Hallitus on kasannut vaalikautensa loppuun melko haastavia tehtäviä. Kotimaassa pitäisi kuntapaketin raamit saada valmiiksi ennen EU-kauden alkua. Lisäksi ensi vuoden budjetti varmaankin vielä hiertää hallituksen sisäisiä välejä.
Yhteen tärkeään asiaan hallitus ei näytä puuttuneen kovin voimallisesti. Se on suomalaisen yritystoiminnan kotimaisuusasteen kohottaminen verotuksen avulla. Suomi on pannut tässä asiassa toivonsa EU:hun eli veropohjan integroimiseen. Tämä onkin viisas tie, sillä hallitus ei poliittisista syistä johtuen kykene tai uskalla puuttua asiaan suoraan. Siksi tarvitaan EU-normitusta.
Suomihan on verotuksellisesti erittäin epäedullisessa asemassa muuhun EU:hun verrattuna. Vain Ruotsi lienee jäsenvaltioista ainoa, missä asiat ovat Suomeakin surkeammalla tolalla. EU:n ulkopuolisista maista Norja on samassa liemessä.
Tuloverotusta meillä sentään kyetään alentamaan ominkin voimin, mutta pääomaverotus on todella korkea kansainvälisesti verrattuna. Esim. osinkotulojen verotusta kiristettiin vähän aikaa sitten 29 %:sta 40 %:iin. Myös myyntivoittojen verotus on meillä edelleen kansainvälisesti korkea. Kova verokohtelu johtaa siihen, että pääomat makaavat laiskasti heikosti tuottamattomissa kohteissa ja kotimaisetkin sijoitukset alkavat ohjautua entistä enemmän ulkomaisiin kohteisiin. Lisäksi se johtaa kotimaisten yritysten aliarvostamiseen, mikä puolestaan on johtanut siihen, että ulkomaiset ovat ostelleet niitä pois kuleksimasta. Tällainen malli ei erityisemmin kannusta suomalaisia yritteliäisyyteen.
Kotimaisen yritystoiminnan näivettyminen johtaa huonoon työllisyyskehitykseen. Juuri nyt tilanne on korkeasuhdanteen ansiosta parantunut, mutta tämän ei pitäisi antaa pitkällä tähtäimelle hämätä eli itsepetokselliseen itsetyytyväisyyteen ei ole aihetta.
Veromuutosten ohella tarvitaan myös poliittisia päätöksiä rakenteiden muuttamiseksi. Tässä on varmasti demareilla ja ay-liikkeellä nyt itsetutkiskelun paikka, kun esimerkkejä yritystoiminnan halukkuudesta ulkoistaa toimintoja Suomen ulkopuolelle on paljon. Palkkakustannustasolla emme voi kilpailla kehittyvien maiden kanssa, joten pitää keksiä muita keinoja.
Yritystoiminnan kannalta koulutuspoliittiset ratkaisut ovat ensiarvoisen tärkeitä. Suomea ei pidä rakentaa raaka-aine- ja alkutuotannon varaan, vaan aivotoiminnan kehittämisen varaan. Vain hyvällä osaamisella voimme pärjätä. It-sektorin yrityksissä on paljon sellaisia, joissa innovatiivisuus on ollut huomattavan suurta. Ongelmana on ollut yritysten pienuus ja pääomien puute. Juuri tähän verotukselliset muutokset voisivat tuoda lisäpotkua. Hyviä tuotteita kehittäneistä yrityksistä voi mainita esim. Aldata Solutionsin (kaupan ohjelmistojärjestelmät), Techomenin (ennakkomaksuohjelmistot), Telesten (nopea kaapeliverkon tiedonsiirtojärjestelmä) ja SSH:n (kaupun alan tietoturvaratkaisut). Nämä yritykset ovat kyenneet tuottamaan hittituotteita, joiden avulla niistä voisi tulla uusia Nokioita, jos yrityksillä olisi enemmän kokoa ja kapasiteettia.
