Nyt rupeaa vihdoin lehdistöönkin tulemaan uutisrippeitä, kuinka surkeasti työnantaja kohtelee työläisiään. Ensin oli FinnComm, jossa maksetaan 900€ kuussa palkkaa, ja nyt Air Finland, joka ei suostu osin maksamaan palkaa ollenkaan! Suurin osahan noista kantajista tuossa jutussa on jo siirtynyt paremmille yhtiöille töihin! Mutta kohtuuden ja oikeuden nimissä on hyvä, että vielä jäljelle jääneet saavat oikeutta!Tänään siis Hesarissa juttu käräjäoikeuteen menneestä palkkasaatavista. Siinä niille epäilijöille, jotka tällä palstalla aikaisemmin eivät uskoneet näitä juttuja todeksi!
AirFinlandko
hyvä työnantaja??
356858
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Noilla annetuilla tiedoilla nyt on hyvin vaikea sanoa muuta kuin että työnantajan ja työntekijän näkemykset ovat erilaiset. Palkathan on maksettu, mutta työntekijäpuoli näyttää haluavan kotona tehtävästä päivystyksestä lisää rahaa normaalin kk-palkan päälle? Näin mä ainakin käsitän asian. Eli jos et mene töihin työpaikalle tulisi saada korvaus jotta päivystää kotona eli voi olla tekemättä mitään... ei ymmärrä nyt tyhmä.
Siis, eikös se ole ihan etätyöhän rinnastettavaa työtä, että olet työnantajan saatavilla tunnissa kotoa kentälle. Pientä rajaa. Päivystäähän muutkin kuten (eläin)lääkärit, palomiehet jne. Ja palkka juoksee. Tietty, jos palkka olisi vaikka kolmin-nelinkertainen, voisi olla oikeutettua päivystää ilman korvausta any time. Oletko ajatellut että kotona päivystettäessä olet täysin puhelimessa ja työnantajassa kiinni. Et voi käydä missään kotoa, ei voi ottaa saunakaljaa jne. Toisin sanoen olet töissä. Onko toi niin vaikeaa tajuta????
Niinhän mä äsken sanoin että se on täysin normaalia työtä, paitsi että päivystettäessä ei tarvitse mennä tyäpaikalle, ei tarvitse tehdä välttämättä töitä, voi olla himassa, voi katsoa elokuvaa, voi käydä vaikka urheilemassa, mutta aiiin, ei voi juoda kaljaa- pahus.
Ei kun mun älyn mukaan jos kk-palkka sisältää x-määrän työtunteja ja siitä maksetaan x-määrä rahaa korvaukseksi, niin kyllä mä mieluummin olen kotona kun sorvin ääressä ja saan saman rahan. Luulen että aika moni muukin olisi. Miksi työnantajan pitäisi maksaa lisää rahaa siitä että sen työntekijä ei tule edes työpaikalle... :-) kai niillä sentään kk-palkka on! Ja jos kk-palkka on 1000 Ruplaa ja sis. 120 tuntia töitä, niin mikä tekee kotona makaamisesta niin rankkaa että siitä pitää maksaa lisäkorvaus verrattuna normaaleihin työtehtäviin. Yleensähän nämä lisäkorvaukset ovat haittalisiä. Toki ymmärrän jos alalla ollaan niin alkoholisoituneita että haitaksi katsotaa se ettei voi yhtenä iltana juoda kaljaa.
Ai niin, ja en ole töissä ilmailualalla. Lähinnä etsin tältä palstalta vinkkejä matkailuun enkä Ay-poliittisia keskusteluja ja provoja.
Mahdatko olla töissä ollenkaan, kun et tajua. Et voi käydä salilla, kaupassa jne koska työnantaja velvoittaa olemaan KONEESSA tunnin sisällä soitossa. Käytännössä naiset istuvat melkein virkapuku päällä odotellen lähtöä, ja vielä matkalaukutkin pakattuna. Eiköhän tuo korvauspyyntö ole ihan kohtuullinen, onhan siinä tiettynä aikana työnantajan käytettävissä. Eikö mene jakeluun, miettippä omalle kohalle! Tiesitkö,että esim. eläinlääkärit päivystävät, ja he eivät tee sitä hyvää hyvyyttään, vaan saavat korvauksen. Niin se vaan nykypäivänä menee, kaikella on hintansa.
täysin yrityksestä ja eri alojen työehtosopimuksista ja paikallisista työsopimuksista. Yhden firman käytäntö ei ole standardi, jonka mukaan päivystyskorvauksia maksetaan.
Omassa työssäni päivystyskorvausta maksetiin 50% palkasta + ylityöpalkka, jos oikeasti täytyi tehdä jotain töitäkin. Samanlaisesta työstä saman firman sisällä maksettiin toisella osastolla vähemmän.
Sellaista se on.
