Olen tässä kypsytellyt ajatusta Linuxiin siirtymisestä, mutta tietoa ei vielä ole tarpeeksi sivuja pläräämällä tullut, joten toivon pientä jelppiä.
Onko Ubuntu hyvä jakelu? Sen saa ainakin suomenkielisenä, joka on näin alussa pakollista. Windows XP Prokin on ollut tähän asti suomenkielinen.
Kannattaako ottaa versio jossa on Gnome vai KDE -grafinen työympäristö? Mitä eroja näissä oikein on, ja ovatko kummatkin hyvin muokattavissa? Windowsin työpöydän muokkaamattomuus kun on aina risonut.
Firefoxin sivulla sanottiin että Ununtuun uusi Firefox 1.5 asennettaessa ei kannata poistaa Ubuntun mukana tulevaa vanhempaa versiota ettei: "Huomautus: älä poista Ubuntun käyttämää Firefox-versiota. Jos teet näin, rikot samalla seuraavat paketit: Yelp, Epiphany, Gnome-app-install (sovellusten asennus), Liferea ja Blam. Lisäksi mikä tahansa muu Geckoa käyttävä sovellus ei toimi (Gecko vastaa Firefoxin sivunrenderöinnistä)"
Onko näissä Linux-jakeluissa yleistä että jakelun mukana tulevia versioita ei voi poistaa, vaan uudet versiot on asennettava päälle? olen tottunut Windowsissa asentamaan ohjelmat puhtaasti, poistamalla vanhat tauhkat ja varmuuskopioimalla henkilökohtaiset asetukset/tiedot. Asennukset vielä teen Total Uninstall ohjelman kautta, joka kirjaa kaikki järjestelmään tehdyt muutokset ja poistaa kilkkeet kokonaan. Kai tälläinen onnistuu Linuxissa?
Mitä tiedostojärjestelmää Linux käyttää ja onko yhtä turvallinen kuin NTFS XP:ssä?
Osaako Linux katsoa NTFS tiedostojärjestelmää, jos kiintolevyllä on vanhat XP:n tiedot vielä tallessa?
Entä Linuxin tietoturva, mitä pitää tehdä jotta asennuksen jälkeen uskaltaa nettiin mennä, vai tekeekö jakelu turvallisuusasetukset itse valmiiksi?
Löytyykö jakeluista vamiiksi työkalut (mielellään graafiset) verkkoliikenteen- ja verkkoyhteyksien seuraamiseen, koputtelujen seuraamiseen?
Entäpä tuo Wine Windows-emulaattori, toimivatko Windows-ohjelmat sillä miten ja kuinka nopeasti? Pystyykö sillä pelaamaan PC-pelejä? Entä löytyykö Linuxiin Xbox- ja Playstation2-emulaattoreita?
Entä onko Linux jakeluissa tuki 64-bit prosessoreille ja ymmärtävätkö ne kaksiytimisiä prosessoreja?
Miten toimii SATA-tuki? Eli löytyykö ajurit? ..ja muutkin ajurit?
Onko Ubuntu hyvä jakelu? Sen saa ainakin suomenkielisenä, joka on näin alussa pakollista. Windows XP Prokin on ollut tähän asti suomenkielinen.
Kannattaako ottaa versio jossa on Gnome vai KDE -grafinen työympäristö? Mitä eroja näissä oikein on, ja ovatko kummatkin hyvin muokattavissa? Windowsin työpöydän muokkaamattomuus kun on aina risonut.
Firefoxin sivulla sanottiin että Ununtuun uusi Firefox 1.5 asennettaessa ei kannata poistaa Ubuntun mukana tulevaa vanhempaa versiota ettei: "Huomautus: älä poista Ubuntun käyttämää Firefox-versiota. Jos teet näin, rikot samalla seuraavat paketit: Yelp, Epiphany, Gnome-app-install (sovellusten asennus), Liferea ja Blam. Lisäksi mikä tahansa muu Geckoa käyttävä sovellus ei toimi (Gecko vastaa Firefoxin sivunrenderöinnistä)"
Onko näissä Linux-jakeluissa yleistä että jakelun mukana tulevia versioita ei voi poistaa, vaan uudet versiot on asennettava päälle? olen tottunut Windowsissa asentamaan ohjelmat puhtaasti, poistamalla vanhat tauhkat ja varmuuskopioimalla henkilökohtaiset asetukset/tiedot. Asennukset vielä teen Total Uninstall ohjelman kautta, joka kirjaa kaikki järjestelmään tehdyt muutokset ja poistaa kilkkeet kokonaan. Kai tälläinen onnistuu Linuxissa?