Aluepolitiikkaa ja jämeitä palkka- ym. rakenteita ei tulisi suosia itsetarkoituksellisesti. Maatamme pitäisi ohjata myös niin, että kansainvälinen pärjääminen olisi jatkossakin taattua. Sen vuoksi politiikan puolella tarvittaisiin enemmän avointa mieltä. Nykyhallitukselta sitä tuskin voi odottaa, kun kummallakin on eturyhmänsä, joiden etujen puolustaminen stabilointitaktiikalla on keskeisintä.
Tämän vuoksi olisi toivottavaa, että Kokoomus nousisi ainakin toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja osoittaisi kerrankin rohkeutta alkaa kehittämään Suomea teoilla eikä vain juhkapuheissa. Kokoomukselle pitäisi antaa tilaisuus näyttää se, mihin puolue todella pystyy.
Itse arvelen, että onnistumismahdollisuudet ovat suuremmat yhteistyössä demarien kanssa kuin kaikkien jarrujen äidin eli Kepun kanssa. Demareille on se etu, että puolue on kansainvälisesti suuntautunut ei-impivaaralainen ryhmä. Sisäänpäinkäpertymiseen ja protektionismiin meillä ei ole varaa. Sellainen vaara on aina käsillä, kun Kepu johtaa maata.
Haasteita riittää
12
366
Vastaukset
- Oikeassa olija
"Tämän vuoksi olisi toivottavaa, että Kokoomus nousisi ainakin toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja osoittaisi kerrankin rohkeutta alkaa kehittämään Suomea teoilla eikä vain juhkapuheissa. Kokoomukselle pitäisi antaa tilaisuus näyttää se, mihin puolue todella pystyy."
Muistaakseni Kokoomus oli yhtäjaksoisesti 12 vuotta hallituksessa ennen nykyistä punamultahallitusta. Olisi tuossa ajassa luullut kerkiävän jo näyttää kyntensä. Vai oliko SDP niin voimakas kehityksen jarruttaja, ettei Kokoomus saanut aikaiseksi mitään.
Nykyhallituksessa SDP (SAK) jarruttaa kaikkia uudistuksia voimallisesti. Uudistukset pääsevät toden teolla käyntiin vasta kun SDP - saavutetuista-eduista-ei-voida-tinkiä -puolue - saadaan pitkälle oppositiotaipaleelle.- Remonttimies
Kokoomus oli maamme hallituksissa yhtäjaksoisesti vuodet 1987-2003 eli peräti 16 vuotta.
Tästä ajasta se toimi pääministeripuolueena neljä ensimmäistä vuotta ja seuraavat 12 vuotta valtiovarainministeripuolueena.
- ahti
Matti Vanhasen hallitusta syytetään yhtä aikaa sinun "protektionismi"-syytöstesi kanssa siitä, että se edistää taloutemme kansainvälistymistä ja kuulemma aiheuttaa siten työttömyyttä...vaikka toisaalta työttömyysaste on alempi kuin kertaakaan sinipunan ja sateenkaaren aikana.
Mikäs ihmeen himpi-vaaralainen oikein muutenkaan olet "tietoinesi"? Eikö ole tiedossasi, että keskustan ja Esko Ahon johdolla maamme liittyi mm. Euroopan unioniin. Ja että Matti Vanhasen johtama hallitus on vienyt voimakkaasti eteenpäin merkittäviä EU:n taloutta elvyttäviä hankkeita kuten palveludirektiiviä ja kilpailun vapauttamista.
Olet ihan yhtä pöhkö kuin se vaari, joka aina täällä kamppailee omia etuluulojaan vastaan ja häpäisee siten itsensä. - oivahärkönen
... tunnustaa, vaikka on toisen suuren hallituspuolueen, demareiden, kannattaja, että nykyinen keskustavetoinen ja Lipposesta irtaantuneiden demareiden hallitus on onnistunut hyvin.