Mun ajatus siis on se että jos päivystys lasketaan normaaliksi työajaksi niin miksi siitä pitää maksaa vielä lisää rahaa? Eihän muutenkaan töissä ollessa ole vapaa-ajalla, päivystäessä sentään voi olla tekemättä töitä :-)
Aivan, on eroa siinä, lasketaankö päivystys työajaksi vai ei. Omassa työssäni olin ensin töissä normaalisti about 8 tuntia päivässä * 5 päivää. Päivystysaikaa oli koko viikko normaalin työajan ulkopuoliselta ajalta.
Jos tilanne olisi ollut se, että olisin istunut kotona tumput suorina tuon 8 tuntia (8-16), en tietysti olisi kuukausipalkkaisena työntekijänä saanut mitään ylimääräistä päivystyskorvausta. Kuukausittainen työaika on 160 tuntia.
Lentoalalla toimintaa tietysti rajoittavat työaikasäädökset. Siellä ei välttämättä edes voi tehdä niin, että istuu ensin päivystämässä 24 tuntia ja lähtee sitten keikalle. voisi tulla rajat vastaan. En siis kommentoi ilmailualaa tällä viestilläni - tiedot eivät riitä siihen.
Air Finlandillakin palkka muodostuu kuukausipalkan lisäksi lisistä. Ollessaan töissä matkustamomiehistöllä juoksee kk-palkan lisäksi tuntipalkka jne..
"Ollessaan töissä matkustamomiehistöllä juoksee kk-palkan lisäksi tuntipalkka"
No ei todellakaan juokse!!
myös lukea?
Matkailusivuston alakohta lentäminen tarkoittaa ihan ohjeen mukaan seuraavankaltaista keskustelupalstaa:"Keskustele lentämisestä, lentoyhtiöistä ja lentopelosta. Mistä saa halvimmat lentoliput?"
Ei siis ole ammattiyhdistyspalsta. Ei lentoemojen eikä terminaalin vessan siivoojien!
Siis sun valitus??? Jos itse luet viestiketjua jonka otsikosta selvästi käy ilmi mistö kirjoitetaan, ja luet kuitenkin, olet joko masokisti tai täysi idiootti. Joka tapauksessa, ei kiinnosta.
yleissitovassa tessissä lukee jokseenkin näin: varallaolosta maksetaan tuntia kohden perustuntipalkasta XX% arkisin ja XX% pyhäisin. varallaoloa ei lasketa kuuluvaksi työaikaan, paitsi jos päivystetään työpaikalla.
air finland ei näin ollen noudata matkustamohenkilökunnan yleissitovaa työehtosopimusta näiltä(kään) osin.
Työehtosopimukset ja niiden yleissitovuus
Työnantajan on työsopimuksissa tai työsuhteissa noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustettuna pidettävän työehtosopimuksen (yleissitovan työehtosopimuksen) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.
Työehtosopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.
Työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus yleissitova.
Työsuojelupiirit neuvovat työnantajia ja työntekijöitä työehtosopimusten soveltamisessa.
Työehtosopimusten yleissitovuuslautakunnan yleissitovuusratkaisut ja yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä. Samoin siellä ovat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen väliset sopimukset, joiden noudattaminen työehtosopimusten osana käy ilmi kustakin työehtosopimuksesta.
Työsuojelupiirin työsuhdepäivystys antaa neuvoja työsopimuksiin, palkkaukseen, työaikaan, vuosilomiin ja muihin työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Työsuojelupiirin tehtäviin kuuluu myös yleissitovien työehtosopimusten noudattamisen valvonta järjestäytymättömissä yrityksissä.
Työehtosopimukset ja niiden yleissitovuus
Työnantajan on työsopimuksissa tai työsuhteissa noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustettuna pidettävän työehtosopimuksen (yleissitovan työehtosopimuksen) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.
Työehtosopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.
Työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus yleissitova.
Työsuojelupiirit neuvovat työnantajia ja työntekijöitä työehtosopimusten soveltamisessa.
Työehtosopimusten yleissitovuuslautakunnan yleissitovuusratkaisut ja yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä. Samoin siellä ovat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen väliset sopimukset, joiden noudattaminen työehtosopimusten osana käy ilmi kustakin työehtosopimuksesta.
Työsuojelupiirin työsuhdepäivystys antaa neuvoja työsopimuksiin, palkkaukseen, työaikaan, vuosilomiin ja muihin työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Työsuojelupiirin tehtäviin kuuluu myös yleissitovien työehtosopimusten noudattamisen valvonta järjestäytymättömissä yrityksissä.
onko afilla siis oma työEHTOsopimuksensa?
"Työehtosopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä."
toteutuuko tämä ko.päivystysasiassa?
"Työnantajan on työsopimuksissa tai työsuhteissa noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustettuna pidettävän työehtosopimuksen (yleissitovan työehtosopimuksen) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä."
entä tämä?