Mitä tiedostojärjestelmää Linux käyttää ja onko yhtä turvallinen kuin NTFS XP:ssä?
Osaako Linux katsoa NTFS tiedostojärjestelmää, jos kiintolevyllä on vanhat XP:n tiedot vielä tallessa?
Entä Linuxin tietoturva, mitä pitää tehdä jotta asennuksen jälkeen uskaltaa nettiin mennä, vai tekeekö jakelu turvallisuusasetukset itse valmiiksi?
Löytyykö jakeluista vamiiksi työkalut (mielellään graafiset) verkkoliikenteen- ja verkkoyhteyksien seuraamiseen, koputtelujen seuraamiseen?
Entäpä tuo Wine Windows-emulaattori, toimivatko Windows-ohjelmat sillä miten ja kuinka nopeasti? Pystyykö sillä pelaamaan PC-pelejä? Entä löytyykö Linuxiin Xbox- ja Playstation2-emulaattoreita?
Entä onko Linux jakeluissa tuki 64-bit prosessoreille ja ymmärtävätkö ne kaksiytimisiä prosessoreja?
Miten toimii SATA-tuki? Eli löytyykö ajurit? ..ja muutkin ajurit?
Vastaukset 37
Vanhimmat
Ubuntu on hyvä jakelu, jota minäkin käytän. Jos haluat muokata ulkoasua täysin vapaasti, ota KDE. Jos taas tyydyt vaatimattomuuteen ja nopeuteen, Gnome on oikea vaihtoehto. (Toki on muitakin, esim. IceWM.)
Ubuntu käyttää kaikkien nykyisien linuxien tapaan ext3-tiedostojärjestelmää. Se on yhtä turvallinen kuin NTFS. Lisäksi tarvitaan swap- eli sivutusosio, joka toimii työmuistinasi. Sen koko on yleensä kiintolevyllä 1-2x RAMin koko.
Minulla on ainakin Ubuntu netissä ilman mitään tietoturvaohjelmia, eikä mitään ongelmia ole ollut. (Tosin nyt surffailen XP:llä).
Winellä ohjelmat kyllä yleensä pyörivät, mutta yleensä hitaammin. Joskun myöskään kaikki ominaisuudet eivät ole käytössä.
Pelejä Winellä ei kannata pelata; se on liian hidas ja kankea. Windows-pelit kannattaa pelata aina Windowsissa, jottei tule ongelmia. Tosin jotkut pikkupelit saattavat toimia.
Ubuntusta on olemassa 32- ja 64-bittiset versiot sekä PPC-versio PowerPC-koneille. (Ne kaikki ladataan erikseen.)
"Winellä ohjelmat kyllä yleensä pyörivät, mutta yleensä hitaammin. Joskun myöskään kaikki ominaisuudet eivät ole käytössä.
Pelejä Winellä ei kannata pelata; se on liian hidas ja kankea. "
Mitä oikein selität? Ei taida olla edes kokemusta sinulla koko winestä saati sitten linuxista? Itse käytän monia ohjelmia ja pelejä winen avulla linuxissa enkä ole huomannut kertaakaan, että joku ohjelma tai peli ei toimisi yhtä nopeasti kuin natiivina windowsissa tai linuxissa. Se toimii aivan yhtä nopeasti kuin normaalin ohjelman/pelin pitäisikin. Ominaisuudet ovat aina olleet käytössä tosin niiden toimiminen sitten onkin toinen asia.