Kuntapakettikin syntyy, mutta ei sossujen pakkoliitosmallilla. Yritystoiminnan kotimaisuusasteen korottamisella ei ensinnäkään EU-oloissa ole suurta väliä, eikä sitä verotuksella voi väkisin ohjatakaan. Nykyhallitus on uudistanut yritysverotuksen ja tosiasiassa alennsi sitä, samoin on alennettu ansiotulojen verotusta. Tästä kaikesta kotimainen yritystoiminta on elpynyt, eikä suinkaan näivettynyt ja työllisyys on parantunut.
Samoin koulutuspoliittiset ratkaisut ovat tukeneet yritystoimintaa. It-alan innovaatisuus on päässyt kukuistukseen eikä maassa ole pulaa pääomasta.
Aluepolitiikka on tämän hallituksen toimesta elvytetty ja näin olemme saaneet jo olemassa olevat rakenteet ja kotiseudullaan asuvat ihmiset paremmin käyttöön kansakunnan rakennustyössä.
Kokoomus on osottautunut aika köykäiseksi puolueeksi maan rakennustyössä. Istui kauan yhtämittaisesti hallituksessa, tulokset jäivät vähiin. Ainoa kunnon mies oli Viinanen, joka yhdessä Ahon kanssa nosti maan jaloilleen vuosisadan lamasta, johon Holkerin sinipuna oli maan vienyt. - kepututkija
Tarkoitatko yritystoiminnan kotimaisuusasteella omistusrakennetta, suomalaislähtöisten yritysten sijoittumista Suomeen vai mitä? Tuo jäi sepustuksessasi epäselväksi.
Kotimainen omistus kanavoituu pitkälti eläkeyhtiöiden ja eläkesäätiöiden kautta. Niille on asetettu niin tuotto- kuin vakavaraisuussäännökset. Siksi ne hajauttaa omistusta paitsi eri aloille myös maantieteellisesti. Sijoittaminen yksin Suomeen tuo liian suuren maariskin. Samasta syystä Suomeen tulee vastaavasti ulkolaisia sijoituksia, esim kiinteistöistä haetaan vakaata pienehköä tuottoa kun taas pörssiyritysistä haetaan korkeampaa riskipitoista tuottoa.
Verotuksella ei kovin paljon voida tuota isojen yritysten omistusrakennetta ohjata, tuottovaatimusten asettamisella enemmän. Molemmissa hallituksella on rooli, ja olen kanssasi samaa mieltä ettei nykyinen hallituspohja kykene suomalaista yritystoimintaa puolustamaan, mutta toisaalta sillä ei ole juuri mahdollisuuksiakaan. Valitettavasti vain nekin vähät mahdollisuudet jätetään käyttämättä.
Pienten innovaatioyritysten rahoitus on taas pääomasijoittajien, siis suurella riskilllä nopeita voittoja tavoittelevien heiniä. Pääomasijoittajat ottavat riskin ettei lupaava yritys lennäkkään pitkälle, mutta kun näitä pieniä yrityksiä on yhdellä sijoittajalla tai sijoittaryhmllä riittävä määrä, tarpeeksi moni jää henkiin ja tuottaa sijoittajan edellyttämän kokonaistuoton. Juuri tätä riskirahaa pitää maahamme saada lisää, ja siinä veropolitiikalla on tärkeä rooli. Ja siinä nykyinen hallitus on karkeimmin epäonnistunut juuri kuvaamallasi tavalla.
Kepun suosima aluepolitiikka on sitten aivan oma lukunsa, sillähän ei ole mitään tekemistä kannattavan ja kasvavan yritystoiminnan kanssa. Rahaa jaetaan vain maantieteellisin perustein "tasa-arvoisesti" koko maahan, riippumatta siitä mihin raha käytetään ja mitä se tuottaa. Se jos mikä on verovarojen tuhlausta. Siinä sivussa se tuottaa näitä kepukuntia joista yritykset kaikkoavat nuoret perässään ja jättää vanhukset yhteiskunnan hoidettaviksi.Tarkoitan suomalaisten yritysten omistusrakennetta. Se on liukunut vähitellen ulkomaalaisomistukseen. 2000-luvulla ehkä noin viidennes pörssiyhtiöstä on mennyt joko kokonaan ulkomaalaisomistukseen tai pääomistaja on ulkomainen taho. Kotoimaisuusaste taas heijastuu siihen, miten suuressa arvossa yritys pitää suomalaisuutta ottaen sen eri tavoilla huomioon tavoitteissaan kuten sijoittautumisinvestoinneissa.