Eihän se yleissitova astunut Air Finlandin osalta voimaan viime keväänä, vaan Air Finland sai sen suhteen siirtymäajan, jonka jälkeen kyseinen soppari astuu voimaan siinä firmassa.
Näin ollen Air F. ei mun nähdäkseni riko mitään tesin kohtaa, koska kyseinen sopimus ei siinä firmassa ole voimassa.
Ottakaa selvää ennen kuin kirjoittelette mitään.
mutta kun puhe onkin siitä että afi olisi huono työnantaja koska se ei maksa samoja etuja kuin muut suomalaiset lentoyhtiöt..jos afi ei noudata edes niitä vähimmäisvaatimuksia jota tes alalle on tuonut, ei kait voi väittää että palkat olisivat hyvät tai edes siedettävät kyseisessä firmassa? muistaakseni yleissitova tes toi afille palkankorotukset mutta muilta osin firma noudattaa omia sääntöjään (ja emännät ovat siihen vähään tyytyväisiä).
eikös se muuten ollut niin että afin piti neuvotella oma työsopimuksensa tämän erään entisen ammattiyhdistysaktiivin voimin? onko tullut tulosta? ;0)
yritykseni panna off topic -kirjoitteluun jarrua. Siis näin:
SAK:n ja Suomen työmarkkinakehityksen tärkeitä vuosia.
1889
Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895
Tapaturmakorvauslaki.
1905
Suurlakko eli kansallislakko.
1907
Suomen Ammattijärjestö perustetaan 15.4. Tampereella. Suomen Yleinen Työnantajaliitto (vuodesta 1918 Suomen Työnantajain Keskusliitto, STK) perustetaan.
1917
Suomen Ammattijärjestön jäsenmäärä lähes nelinkertaistuu yli 160 000:een. SDP:n Me vaadimme ohjelma, marraskuun suurlakko ja 8 tunnin työaikalaki. Suomen itsenäistyminen.
1918
Kansalaissota.
1920
Vasemmistososialistit ja kommunistit saavat enemmistö Suomen Ammattijärjestön edustajakokoukseen ja päättäviin elimiin.
1922
Työsopimuslaki, vuosiloma 4-7 päivää.
1923
Työehtosopimuslaki.
1926
Vasemmistososialistien, kommunistien ja sosialidemokraattien linnarauha Ammattijärjestössä. Sosialidemokraatti Matti Paasivuori puheenjohtajaksi.
1927
Ammattientarkastuslakiin työläistarkastajat.
1929
Linnarauha päättyy. Vakavia poliittisia ristiriitoja Ammattijärjestössä. Sosialidemokraatit ryhtyvät perustamaan uutta keskusjärjestöä.
1930
Viranomaiset lopettavat Suomen Ammattijärjestön toiminnan heinäkuussa, ennen Lapuan liikkeen talonpoikaismarssia. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) perustetaan 19.10.
1934
Kommunistit kehottavat jäseniään ja kannattajiaan liittymään SAK:hon.
1937
Kansaneläkelaki.
1939
Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5-12 päivää.
1940
SAK:n ja STK:n yhteinen julkilausuma, ns. tammikuun kihlaus. STK tunnustaa SAK:n työläisten edustajaksi ja keskinäiset neuvottelut tarpeellisiksi.
1942
Palkkasäännöstely. SAK:n, STK:n ja muiden järjestöjen edustajat mukana palkkasäännöstelyä hallinnoimassa.
1944
SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille.
1945
Uusi palkkasäännöstelypäätös vauhdittaa valtakunnallisten työehtosopimuksien tekemistä. Liiketyönantajain Keskusliitto, LTK (vuodesta 1995 Palvelutyönantajat) perustetaan.
1946
SAK-STK yleissopimus uusitaan. Laki tuotantokomiteoista. Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12-14-päiväiseksi.
1947
Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi. Yleissopimuksen ja työehtosopimusten mukaiset luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää. Syksyllä runsaasti lakkoja. Palkkasäännöstely muuttuu indeksisidonnaiseksi. SAK:n jäsenmäärä nousee yli 340 000:een.
1948
Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1949
Sosialidemokraattien ja kommunistien suhteet ammattiyhdistysliikkeessä pohjalukemissa. SAK erottaa seitsemän ammattiliittoa jäsenyydestään, koska ne ovat aloittaneet työtaistelut ilman keskusjärjestön lupaa. Viisi liittoa palaa ja hyväksytään takaisin SAK:n jäsenyyteen.
1950
Yritys lopettaa palkkasäännöstely. Palkkasäännöstelyn paluu. Vakautuskausi alkaa.
1955
SAK, STK, Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja hallitus eivät kykene sopimaan vakautuksen ja palkkasäännöstelyn jatkosta. Valtalakia, joka mahdollisti hinta- ja palkkasäännöstelyn, ei enää hyväksytä eduskunnassa.
