meidän kissa on hirveän äkäinen kolli,jos vähänkin koittaa ottaa syliin niin saa kyllä tuntea kuinka kissankynnet uppoo käteen...eli käy kiinni. kissa kuitenkin puskee ja kehrää,tykkää kun silittää,mutta kesken silityksen saattaa käydä käteen kiinni:o mistähän moinen johtuu,kolli on puol vuotta ja leikattu.entinen omistaja sano että muut kissat (3kpl) kiusas ja syrji tätä meidän kisssaa...haluisin niin kovasto sylikissan joka viihtyy sylissä eikä samantein nappaa käteen kiinni...onnistuko se??
haluun sylikissan-oma kisu sitä ei ole!
vaativa???
8839
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Meillä kissa tekee kädelle samoin, mutta syynä on se että me tyhmät ihmiset annoimme sen pienenä leikkiä kädellä ja saalistaa sitä.
Välillä karvakasa viihtyy sylissä, mutta ei silloin jos pitää itse kovin kiinni, täytyy saada olla vapaasti siinä. Syliharjoittelu on 3vuoden tulosta, ja hyvin se menee kissan ehdoilla.
Luottamuspulaa oli meillä ainakin, nykyään luottaa ihmiseen paljon paremmin muttei vieraisiin, niitä puree heti jos ottavat syliin.
Kaikista kissoista ei tule sylikissoja ikinä, se on luonteesta kiinni. Ja luonne ei vielä oikeen näy vaikka ottaisit ihan pennunkin.
Jaa, että siis kissan pitäisi käyttäytyä jonkun halutun roolin mukaan.
Sinulla on kuule vielä paljon oppimista.
Kissa on sen sortin individualisti, että se kyllä tekee just niinkuin sitä sattuu huvittamaan.
Meillä on kaksi kissaa joista toinen on juuri tuollainen lellikki jollaista toivot ja toinen on sellainen, että Karvinenkin on sympaattinen siihen verrattuna. Molemmat tyttöjä, että ei ne kollin vinkeetkään ole syynä.
"Tavallista kissaa ei ole olemassa!!!"
Meille tuli aikuinen kissa joka ei ollut tottunut olemaan sylissä eikä tietenkään viihtynyt. Kuitenkin ajattelin opettaa poikaa ja tein sen näin: silloin tällöin otin sen syliin ja silitin pienen hetken, annoin namipalan ja laskin pois. Nyt se tulee välillä itsekin syliin kun istun katsomassa töllöä, tai sitten ihan viereen kehräämään. Työvoitto, kesti kyllä aikansa!
Yksi on "synnynnäinen" sylikissa, toinen tykkää silloin tällöin ja kolmatta ei pitele sylissä mikään - viereen kyllä tulee kehräilemään.
meillä ei ainakaan ole mitään aikomusta muuttaa "opettamalla" kissojemme tapoja (lue persoonallisuutta).
Kaikki ovat samasta pentueesta...
Ei siis pahalla, mutta onko kissan tehtävä istua ihmisen sylissä?
Kissoja on todella monia erillaisia,vaikka olisivat prikulleen samnnäköisiä,vaikka samasta pentueestakin niin toinen on päivä ja toinen yö.jotkut rotu kissat ovat enemmän sylikissoja kuin toiset.itse olen tykästynyt rex kissoihin.itsellä on don sphynx(ja en halua mitään kuulla että hyi yäk jne,maku asia on maku asia!!)ne ovat enemmän ihmis läheisempiä(saaten johtua siitä että karva on harvas,kihara,jos sit ollenkaan=)ja hakevat ihmiseltä lämpöä)kannattaisiko rotukissaa harkita???
Mulla on ollut monta maatiais kissaa,kaikki syli kissoja,mutta en oikein luota niiden ns.sukupuuhun.
suurin osa on varmaan "sisäsiittosia" jonkin määrin ku kuka nyt niistä kirjaa pitää.sen takia niillä yleensä(huom,yleensä,ei tarvi kenenkään ottaa henk kohtasesti jos oma on maatiainen!!!=))viiraa aika hyvin päässä,jotkut sähisee,käy toisten kimppuun,kusee nurkkiin...yms.
Mutta ite pidän karvattomista=)ne on koko ajan sylissä ja nukkuu kainalossa=)
Jos haluaa sylikissaa, kannattaa harkita pyhää birmaa. Ne saattavat viihtyä sylissä ihan koko päivän ja nukahtavat syliin. Yölläkin haluaisivat syliin. Joskus sylinä oleminen tuntuu rasittavaltakin, kun kissat seuraavat joka paikkaan, mutta aina kun kuulee sylissä viihtymättömistä ja raapivista kissoista, muistaa olevansa onnekas.
Taitaa olla kuitenki nii et jokainen kissa on erilainen vaikka kuinka olis jonkun tietyn rotunen.
Meidän Birma ei tuu syliin, mut kylkeen kylläkin ja sängyssä nukkuu aina pään vieressä. Pentuna oli sylissä kyllä, mutta on nyt vanhemmiten ilmeisesti päättänyt ettei halua ihan niin lähelle. Tosin ei muutenkaan välitä niin paljon lämpimästä kun meidän muut kissat, jotka nauttii sylissä olosta.
Joka rodussa on yksilöitä ja kuten joku jo sanoi: kissat tekee ihan oman pään mukaan.