Verotuksella voidaan luonnollisesti ohjata suomalaisten yritysten omistusrakennetta. Jos kotimainen sijoittaja joutuu maksamaan paljon enemmän pääomatuloveroja kuin ulkomaalainen, hän on jo lätökuopissa huonommassa asemassa. Ulkomaalaiselle sijoittajalle tulee vähemmän kustannuksia kuin suomalaiselle hänen sijoittaessaan Suomeen. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että kotimaiset yritykset ovat joutuneet halvalla ulkomaalaisomistukseen. Jos verotus ei olisi näin ankaraa, kotimaista rahaa ohjautuisi enemmän myös kotimaisiin sijoituksiin. Nythän valtio kerää yrityksen tuloksesta 40 % veroa siltä osin kuin kyse on yhtiöstä kotimaisille tahoille ulos jaettavasta osingosta. Valtio ei sijoita tätä rahaa uudestaan yrityksiin, mutta sijoittajat tekisivät niin.
Ruotsin korkea verotus on johtanut siihen, että maan suurituloisimmat ovat muuttaneet pois Ruotsista, lähinnä Englantiin, missä heitä verotetaan paljon kevyemmin. Suomesta tällaisia siirtymiä ei ole tapahtunut, vielä.
Tämä tekstini voi vaikuttaa hyväosaisten puolustamiselta, mutta mielestäni siitä ei ole kyse. Yritystoiminnan omistajarakenteen ulkomaalaistuminen on Suomen kannalta riski silloin, kun yhtiön päätäntävalta lipuu ulkomaalaisten käsiin. Esim. Nokian suuri ulkomaalaisomistus ei ole samanlainen riski, koska Nokiaan sijoitetaan sijoitusmielessä eikä omistusmielessä. Yhtiön suomalainen johto käyttää edelleen suurta päätäntävaltaa yhtiössä. Sonera taas on esimerkki yrityksestä, missä tunnutaan vähin erin potkaistavan koko suomalaisporukka pellolle, nyt kuitenkin johdosta aloittaen.
Suomalaisyritykset ovat olleet ja ovat edelleen kiinnostavia valtauskohteita ulkomaalaisille yritysten edullisuuden vuoksi. Kun it-yritysten pörssikupla puhkesi meillä on nyt tarjolla paljon ulkomaalaisia kiinnostavia ostokohteita. Veikkaisin, että poisostettavien listalla ovat esim. Nokian Renkaat, Comptel, Teleste. Ja onhan ollut myös puheita Nokian ostamisesta. Nokia on kuitenkin erityistapaus, koska siitä on jo kehittynyt kansainvälinen ja loistavasti menestynyt suuryritys. Soneran osalta moni on taas tainnut katua katkerasti fuusiota Telian kanssa.
Kepulandian kuntien kehitys on osin juuri se, minkä mainitsit. Joihinkin niistä on saatu houkuteltua yksinäinen yritys, jonka varassa kunta elää. Kun tämä yritys lähtee, kunnankin talous romahtaa ja vain vanhukset jäävät höperehtimään kylän raitille. Tämä kertoo siitä, että näin pienen väestöpohjan maassa toimintojen maantieteellinen hajautus modernissa elinkeinorakneteessa on suuri riski, joka toteutuessaan tuo paikallisia katastrofeja. Suomessa pitäisi purkaa hajauttamista eikä koko ajan suosia sitä sillä verukkeella, että ihmisten pitää saada tasa-arvoiset palvelut ja edut asuivatpa missä korvessa tahansa.- Vai luuletko
Mielipidepankki kirjoitti:
Tarkoitan suomalaisten yritysten omistusrakennetta. Se on liukunut vähitellen ulkomaalaisomistukseen. 2000-luvulla ehkä noin viidennes pörssiyhtiöstä on mennyt joko kokonaan ulkomaalaisomistukseen tai pääomistaja on ulkomainen taho. Kotoimaisuusaste taas heijastuu siihen, miten suuressa arvossa yritys pitää suomalaisuutta ottaen sen eri tavoilla huomioon tavoitteissaan kuten sijoittautumisinvestoinneissa.