1956
Maataloustuotteiden hinnankorotus johtaa yleislakkoon. Yleislakko kestää 19 päivää, lakossa noin 420 000 työntekijää. SAK:n ajama palkankorotus toteutuu. Teollisuus saa verohelpotuksia. Eduskunta hyväksyy SAK:n vastustuksesta huolimatta yksimielisesti lain, joka kytkee maataloustulon palkansaajien yleiseen ansiotasoon. Hinnat jatkavat nousuaan. SAK:ssa vuoden lopussa lähes 290 000 jäsentä. Kansaneläkelain uudistus. Tasaeläkemalli hyväksytään SAK:n, Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliiton (TVK) ja STK:n vastustuksesta huolimatta.
1957
SAK:n järjestöllinen hajaannus alkaa.
1958
Työturvallisuuslaki
1959
Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia.
1960
Ammattiyhdistysliikkeen hajaannus syvenee. Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustetaan. Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki, päivärahoja korotetaan ja maksetaan useammalta päivältä kuin aiemmin. Myös työnantajat osallistuvat kassojen kustannuksiin.
1961
Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työeläkelaki (LEL) hyväksytään.
1962
Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta. Eläkelait tulevat voimaan 1.7.1962.
1962-66
SAK ja STK neuvottelevat vuosina 1962-1964, kuinka samapalkkaisuus huomioidaan työehtosopimuksissa. Työehtosopimuksista poistuvat erilliset naispalkkataulukot ja määräykset vuoteen 1966 mennessä.
1964
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen eheytysneuvottelut alkavat. Työehtosopimuksiin suositus työajan lyhentämisestä. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki. Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965
SAK, SAJ ja TVK sopivat STK:n kanssa, että vuonna 1966 aloitetaan siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan. Lyhennettyyn työviikkoon siirrytään 1.1.1970 mennessä.
1966
Sosialidemokraatit ja kansandemokraatit sopivat eheytyksen edellytysten parantamisesta. Niilo Hämäläinen (sd.) valitaan SAK:n puheenjohtajaksi ja Arvo Hautala (kd.) II puheenjohtajaksi. SAK-STK irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon läkelaki.
1967
SAK-STK lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968
Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I (allekirjoitettu 27.3.1968, sopimuskausi 1.1.1969-31.12.1969). Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista. Sovitaan julkisen sektorin sopimusmenettelyjen muuttamisesta. SAK-STK rationalisointisopimus.
1969
SAK muuttuu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi, SAK. Ammattiyhdistysliikkeen eheytyminen. SAK:n ammattiliittojen valta työehtosopimustoiminnassa kasvaa. SAK-STK luottamusmiessopimus. SAK-LTK rationalisointisopimus.
1970
Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II (allekirjoitettu 11.9.1969, sopimuskausi 1.1.-31.12.1970): erorahajärjestelmä. SAK-LTK yleissopimus, luottamusmiessopimus ja turvallisuustyösopimus. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta (vuodesta 1987 Kunnallinen työmarkkinalaitos) perustetaan.
1971
Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Neljän viikon vuosiloma vuonna 1973. SAK-STK koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustetaan. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. HL (Hämäläinen-Laatunen) -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973
Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna 1974. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloittaa toimintansa valtion työmarkkinalaitoksena.
1974
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976SAK, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton (STTK) ja STK:n työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977
SAK-LTK työsuojelusopimus. Talviloma.
1978
Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen. SAK-STK ja SAK-LTK rationalisointisopimusten uusiminen. Neljän palkansaajakeskusjärjestön yhteistyö tiivistyy. SAK:n, TVK:n, AKAVA:n ja STTK:n puheenjohtajien säännölliset tapaamiset alkavat.
1979
Talvilomaoikeuden laajennus.
1980
Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981
Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa. SAK-STK ja SAK-LTK sopimukset yhteistoiminnan edistämisestä ja sopimukset yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta.
1984
SAK uhkaa yhteislakolla eli eri tuotannonalojen lyhyiden lakkojen sarjalla. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II, johon sisältyi vuonna 1986 alkava työajan lyhennys 16/32 tuntia. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen uutta lakia vastaavaksi. SAK-LTK irtisanomissuojasopimus. Työtuomioistuimen hyvityssakkojen enimmäismäärän korotus 10 000 markasta 90 000 markkaan.
1985
Laki kotihoidontuesta.
1986
Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään, työehtosopimuslaissa työnantajien vastuuta kiristetään ja ammattiosastojen vastuuta työrauhasta lievennetään. Toimihenkilöjärjestöt TVK ja STTK tekevät STK:n ja LTK:n kanssa keskitetyn työmarkkinaratkaisun, ns. toimihenkilötupon. SAK:n avainalojen yhteislakko 13.-15.3.1983. SAK tekee oman keskitetyn ratkaisun, josta työnantajapuolelta vain LTK jää pois. Työajan lyhennyksen jatkamisesta 68 tunnilla vuosina 1987-1990. SAK-STK rationalisointi- ja yhteistoimintasopimusten uudistus. Tasa-arvolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1987.