PS: Pelaan winen avulla Starsiege Tribesia, Duke Nukem: Manhattan Projectia ja Max Paynea (Max Payne on ainoa peli noista, jolla on pieniä ongelmia winen avulla tosin ei mitään nopeuteen liittyvää... peli toimii aivan yhtä nopeasti kuin windowsissakin, mutta hahmot ovat hieman läpinäkyviä).
No sä se oot erinomainen linukkatuntija. Eiks sun kannattais alkaa opettaa linuxia yliopistossa?
ja hanki joku kunnollinen, oikeasti aloittelijaystävällinen jakelu kuten Mandriva, Suse tai PCLinuxOS.
Tulet säästämään monta kirosanaa näin toimiessasi. Ubuntu ei hypestään huolimatta ole täysummikon Windowsiin tottuneen aloittelijan jakelu.
miksi pitäisi asentaa uusin firefox ?
kesäkuussa tulee uusi versio ubuntusta ja siinä 1.5 versio valmiina....
käytä siihenasti 1.07 versiota
ja et tarvii mitään virustutkia tai palomuureja netissä... :D
Vain hypebuntun käyttäjä voi antaa noin typerän kommentin.
Kerro sitten mitä etua on vaihtaa 1.0.7 => 1.5.
että muissa jakeluissa ohjelmia voi päivittää, ubuntussa näköjään ei
(k)ubuntussa automatix-skriptillä saa tuoreimman firefoxin. samainen skripti on kätevä aloittelijalle, koska sillä saa javat, flashit jne asennettua helposti.
jokseenkin outoa muuten on, että synapticilla ei uutta firefoxia saa..
"automatix-skriptillä saa tuoreimman firefoxin. "
Suosittelen pieneen varovaisuuteen epävirallisten ohjelmalähteiden suhteen, oli jakelu sitten mikä tahansa.
"jokseenkin outoa muuten on, että synapticilla ei uutta firefoxia saa.."
Eipä ole niin kauhean outoa. Ubuntu perustuu Debianiin, jossa vasta testing ja unstable haarasta löytyy FF-1.5.0-X
Dapperia, siinä on uudempi Firefox ja Thunderbird valmiina suomenkielisenä.
Saa ne javat ja muut toimimaan ilman automatixiakin kun vaan vähän löytyy viitseliäisyyttä mutta nykynuorilla on se tyyli että haluun kaikki ja heti mitään vaivaa näkemättä.
ala värkkäämään linuxin kanssa kun on sinulla käyttis joka toimii.On ubuntua,mandrivaa,susea ynnä muuta eli miksi menet vaihtamaan ladaan kun saat kaikki windowssissa ja kaikki toimii.
"saat kaikki windowssissa ja kaikki toimii."
- heh
Onhan siinä nyt eroa kuin yöllä ja päivällä!
LINUX ON YLIVOIMAISESTI PARAS!!!!!!!!!!!!!!!!!1
Totuus on tämä!
osanneet tehdä hyviä autoja. Toivottavasti pääset joskus korjaamaan näitä RR ja Rover romuja niin ymmärtäisit mistä kiikastaa.
Paremmat kuin mitkään muut!
jos auton rakentaa sokeat.
Aiemmin RedHatin käyttäjä, nykyisin pyörii Ubuntu...ja hyvin pelittää kaikin puolin hyöty- ja harrastekäytössä.
Viiteen vuoteen ei omalla koneella ole ollut MS-softaa, eikä ole ollut ikävä. Joskus voi tulla ongelmia laitteiden toimisen kanssa, mutta pikku pähkäilyllä ja käyttäjäfoorumeista löytyy apu.
Suosittelen.
"Linux Windowsin tilalle"
Ehkä kannattaa vain raivata tilaa Linux-asennukseen. Kun osaat vähäsen käyttää Linuxia ja Windowssiin (edes pelien pelaamista varten) ei tunnu mielekkäältä) voit tosin harkita Windowssin poistamista.
Jos et pelaa Windows-pelejä, voit toki rauhassa poistaa Windowssin ja asentaa Linuxin tilalle.
windows, linux, windows, linux ja taas windows, menee turhan vaikeaksi hyppiä eri käyttöjärjestelmien välillä.