Verotuksella voidaan luonnollisesti ohjata suomalaisten yritysten omistusrakennetta. Jos kotimainen sijoittaja joutuu maksamaan paljon enemmän pääomatuloveroja kuin ulkomaalainen, hän on jo lätökuopissa huonommassa asemassa. Ulkomaalaiselle sijoittajalle tulee vähemmän kustannuksia kuin suomalaiselle hänen sijoittaessaan Suomeen. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että kotimaiset yritykset ovat joutuneet halvalla ulkomaalaisomistukseen. Jos verotus ei olisi näin ankaraa, kotimaista rahaa ohjautuisi enemmän myös kotimaisiin sijoituksiin. Nythän valtio kerää yrityksen tuloksesta 40 % veroa siltä osin kuin kyse on yhtiöstä kotimaisille tahoille ulos jaettavasta osingosta. Valtio ei sijoita tätä rahaa uudestaan yrityksiin, mutta sijoittajat tekisivät niin.
Ruotsin korkea verotus on johtanut siihen, että maan suurituloisimmat ovat muuttaneet pois Ruotsista, lähinnä Englantiin, missä heitä verotetaan paljon kevyemmin. Suomesta tällaisia siirtymiä ei ole tapahtunut, vielä.
Tämä tekstini voi vaikuttaa hyväosaisten puolustamiselta, mutta mielestäni siitä ei ole kyse. Yritystoiminnan omistajarakenteen ulkomaalaistuminen on Suomen kannalta riski silloin, kun yhtiön päätäntävalta lipuu ulkomaalaisten käsiin. Esim. Nokian suuri ulkomaalaisomistus ei ole samanlainen riski, koska Nokiaan sijoitetaan sijoitusmielessä eikä omistusmielessä. Yhtiön suomalainen johto käyttää edelleen suurta päätäntävaltaa yhtiössä. Sonera taas on esimerkki yrityksestä, missä tunnutaan vähin erin potkaistavan koko suomalaisporukka pellolle, nyt kuitenkin johdosta aloittaen.
Suomalaisyritykset ovat olleet ja ovat edelleen kiinnostavia valtauskohteita ulkomaalaisille yritysten edullisuuden vuoksi. Kun it-yritysten pörssikupla puhkesi meillä on nyt tarjolla paljon ulkomaalaisia kiinnostavia ostokohteita. Veikkaisin, että poisostettavien listalla ovat esim. Nokian Renkaat, Comptel, Teleste. Ja onhan ollut myös puheita Nokian ostamisesta. Nokia on kuitenkin erityistapaus, koska siitä on jo kehittynyt kansainvälinen ja loistavasti menestynyt suuryritys. Soneran osalta moni on taas tainnut katua katkerasti fuusiota Telian kanssa.
Kepulandian kuntien kehitys on osin juuri se, minkä mainitsit. Joihinkin niistä on saatu houkuteltua yksinäinen yritys, jonka varassa kunta elää. Kun tämä yritys lähtee, kunnankin talous romahtaa ja vain vanhukset jäävät höperehtimään kylän raitille. Tämä kertoo siitä, että näin pienen väestöpohjan maassa toimintojen maantieteellinen hajautus modernissa elinkeinorakneteessa on suuri riski, joka toteutuessaan tuo paikallisia katastrofeja. Suomessa pitäisi purkaa hajauttamista eikä koko ajan suosia sitä sillä verukkeella, että ihmisten pitää saada tasa-arvoiset palvelut ja edut asuivatpa missä korvessa tahansa.tietäväsi.