1986-1990
Työajan lyhennys joko päivittäisestä tai viikkotyöajasta tai sitten kokonaisina lomapäivinä, ns. pekkaspäivinä.
1987
Työturvallisuuslainsäädäntöä muutettiin, työsuojeluvaltuutetulle oikeus keskeyttää vaarallinen työ. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki.
1988
Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta. Henkilörekisterilaki. Yksilölliset työajat lakisääteisiksi. Kotihoidontuki laajenee. Valtioneuvoston kanslia asettaa tulopoliittisen selvitystoimikunnan laatimaan taloudellisia selvityksiä ja laskelmia tulopoliittisia neuvotteluja ja päätöksentekoa varten.
1989
Työttömyysturvalain muutos. Työministeriö aloittaa toimintansa. Henkilörahastolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1990. Uusi yhdistyslaki. SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia. SAK-STK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan. SAK-LTK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä.
1990
Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin, muutokset voimaan 1.1.1991. Työajan lyhennys (loppiainen 1.1.1992 alkaen). SAK-LTK yleissopimus. SAK-STK ja SAK-LTK luottamusmiessopimukset. SAK-STK lomapalkkasopimus uusitaan.
1991
Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos, loman säästämisjärjestelmä. Ammattikoulutusraha. SAK-STK koulutussopimus ja SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan. Vaikea talouslama alkaa Suomessa. STK vaatii työlainsäädännön ja työehtosopimustoiminnan perusteellista muuttamista, esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. STK:n vaatimukset saavat kutsumanimen 'saatanalliset säkeet'. LTK sanoutuu irti näistä periaatteellisista vaatimuksista. Pankinjohtaja Sorsan ehdottaman palkanalennukset sisältänyt tulopoliittinen kokonaisratkaisu katuu, kun markka devalvoituu. Tulopoliittinen ratkaisu rakentuu palkkojen jäädyttämiselle ja työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen osittaiselle siirtämiselle työnantajien vastuulta työntekijöille.
1992
TVK menee konkurssiin. Pääosa sen jäsenliitoista siirtyy STTK:hon. SAK uhkaa yhteislakolla
1993
SAK uhkaa yleislakolla, kun hallitus aikoo muuttaa olennaisesti työlainsäädäntöä. STK ja teollisuudenkeskusliitto yhdistyvät Teollisuus ja Työnantajat (TT) keskusjärjestöksi.
1995
Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö.
1996
Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Tel-yhtiöiden hallintolaki.
1997
TT-SAK yleiset sopimukset. PT-SAK yt-sopimus. Työeläkelaitoksen sijoitusuudistus. Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta.
1998
Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
1999
Varhaiseläkeuudistus.
2000
Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001
Uusi työsopimuslaki. Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta saavutettiin neuvottelutulos (ns. sosiaalipaketti).
2002
UUsi työterveyshuoltolaki. Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta). Työeläkeuudistuksesta ratkaisu, voimaan vuonna 2005.
2003
Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaat-uudistus.
2004
Ammatillisen kuntouksen uudistus.
2006
Koululaiset valtaavat Suomi 24:n ylläpitämän matkailu/lentäminen palstan ja tekevät siitä työehtoasioita ruotivan kauhistuksen niille, joita lentomatkustus kiinnostaa!
fif ottaa tessin käyttöön vasta vuonna 2007, koska uutena firmana on saanut aloittaessan lykkäystä. eikös ensin pidä saada firma kannattavaksi?
eikä mun palkassa niin kauheeta vikaa ole, kyllä sillä pärjää
...jotain ongelmia ollut palkanmaksujen kanssa. Ainakin Aasialaisten lentoemojen kanssa. Vai...? Vai olisikohan se ongelma niiden emojen? Eli laita listaasi viel Finnairkin.
Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Työympäristön tilaa tarkkaillaan ja kehitetään jatkuvasti, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohtiin puututaan. Työsuojelutyön kohteena on koko työympäristö, työ, ihminen ja työyhteisö.
Valtakunnallinen työympäristöohjelma määrittelee työsuojelun tavoitteen seuraavasti:" Työsuojelun tehtävänä on paitsi työolojen vaara- ja haittatekijöiden poistaminen ja vähentäminen, myös osaltaan niiden työoloissa esiintyvien tekijöiden edistäminen, jotka mahdollistavat työntekijöiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin.”
Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokainen on velvollinen ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle tai -päällikölle.
turhaa melua. yleensä ihmisten pitäisi ottaa selvää palkastaan etukäteen,turha jälkeenpäin valittaa kun löröt on jo housuissa.
Kannattais lukea se työsopimus läpi ENNEN kun siihen nimensä iskee.
Jälkeen päin on sit turha ulista, jos on sen sellasenaan hyväksyny. Oma moka.