Ubuntu ei oletuksena kuuntele verkosta tulevia huuteluja mitenkään, eli et tarvi palomuuria, ellet sitten itse asenna jotain ohjelmaa joka verkkoa kuuntelisi. Muiden distrojen mukana taitaakin tulla palomuuri mukana.
Linux osaa lukea NTFS:ä ongelmitta, mutta kirjoittaminen ei ole varsinaisesti tuettuna. Windows ei tajua Linuxin tiedostojärjestelmistä mitään.
Ohjelmien asennus ei kirjoita windows-tyyppisesti rekistereihin ja muihin piilopaikkoihin mitään, joten niiden poistaminen on helmpompaa, "käsinkin" jos siltä tuntuu. Pakettienhallintasoftat on loistavia keksintöjä.
Itsellä testattuna Ubuntu, Suse, Mandriva ja Fedora. Nyt käytössä Fedora, eipä niissä loppupelissä hirveästi eroa ole, kaikki toimii, loistavaa.
"Muiden distrojen mukana taitaakin tulla palomuuri mukana."
Ohoh... Olipas taas kommentti - osa tietoa osa täyttä tietämättömyyttä.
Kaikkien Linux-jakelujen mukana tulee iptables. Koska Ubuntu (Debianin tapaan) ei oletuksena tarjoa mitään nettipalveluja, ei palomuurisääntöjä ole asetettu.
Jotkut muut jakelut jo oletuksena tarjoavat nettipalveluja, joten niiden iptables (toivottavasti) tarjoaa valmiiksi konfiguroidun iptables-palomuurin.
niin ip-tables ei ole palomuuri, vaan palomuurin hallintaan tehty softa. Palomuuri on integroitu suoraan kerneliin, tämä siis kaikissa jakeluissa jotka käyttävät Linux ydintä.
Wine, cedega ja parikymmentä muuta wineen perustuvaa ohjelmaa eivät ole windows-emulaattoreita. Ne eivät emuloi mitään eikä sen vuoksi ohjelmien ja pelien suorituksissa pitäisi olla mitään emulaattoreiden mukaisia hidasteluja. Ne ovat yhteensopivuus-rajapintoja tjs..., jotka ohjaavat ohjelmien api-pyynnöt(?) linuxin vastaaviin.
Hanki Nintedo Gamecube.
opettele kirjoittamaan se "nintedo" oikein
>> Onko näissä Linux-jakeluissa yleistä että jakelun
>> mukana tulevia versioita ei voi poistaa, vaan
>> uudet versiot on asennettava päälle? olen tottunut
>> Windowsissa asentamaan ohjelmat puhtaasti,
>> poistamalla vanhat tauhkat ja varmuuskopioimalla
>> henkilökohtaiset asetukset/tiedot. Asennukset
>> vielä teen Total Uninstall ohjelman kautta, joka
>> kirjaa kaikki järjestelmään tehdyt muutokset ja
>> poistaa kilkkeet kokonaan. Kai tälläinen onnistuu
>> Linuxissa?
Paketinhallinnat osaavat yleensä logittaa pakettien tekemät muutokset, ja poiston yhteydessä nämä muutokset kumotaan.
Kuitenkin jonkin paketin poistaminen saattaa vioittaa kymmeniä muita. Linuxissa on nimittäin tapana levittää ohjelmat niin, että niiden käyttämät osakomponentit erillisiä paketteja. Siksi sellaisia paketteja, joista toiset ohjelmat riippuvat, ei poisteta koskaan automaattisesti. Tämä johtaa sitten siihen, että kovotila täyttyy pikkuhiljaa tuhansista komponenteista, joita joku vanha softa joskus käytti, mutta jotka jätettiin kovolle vaikkei niitä enää käytetty. Ns- tynkäriippuvuuksia (orphan dependencies).
Surkea tapa on myös se, että jokainen softa prefixataan /usr -hierarkian alle suoraan. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien ohjelmien tiedostot menevät samaan sillisalaattisoppaan /usr:än alle, ja ainoastaan paketinhallinta enää tietää mikä tiedosto kuuluu millekkin paketille.