- ahti
Mielipidepankki kirjoitti:
Tarkoitan suomalaisten yritysten omistusrakennetta. Se on liukunut vähitellen ulkomaalaisomistukseen. 2000-luvulla ehkä noin viidennes pörssiyhtiöstä on mennyt joko kokonaan ulkomaalaisomistukseen tai pääomistaja on ulkomainen taho. Kotoimaisuusaste taas heijastuu siihen, miten suuressa arvossa yritys pitää suomalaisuutta ottaen sen eri tavoilla huomioon tavoitteissaan kuten sijoittautumisinvestoinneissa.
Verotuksella voidaan luonnollisesti ohjata suomalaisten yritysten omistusrakennetta. Jos kotimainen sijoittaja joutuu maksamaan paljon enemmän pääomatuloveroja kuin ulkomaalainen, hän on jo lätökuopissa huonommassa asemassa. Ulkomaalaiselle sijoittajalle tulee vähemmän kustannuksia kuin suomalaiselle hänen sijoittaessaan Suomeen. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että kotimaiset yritykset ovat joutuneet halvalla ulkomaalaisomistukseen. Jos verotus ei olisi näin ankaraa, kotimaista rahaa ohjautuisi enemmän myös kotimaisiin sijoituksiin. Nythän valtio kerää yrityksen tuloksesta 40 % veroa siltä osin kuin kyse on yhtiöstä kotimaisille tahoille ulos jaettavasta osingosta. Valtio ei sijoita tätä rahaa uudestaan yrityksiin, mutta sijoittajat tekisivät niin.
Ruotsin korkea verotus on johtanut siihen, että maan suurituloisimmat ovat muuttaneet pois Ruotsista, lähinnä Englantiin, missä heitä verotetaan paljon kevyemmin. Suomesta tällaisia siirtymiä ei ole tapahtunut, vielä.
Tämä tekstini voi vaikuttaa hyväosaisten puolustamiselta, mutta mielestäni siitä ei ole kyse. Yritystoiminnan omistajarakenteen ulkomaalaistuminen on Suomen kannalta riski silloin, kun yhtiön päätäntävalta lipuu ulkomaalaisten käsiin. Esim. Nokian suuri ulkomaalaisomistus ei ole samanlainen riski, koska Nokiaan sijoitetaan sijoitusmielessä eikä omistusmielessä. Yhtiön suomalainen johto käyttää edelleen suurta päätäntävaltaa yhtiössä. Sonera taas on esimerkki yrityksestä, missä tunnutaan vähin erin potkaistavan koko suomalaisporukka pellolle, nyt kuitenkin johdosta aloittaen.
Suomalaisyritykset ovat olleet ja ovat edelleen kiinnostavia valtauskohteita ulkomaalaisille yritysten edullisuuden vuoksi. Kun it-yritysten pörssikupla puhkesi meillä on nyt tarjolla paljon ulkomaalaisia kiinnostavia ostokohteita. Veikkaisin, että poisostettavien listalla ovat esim. Nokian Renkaat, Comptel, Teleste. Ja onhan ollut myös puheita Nokian ostamisesta. Nokia on kuitenkin erityistapaus, koska siitä on jo kehittynyt kansainvälinen ja loistavasti menestynyt suuryritys. Soneran osalta moni on taas tainnut katua katkerasti fuusiota Telian kanssa.
Kepulandian kuntien kehitys on osin juuri se, minkä mainitsit. Joihinkin niistä on saatu houkuteltua yksinäinen yritys, jonka varassa kunta elää. Kun tämä yritys lähtee, kunnankin talous romahtaa ja vain vanhukset jäävät höperehtimään kylän raitille. Tämä kertoo siitä, että näin pienen väestöpohjan maassa toimintojen maantieteellinen hajautus modernissa elinkeinorakneteessa on suuri riski, joka toteutuessaan tuo paikallisia katastrofeja. Suomessa pitäisi purkaa hajauttamista eikä koko ajan suosia sitä sillä verukkeella, että ihmisten pitää saada tasa-arvoiset palvelut ja edut asuivatpa missä korvessa tahansa.Vanhasen hallitus on keventänyt yritysten verotusta! Lipposen hallitukset sen sijaan sitä kiristivät.
Mieti vähän, mitä kirjoitat. Tai vastaa sanoistasi.