Ja faktahan on, että Air Finlandilla harjoitetaan surkeaa henkilöstöpolitiikkaa. Suurin osa niistä matkustamohenkilökunnan jäsenistä, jotka ovat ymmärtäneet hakea ja päässeet johonkin kunnolliseen yhtiöön, ovat niin tehneet. Usea pilottikin on jo jättänyt uppoavan laivan.
T: ex AFI työntekijä
"Suurin osa niistä matkustamohenkilökunnan jäsenistä, jotka ovat ymmärtäneet hakea ja päässeet johonkin kunnolliseen yhtiöön, ovat niin tehneet."
Ja sitten ihmetellään miks lentoemäntiä pidetään tyhminä tai 'lievästi' yksinkertaisina. Kyllä tuo lause puhuu niin selkeesti puolestaan.
...reagoida tähän viestiin. Miksi suurimman osan ihmisistä täytyy aina puhua paskaa entisistä työnantajista?! Onko tullu mieleen, et ehkä kaikissa yrityksissä on jokin asia rempallaan ja että vaikka et itse kenties viihtynyt afilla, niin jotkut muut saattavatkin viihtyä? Kaikki arvostavat eri asioita työssään: jotkut (kuten kenties sinä) sitä, että täytyy saada kaikki mahdolliset korvaukset eli raha puhuu ja jotkut ehkä mukavia työkavereita? Varmasti löytyy sieltä Finnairiltakin huonoja puolia, missä nykyisin lentelet, eix vaan?!
By the way, tosi hankala arvata kuka on tän kyseisen viestin takana, johon vastasin...
Ihan samalla tavalla Blue1 kohtelee työntekijöitään. Tälläkin hetkellä on käräjillä USEITA tapauksia käsittelyssä. Eli suo siellä ja vetelä täällä. Eikä Finnairkaan jää tällä saralla kilpailijjoittensa varjoon.
Älä puhu paskaa!
Pistä faktoja pöytään...
Nyt lupaan että tämä
Kirjoittanut: on viimeinen 12.4.2006 klo 21.57
yritykseni panna off topic -kirjoitteluun jarrua. Siis näin:
SAK:n ja Suomen työmarkkinakehityksen tärkeitä vuosia.
1889
Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895
Tapaturmakorvauslaki.
1905
Suurlakko eli kansallislakko.
1907
Suomen Ammattijärjestö perustetaan 15.4. Tampereella. Suomen Yleinen Työnantajaliitto (vuodesta 1918 Suomen Työnantajain Keskusliitto, STK) perustetaan.
1917
Suomen Ammattijärjestön jäsenmäärä lähes nelinkertaistuu yli 160 000:een. SDP:n Me vaadimme ohjelma, marraskuun suurlakko ja 8 tunnin työaikalaki. Suomen itsenäistyminen.
1918
Kansalaissota.
1920
Vasemmistososialistit ja kommunistit saavat enemmistö Suomen Ammattijärjestön edustajakokoukseen ja päättäviin elimiin.
1922
Työsopimuslaki, vuosiloma 4-7 päivää.
1923
Työehtosopimuslaki.
1926
Vasemmistososialistien, kommunistien ja sosialidemokraattien linnarauha Ammattijärjestössä. Sosialidemokraatti Matti Paasivuori puheenjohtajaksi.
1927
Ammattientarkastuslakiin työläistarkastajat.
1929
Linnarauha päättyy. Vakavia poliittisia ristiriitoja Ammattijärjestössä. Sosialidemokraatit ryhtyvät perustamaan uutta keskusjärjestöä.
1930
Viranomaiset lopettavat Suomen Ammattijärjestön toiminnan heinäkuussa, ennen Lapuan liikkeen talonpoikaismarssia. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) perustetaan 19.10.
1934
Kommunistit kehottavat jäseniään ja kannattajiaan liittymään SAK:hon.
1937
Kansaneläkelaki.
1939
Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5-12 päivää.
1940
SAK:n ja STK:n yhteinen julkilausuma, ns. tammikuun kihlaus. STK tunnustaa SAK:n työläisten edustajaksi ja keskinäiset neuvottelut tarpeellisiksi.
1942
Palkkasäännöstely. SAK:n, STK:n ja muiden järjestöjen edustajat mukana palkkasäännöstelyä hallinnoimassa.
1944
SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille.
1945
Uusi palkkasäännöstelypäätös vauhdittaa valtakunnallisten työehtosopimuksien tekemistä. Liiketyönantajain Keskusliitto, LTK (vuodesta 1995 Palvelutyönantajat) perustetaan.
1946
SAK-STK yleissopimus uusitaan. Laki tuotantokomiteoista. Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12-14-päiväiseksi.
1947
Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi. Yleissopimuksen ja työehtosopimusten mukaiset luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää. Syksyllä runsaasti lakkoja. Palkkasäännöstely muuttuu indeksisidonnaiseksi. SAK:n jäsenmäärä nousee yli 340 000:een.