Windowsissa on ihan järkevä tapa, että softan riippuvuudet joko käännetään staattisesti softan binääriin mukaan, tai jaetaan softan mukana DLL-tiedostoina niin, että ne ovat samassa hakemistossa suoritettavan .exe:n kanssa ja tulevat siten ladatuksi. Eikä softia tarvitse staattisesti prefixaa mihinkään sijaintiin, vaan kaikki softat hakevat tarvittavat datatiedostot GetModuleDirectory() -funktion osoittamasta sijainnista. Nerokasta.
Pitääpä kehitellä oma JÄRKEVÄ komponenttien binäärilevityksen mahdollista framework. Kun nuo Linuxien nykyiset "paketinhallinnat" ovat niin harvinaisen perseestä.
Joopa joo... Kasvata vähän tietämystäsi esittäessäsi kritiikkiäsi asioista, joista et näemmä kuitenkaan tiedä sen enempää.
Esimerkiksi ohjelma deborphan:
http://packages.debian.org/stable/admin/deborphan
"deborphan finds "orphaned" packages on your system. It determines which packages have no other packages depending on their installation, and shows you a list of these packages."
Ja taasko ksym_ on keksimässä pyörää uudelleen?
Ksym_ illä olisi pikkasen harjoiteltavaa tuossa argumentaation loogisuudessa. Jos esität jonkin väitteen johon koko argumenttisi perustuu, niin älä hyvä mies liitä siihen argumentaatioon jotain sellaista joka kumoaa sen perustavan väitteen.
"Linuxissa on nimittäin tapana levittää ohjelmat niin, että niiden käyttämät osakomponentit erillisiä paketteja. Siksi sellaisia paketteja, joista toiset ohjelmat riippuvat, ei poisteta koskaan automaattisesti. Tämä johtaa sitten siihen, että kovotila täyttyy pikkuhiljaa tuhansista komponenteista"
"Windowsissa on ihan järkevä tapa, että softan riippuvuudet joko käännetään staattisesti softan binääriin mukaan, tai jaetaan softan mukana DLL-tiedostoina"
Molemmissa tapauksissa kovalevytilaa kasvatetaan turhaan mutta Unix tavassa kuitenkin pyritään välttämään tätä, joko paketinhallinnalla tai ilman.
Windowsissa ohjelmiin laitetaan joskus riippuvuudet mukaan jolloin levyllä saattaa olla paljon samoja tiedostoja. Joskus Windowsin ohjelmistohallinnalla ei tiettyä ohjelmaa saa poistettua täysin koska jokin toinenkin ohjelma käyttää samoja tiedostoja.
Tähän hätään en keksi miten tämä eroaa Unixien vastaavista tapauksista.
Sitten vielä, jos meinaat tehdä oman systeemin niin tee sellainen OS X tyylinen joka on kuitenkin yhteensopiva paketinhallinta ohjelmiston kanssa.
Mutta on ihan naurettavan typerää, että tynkäriippuvuuksien poistamiseen tarvii eri softan.
Turha valittaa Windows käyttäjille RegCleanerista, kun Linux-systeemeillä tarvitsee erikseen tynkäriippuvuuksien poistajasoftia :D
Tiedän asioista enemmän kuin kukaan näillä foorumeilla kirjoitteleva. Se johtuu ihan siitä, että oikeasti osaavat ihmiset eivät haaskaa aikaansa näillä paskafoorumeilla, vaan koittavat oikeasti korjata ongelmia. Mutta samalla kuitenkin ko- henkilöt saavat paskaa niskaan tällaisten foorumien taholta. Eikö olekkin huvittavaa?
Itse kyllä osaan tehdä ehdotuksia, ja vaikkapa esimerkkitoteutuksia ehdotusteni tueksi, mutta eipä minua kukaan kuuntele. Miksi näin? No, kateus on ihmisten perisynti, ja tällä idioottien paskatrollifoorumilla kateus on ainut mikä ruokkii keskustelua ...
Et kyllä tajunnut mitä koitin sanoa.