Vai onko ymmärrettävä, että tärkeintä sinulle on, että voit itse luulla olevasi "fiksu". - kepututkija
Mielipidepankki kirjoitti:
Tarkoitan suomalaisten yritysten omistusrakennetta. Se on liukunut vähitellen ulkomaalaisomistukseen. 2000-luvulla ehkä noin viidennes pörssiyhtiöstä on mennyt joko kokonaan ulkomaalaisomistukseen tai pääomistaja on ulkomainen taho. Kotoimaisuusaste taas heijastuu siihen, miten suuressa arvossa yritys pitää suomalaisuutta ottaen sen eri tavoilla huomioon tavoitteissaan kuten sijoittautumisinvestoinneissa.
Verotuksella voidaan luonnollisesti ohjata suomalaisten yritysten omistusrakennetta. Jos kotimainen sijoittaja joutuu maksamaan paljon enemmän pääomatuloveroja kuin ulkomaalainen, hän on jo lätökuopissa huonommassa asemassa. Ulkomaalaiselle sijoittajalle tulee vähemmän kustannuksia kuin suomalaiselle hänen sijoittaessaan Suomeen. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että kotimaiset yritykset ovat joutuneet halvalla ulkomaalaisomistukseen. Jos verotus ei olisi näin ankaraa, kotimaista rahaa ohjautuisi enemmän myös kotimaisiin sijoituksiin. Nythän valtio kerää yrityksen tuloksesta 40 % veroa siltä osin kuin kyse on yhtiöstä kotimaisille tahoille ulos jaettavasta osingosta. Valtio ei sijoita tätä rahaa uudestaan yrityksiin, mutta sijoittajat tekisivät niin.
Ruotsin korkea verotus on johtanut siihen, että maan suurituloisimmat ovat muuttaneet pois Ruotsista, lähinnä Englantiin, missä heitä verotetaan paljon kevyemmin. Suomesta tällaisia siirtymiä ei ole tapahtunut, vielä.
Tämä tekstini voi vaikuttaa hyväosaisten puolustamiselta, mutta mielestäni siitä ei ole kyse. Yritystoiminnan omistajarakenteen ulkomaalaistuminen on Suomen kannalta riski silloin, kun yhtiön päätäntävalta lipuu ulkomaalaisten käsiin. Esim. Nokian suuri ulkomaalaisomistus ei ole samanlainen riski, koska Nokiaan sijoitetaan sijoitusmielessä eikä omistusmielessä. Yhtiön suomalainen johto käyttää edelleen suurta päätäntävaltaa yhtiössä. Sonera taas on esimerkki yrityksestä, missä tunnutaan vähin erin potkaistavan koko suomalaisporukka pellolle, nyt kuitenkin johdosta aloittaen.
Suomalaisyritykset ovat olleet ja ovat edelleen kiinnostavia valtauskohteita ulkomaalaisille yritysten edullisuuden vuoksi. Kun it-yritysten pörssikupla puhkesi meillä on nyt tarjolla paljon ulkomaalaisia kiinnostavia ostokohteita. Veikkaisin, että poisostettavien listalla ovat esim. Nokian Renkaat, Comptel, Teleste. Ja onhan ollut myös puheita Nokian ostamisesta. Nokia on kuitenkin erityistapaus, koska siitä on jo kehittynyt kansainvälinen ja loistavasti menestynyt suuryritys. Soneran osalta moni on taas tainnut katua katkerasti fuusiota Telian kanssa.