1948
Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1949
Sosialidemokraattien ja kommunistien suhteet ammattiyhdistysliikkeessä pohjalukemissa. SAK erottaa seitsemän ammattiliittoa jäsenyydestään, koska ne ovat aloittaneet työtaistelut ilman keskusjärjestön lupaa. Viisi liittoa palaa ja hyväksytään takaisin SAK:n jäsenyyteen.
1950
Yritys lopettaa palkkasäännöstely. Palkkasäännöstelyn paluu. Vakautuskausi alkaa.
1955
SAK, STK, Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja hallitus eivät kykene sopimaan vakautuksen ja palkkasäännöstelyn jatkosta. Valtalakia, joka mahdollisti hinta- ja palkkasäännöstelyn, ei enää hyväksytä eduskunnassa.
1956
Maataloustuotteiden hinnankorotus johtaa yleislakkoon. Yleislakko kestää 19 päivää, lakossa noin 420 000 työntekijää. SAK:n ajama palkankorotus toteutuu. Teollisuus saa verohelpotuksia. Eduskunta hyväksyy SAK:n vastustuksesta huolimatta yksimielisesti lain, joka kytkee maataloustulon palkansaajien yleiseen ansiotasoon. Hinnat jatkavat nousuaan. SAK:ssa vuoden lopussa lähes 290 000 jäsentä. Kansaneläkelain uudistus. Tasaeläkemalli hyväksytään SAK:n, Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliiton (TVK) ja STK:n vastustuksesta huolimatta.
1957
SAK:n järjestöllinen hajaannus alkaa.
1958
Työturvallisuuslaki
1959
Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia.
1960
Ammattiyhdistysliikkeen hajaannus syvenee. Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustetaan. Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki, päivärahoja korotetaan ja maksetaan useammalta päivältä kuin aiemmin. Myös työnantajat osallistuvat kassojen kustannuksiin.
1961
Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työeläkelaki (LEL) hyväksytään.
1962
Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta. Eläkelait tulevat voimaan 1.7.1962.
1962-66
SAK ja STK neuvottelevat vuosina 1962-1964, kuinka samapalkkaisuus huomioidaan työehtosopimuksissa. Työehtosopimuksista poistuvat erilliset naispalkkataulukot ja määräykset vuoteen 1966 mennessä.
1964
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen eheytysneuvottelut alkavat. Työehtosopimuksiin suositus työajan lyhentämisestä. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki. Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965
SAK, SAJ ja TVK sopivat STK:n kanssa, että vuonna 1966 aloitetaan siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan. Lyhennettyyn työviikkoon siirrytään 1.1.1970 mennessä.
1966
Sosialidemokraatit ja kansandemokraatit sopivat eheytyksen edellytysten parantamisesta. Niilo Hämäläinen (sd.) valitaan SAK:n puheenjohtajaksi ja Arvo Hautala (kd.) II puheenjohtajaksi. SAK-STK irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon läkelaki.
1967
SAK-STK lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968
Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I (allekirjoitettu 27.3.1968, sopimuskausi 1.1.1969-31.12.1969). Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista. Sovitaan julkisen sektorin sopimusmenettelyjen muuttamisesta. SAK-STK rationalisointisopimus.
1969
SAK muuttuu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi, SAK. Ammattiyhdistysliikkeen eheytyminen. SAK:n ammattiliittojen valta työehtosopimustoiminnassa kasvaa. SAK-STK luottamusmiessopimus. SAK-LTK rationalisointisopimus.
1970
Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II (allekirjoitettu 11.9.1969, sopimuskausi 1.1.-31.12.1970): erorahajärjestelmä. SAK-LTK yleissopimus, luottamusmiessopimus ja turvallisuustyösopimus. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta (vuodesta 1987 Kunnallinen työmarkkinalaitos) perustetaan.
1971
Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Neljän viikon vuosiloma vuonna 1973. SAK-STK koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustetaan. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. HL (Hämäläinen-Laatunen) -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973
Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna 1974. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloittaa toimintansa valtion työmarkkinalaitoksena.
1974
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976SAK, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton (STTK) ja STK:n työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977
SAK-LTK työsuojelusopimus. Talviloma.
1978
Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen. SAK-STK ja SAK-LTK rationalisointisopimusten uusiminen. Neljän palkansaajakeskusjärjestön yhteistyö tiivistyy. SAK:n, TVK:n, AKAVA:n ja STTK:n puheenjohtajien säännölliset tapaamiset alkavat.
1979
Talvilomaoikeuden laajennus.
1980
Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981
Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa. SAK-STK ja SAK-LTK sopimukset yhteistoiminnan edistämisestä ja sopimukset yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta.