>> "Windowsissa on ihan järkevä tapa, että softan
>> riippuvuudet joko käännetään staattisesti softan
>> binääriin mukaan, tai jaetaan softan mukana
>> DLL-tiedostoina"
Ja nuo DLL-tiedostot yleensä sijoitetaan samaan hakemistoon softan käynnistävän binäärin kanssa. Kun softa poistetaan, myös DLL-tiedostot poistetaan. Näihin ns. yksityisiin riippuvuuksiin eivät toiset softat voi dependaa, koska näitä DLL:iä ei YLEENSÄ rekisteröidä system-wide cacheen.
Jos joku softa on niin typerä, että esim. Windows 9x sarjan yhteensopivuuden takia rekisteröi yksityisesti käyttämänsä DLL:ät, niin se on softan tekijän vika ettei hommat toimi. Ei Windowsin.
>> Sitten vielä, jos meinaat tehdä oman systeemin
>> niin tee sellainen OS X tyylinen joka on
>> kuitenkin yhteensopiva paketinhallinta
>> ohjelmiston kanssa.
Nimenomaan.
Hieman Mac OS X:än tyylistä Framework-tyylistä toteutusta olen harkinnut. Staattinen prefixaus tehtäisiin binäärikomponentin tarjoajan (paketoijan) domain-nimen perusteella, jolloin kaikki komponentit sijoitellaan hierarkisesti omiin eristettyihin sijainteihinsa, eikä namespace-clashingiä tule tapahtumaan.
Tuota LSB-standardin mukaista /opt -hierarkiaa käytettäisiin hyväksi tässäkin. Ennenkuin voin tehdä toimivaa toteutusta, pitäisi kuitenkin keksiä hyvä nimi tälle järjestelmälle, koska /opt/ tulisi toimimaan namespace-hook-pointtina kaikille tätä systeemiä käyttäville ohjelmistoille.
Mitään ylimääräisiä kernel-moduleja ei tarvita. Järjestelmä toisi kaikki riippuvuutensa mukanaan, ja koska kaikki menee /opt -hierarkian alle niin käyttöjärjestelmä ja sen paketinhallinta ei tästä voi häiriintyä.
Ja tää systeemin nimen keksiminen onkin äärimmäisen vittumainen homma ... melkein kaikki hyvät nimet on jo pöllitty, ainakin jos googleen on uskominen. Vittu kun masentaa, saatana :(
>Tiedän asioista enemmän kuin kukaan näillä foorumeilla kirjoitteleva.
>...mutta eipä minua kukaan kuuntele.
Eikä "asiantuntemuksesi" riitä kertomaan miksi. :)
Lueppas tuo myöhempi viestini, siinä tuon esille taivaallista nerokkuuttani ja osaamistani.
Vaikkakin luulen että teknistä faktaa sisältävät viestit menevätkin kaltaisilta wannabe-linux-liimatukilta ohitse ...
Tuskimpa pätevää koodaajaa kiinnostaa mitä mieltä s24 palstalla ollaan. Hyviä esimerkkejä ovat nämä "miksi keksiä pyörää uudestaan" heitot joita tulee aina kun ehdottaa hyvää ideaa.
Osaan sieluni silmin kuvitella kun KDE ja GNOME työpöytiä alettiin kehittämään niin huuto on varmasti ollut kova: "mitä järkeä keksiä pyörää uudestaan kun twm on jo olemassa".
Ilman KDE ja GNOME työpöytäympäristöjä, Unixilla ei olisi ollut mitään asiaa tavallisen pulliaisen kotikoneeseen.
Hyvä esimerkki siitä että muiden mielipiteitä ei kannata välttämättä kysellä, teet vaan niinkuin parhaaksi näet.
KPM (Kysmi Package Management)
Vapaan lähdekoodin skenessä ei ole rakentavaa ilmapiiriä koskaan ollutkaan. Ainoa toimiva sääntö on ihmisen kateus ja toisten nöyryyttäminen eli siis ns. "hakkerin kunnia" ...
Pitää tosiaan keksiä se järjestelmän nimi, niin voi alkaa suunnittelemaan tarkemmin siitä lähtien ...