Kepulandian kuntien kehitys on osin juuri se, minkä mainitsit. Joihinkin niistä on saatu houkuteltua yksinäinen yritys, jonka varassa kunta elää. Kun tämä yritys lähtee, kunnankin talous romahtaa ja vain vanhukset jäävät höperehtimään kylän raitille. Tämä kertoo siitä, että näin pienen väestöpohjan maassa toimintojen maantieteellinen hajautus modernissa elinkeinorakneteessa on suuri riski, joka toteutuessaan tuo paikallisia katastrofeja. Suomessa pitäisi purkaa hajauttamista eikä koko ajan suosia sitä sillä verukkeella, että ihmisten pitää saada tasa-arvoiset palvelut ja edut asuivatpa missä korvessa tahansa.Kaksoisverotus, jota tarkoittanet ja jota kepu ja demarit ajoivat äänestäjiä miellyttääkseen, johtaa tietysti jossain määrin ulkolaisen omistuksen lisääntymiseen, mutta siltikin omistusta ohjaa ennekaikkea instutionaalisten sijoittajien, siis eläkeyhtiöiden, tuottovaateet. Ja nuo tuottovaateet taas ajavat sijoittajat etsimään kohteekseen yrityksiä joiden pörssikurssin oletetaan nousevan ja yrityksiä jotka maksaa osinkoina ison osan tuloksestaan.
Kun yrityksen haluttavuus sijoituskohteena on sen tärkein ulkoinen mittari, olemme ajautuneet tilanteeseen jossa, omistuspohjasta riippumatta, yrityksen on parannettava tuottavuuttaan muita alan yrityksiä nopeammin. Käytännössä kuluja leikkaamalla. Kuluja sitten leikataan irtisanomisilla ja ulkoistuksilla. En siis näe omistuksen kotimaisuudella versus ulkomaalaisuudella suoraa yhteyttä työntekijöiden asemaan, kyllä suomalainen eläkeyhtiö on yhtä vaativa omistaja kuin minkä tahansa maan eläkeyhtiöt.
Pienyritykset, jotka ovat tärkeitä paikkaamassa tuota edellä kuvaamaani isojen yritysten tehostamistoimien työpaikkavähennystä, vaativat taas erityyppistä rahoitusta, niille kun ei pörssin kautta omistajia löydy. Pienille pitää löytää riskirahaa, sellaista jota eläkevaroista ei voi tuottovaatimusten vuoksi löytyä. Silloin tarvittaisiin kannustavaa omistuspolitiikkaa, ei rankaisevaa mitä nykyhallitus harjoittaa populismissaan. Sillä pienyrityksistä löytyy ne tuhannet työpaikat jotka viime vuosinakin ovat syntyneet. Kuinka moni onkaan jäänyt syntymättä tai kehittymättä pääomien puuttumisen vuoksi.
- Jaba_43
Nautin jutustasi. Et voisi kokoomuslaisemmin kirjoittaa. Katainenkin on korostanut luovuutta ja koulutuksen edistämistä, niin että jo alkaa kyllästyttää, mutta että sinäkin vielä... ;-)))
Pysy vaan tällä linjalla. Se on hyvä linja. - ALISTUISI
PÄÄOMAN VALTAAN?
ILMAN RIMPUILUA JA TUSKASTELUA... SITTÄ VAAN IHAN RENNOSTI JA MUKISEMATTA.
---------------
New York Newsin ja myöhemmin Timesin päätoimittaja
John Swinton esitti todellisuuden tiedotusvälineiden takana jo vuonna
1914 Amerikan lehdistöliiton vuosittaisella päivällisellä: "Amerikassa
ei ole riippumatonta lehdistöä. Kukaan teistä ei uskalla sanoa
rehellistä mielipidettään. Me olemme kulissien takana olevien rikkaiden
työkaluja ja orjia. Olemme sätkynukkeja. Nämä miehet vetävät naruista ja
me tanssimme. Aikamme, lahjakkuutemme, elämämme ja kykymme ovat näidet
miesten omaisuutta - olemme intellektuelleja prostituoituja." Nykyään
Amerikan pääsanomalehtien sekä radion ja television henkilökuntien
avainhenkilöt löytyvät ulkomaansuhteiden neuvoston jäsenlistalta.
Ulkomaansuhteiden neuvosto (Council on Foreign Relations) on voimakas
sisäpiirin valtaryhmittymä.
http://www.cfr.org/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1911350
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän138903- 85852
- 51758
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?51750Martinan tarve valehdella.
Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t253637Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla
Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä312601Olisitko oikeasti valmis rikkomaan
Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk55589Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,7585- 53584