitsijäntodistuksessa esitettyihin tietoihin. Yhtiön isännöintiä saattaa harjoittaa kiinteistön hallinnoinnista sekä kunnossa- ja ylläpidosta mitään tietämätön maallikko.
7. Jos kuntotarkastuksen perusteella on pienintäkään aihetta epäillä kosteus- tai muu vastaavaa vauriota, vaadi kuntotutkimus. Jos myyjä empii, voitte sopia, että kulut menevät puoliksi, jos mitään ei löydy. Jos löytyy, myyjä maksaa tutkimuksen. Muista, että tarkastukset ja tutkimukset eivät ole myyjälle rasite, vaan etu.
8. Älä luota siihen, että kohde on rakennettu piirustusten mukaan. Suomessa rakennusvalvonta on käytännössä toteutettu rakentajan omavalvontana etenkin maaseudulla ja pienissä kaupungeissa vielä niinkin myöhään kuin 90-luvun puolivälissä. Poikkeuksia on tietenkin olemassa. Erittäin villiä toiminta on ollut noususuhdanteissa (varsinkin -80- -90-luvun taite), jolloin rakennusmarkkinat ovat olleet ylikuumentuneita ja täynnä ammattitaidottomia timpuriporukoita.
9. Tutustu huolellisesti myyntiesitteeseen. Esitteissä olevat pohjapiirustukset ovat yleensä kopioita rakennuksen alkuperäisistä piirustuksista. Jos todellisuus ei vastaa pohjapiirustusta, selvitä miksi näin on.
10. Ota yhteyttä paikkakunnan rakennusvalvontaan etenkin kiinteistökaupan yhteydessä ja muulloinkin, mikäli kohdetta on muutettu valmistumisen jälkeen (laajennettu, otettu yläpohja tai ullakko varasto- tai asuinkäyttöön, rakennettu takka jne.).
11. Vältä pieniä rivitaloyhtiöitä (
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuka ottaa lakimiehen asuntokaupoille?
Kuka pyytää kirjallisena paperin missä sanotaan "lattiat eivät ole kylmät talvisin"?