1984
SAK uhkaa yhteislakolla eli eri tuotannonalojen lyhyiden lakkojen sarjalla. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II, johon sisältyi vuonna 1986 alkava työajan lyhennys 16/32 tuntia. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen uutta lakia vastaavaksi. SAK-LTK irtisanomissuojasopimus. Työtuomioistuimen hyvityssakkojen enimmäismäärän korotus 10 000 markasta 90 000 markkaan.
1985
Laki kotihoidontuesta.
1986
Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään, työehtosopimuslaissa työnantajien vastuuta kiristetään ja ammattiosastojen vastuuta työrauhasta lievennetään. Toimihenkilöjärjestöt TVK ja STTK tekevät STK:n ja LTK:n kanssa keskitetyn työmarkkinaratkaisun, ns. toimihenkilötupon. SAK:n avainalojen yhteislakko 13.-15.3.1983. SAK tekee oman keskitetyn ratkaisun, josta työnantajapuolelta vain LTK jää pois. Työajan lyhennyksen jatkamisesta 68 tunnilla vuosina 1987-1990. SAK-STK rationalisointi- ja yhteistoimintasopimusten uudistus. Tasa-arvolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1987.
1986-1990
Työajan lyhennys joko päivittäisestä tai viikkotyöajasta tai sitten kokonaisina lomapäivinä, ns. pekkaspäivinä.
1987
Työturvallisuuslainsäädäntöä muutettiin, työsuojeluvaltuutetulle oikeus keskeyttää vaarallinen työ. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki.
1988
Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta. Henkilörekisterilaki. Yksilölliset työajat lakisääteisiksi. Kotihoidontuki laajenee. Valtioneuvoston kanslia asettaa tulopoliittisen selvitystoimikunnan laatimaan taloudellisia selvityksiä ja laskelmia tulopoliittisia neuvotteluja ja päätöksentekoa varten.
1989
Työttömyysturvalain muutos. Työministeriö aloittaa toimintansa. Henkilörahastolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1990. Uusi yhdistyslaki. SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia. SAK-STK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan. SAK-LTK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä.
1990
Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin, muutokset voimaan 1.1.1991. Työajan lyhennys (loppiainen 1.1.1992 alkaen). SAK-LTK yleissopimus. SAK-STK ja SAK-LTK luottamusmiessopimukset. SAK-STK lomapalkkasopimus uusitaan.
1991
Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos, loman säästämisjärjestelmä. Ammattikoulutusraha. SAK-STK koulutussopimus ja SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan. Vaikea talouslama alkaa Suomessa. STK vaatii työlainsäädännön ja työehtosopimustoiminnan perusteellista muuttamista, esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. STK:n vaatimukset saavat kutsumanimen 'saatanalliset säkeet'. LTK sanoutuu irti näistä periaatteellisista vaatimuksista. Pankinjohtaja Sorsan ehdottaman palkanalennukset sisältänyt tulopoliittinen kokonaisratkaisu katuu, kun markka devalvoituu. Tulopoliittinen ratkaisu rakentuu palkkojen jäädyttämiselle ja työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen osittaiselle siirtämiselle työnantajien vastuulta työntekijöille.
1992
TVK menee konkurssiin. Pääosa sen jäsenliitoista siirtyy STTK:hon. SAK uhkaa yhteislakolla
1993
SAK uhkaa yleislakolla, kun hallitus aikoo muuttaa olennaisesti työlainsäädäntöä. STK ja teollisuudenkeskusliitto yhdistyvät Teollisuus ja Työnantajat (TT) keskusjärjestöksi.
1995
Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö.
1996
Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Tel-yhtiöiden hallintolaki.
1997
TT-SAK yleiset sopimukset. PT-SAK yt-sopimus. Työeläkelaitoksen sijoitusuudistus. Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta.
1998
Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
1999
Varhaiseläkeuudistus.
2000
Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001
Uusi työsopimuslaki. Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta saavutettiin neuvottelutulos (ns. sosiaalipaketti).
2002
UUsi työterveyshuoltolaki. Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta). Työeläkeuudistuksesta ratkaisu, voimaan vuonna 2005.
2003
Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaat-uudistus.
2004
Ammatillisen kuntouksen uudistus.
2006
Koululaiset valtaavat Suomi 24:n ylläpitämän matkailu/lentäminen palstan ja tekevät siitä työehtoasioita ruotivan kauhistuksen niille, joita lentomatkustus kiinnostaa!
Miten tämä nyt liittyy aikaisempaan viestiin, jossa väitettiin ilman mitään faktoja, että Blue1 ja Finski kohtelee työntekijöitä huonosti???
ole jutun alussa ja varsinkin vuoden 2006 kohdalla?
Эстонская Советская Социалистическая Республика.
asenytes
ei pidä itkeä kun emme tiedä asiasta muuta kuin lehtien kautta.näitä itkijöitä on joka ammatissa,jotka eivät lue sopimuksiaan ja jälkeenpäin ruikuttavat.ootellaan rauhassa jatkoa.kyllä meillä suomessakin pitäisi olla tilaa toisellekin yhtiölle