käräjätuomarin

sanomalehden toimittaja oli menossa käräjäoikeuden istuntoon aamuhämärissä kun yhtäkkiä hänet ohitti viidenkympin alueella harmaa Wv-Golf jonka toimittaja tunnisti paikallisen käräjätuomarin ajokiksi. toimittaja säntäsi perään ja tavoitti ajokin virastotalon pihasta ja tiedusteli suuren ylinopeuden syytä jolloin Wv kuski itse käräjätuomari totesi olleensa "virka-ajossa.
toimittaja meni heti apulaispoliisipäällikön puheille ja tiedusteli onko käräjätuomareilla tälläinen virka-ajo-oikeus. apulaispoliisipäällikkö oli nolona tutkinut "muka" lakikirjaansa ja todennut että "ei ole". sama apulaispoliisipäällikkö toimi virallisena syyttäjänä siinä oikeudessa missä kärätuomari juttujaan istui. muttei tehnyt "tapaus" käräjätuomarille mitään.
mitäs mieltä olette menettelystä.
7605
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

wv-golfia ei ole olemassa

Äänestä

Kuvauksessa on ristiriitoja, jotka voivat johtua kirjoittajan tietämättömyydestä.

Alioikeusuudistus toteutettiin 1.12.1993. Käräjäoikeudet perustettiin tällöin. Koska kirjoituksessa puhuttiin käräjätuomarista, teon on täytynyt tapahtua 1.12.1993 jälkeen. Sitä ennen käräjätuomari-nimistä virkaa ei ollut.

Poliisi toimi syyttäjänä nimismiespiireissä 30.11.1996 saakka. Syyttäjänä oli yleensä apulaisnimismies. 1.12.1996 lähtien syyttäjänä on toiminut kihlakunnansyyttäjä.

Apulaispoliisipäällikön virkoja on ennen 1.12.1996 ollut vain kaupunkien poliisilaitoksissa, ei nimismiespiireissä. Kaupunkien poliisilaitokset eivät hoitaneet syyttäjätointa, vaan tätä tarkoitusta varten oli oma virasto.

Nämä saivartelutiedot tekevät tapauksesta mahdottoman. Apulaispoliisipäällikkö ei koskaan ole toiminut syyttäjänä, vain apulaisnimismies on tällaista tehtävää hoitanut. Kyse voi tietysti olla kirjoittajan sekoilusta, eli hän on sotkenut käsitteet.

Apulaisnimismiehen päätös on ymmärrettävä. Toimittajalla tuskin oli autossaan kalibroitua tutkaa. Toimittajat ovat myös sen verran viisaita, että he eivät lähde tällaisesta asiasta rikosjuttuja väntämään.

Äänestä
  • yksityiskohdista apulainimismies/käräjätuomari, asianajaja on oikeassa.
    apulaisnimismies jatkoi kihlakunnansyyttäjänä kihlakunnanuudistuksen jälkeen. työhuonekin pysyi samalla käytävällä.
    edelleen toimittaja oletti että kun hän menee asian kanssa tämän apulaisnimismiehen juttusille, apulaisnimismies toimii virkansa velvotteella eli käynnistää tutkinnan.
    meillähän on määrätynlainen auktoriteettiusko jonka kautta uskomme "virallisen tahon" lainmukaisiin toimiin.

    Äänestä

Vaikka kansalaiset periaatteessa ovat yhdenvertaisia lain edessä, toiset ovat yhdenvertaisempia kuin toiset.

Tässä tapauksessa syyttäjä toimi viisaasti, kun ei pannut asiaa esitutkintaan. Sehän olisi viilentänyt syyttäjän ja käräjätuomarin välejä. Silloin käräjätuomari olisi suutuspäissään saattanut hylätä rikollisten syytteitä, mistä olisi vielä enemmän haittaa oikeusvaltiolle.

Joten ihan oikein on syyttäjä menetellyt.

Äänestä
  • Käräjätuomarilla ei ole sellaista valtaa, jonka perusteella voisi noin vain hylätä rikosjuttuja vailla perusteita. Jos niin olisi, ei todellakaan puhuttaisi oikeusvaltiosta. Kyllä käräjätuomarin ja oikeuden on aina perusteltava päätöksensä ja perusteiden on oltava yleisesti hyväksyttyjä. Muutoin käräjätuomari syyllistyy virkavirheeseen ja häntä koskevat täysin samat lait kuin esim. poliisia, veroviranomaista, ulosottoviranomaista...jne.

    Äänestä

  • meikämanne kirjoitti:

    Käräjätuomarilla ei ole sellaista valtaa, jonka perusteella voisi noin vain hylätä rikosjuttuja vailla perusteita. Jos niin olisi, ei todellakaan puhuttaisi oikeusvaltiosta. Kyllä käräjätuomarin ja oikeuden on aina perusteltava päätöksensä ja perusteiden on oltava yleisesti hyväksyttyjä. Muutoin käräjätuomari syyllistyy virkavirheeseen ja häntä koskevat täysin samat lait kuin esim. poliisia, veroviranomaista, ulosottoviranomaista...jne.

    Itse käräjät istuneena ja auskultoineena voin kertoa, että käräjätuomarilla on kaikki valta oikeudessa. Lautamiehet yleensä torkkuvat tai miettivät omiaan, mitään käsitystä asiasta ja laista heillä ei ole, ainoa kerta kun lautamiehet puuttuivat asiaa, oli se että "sehän on tunnetti roisto seudulla, että vaan ankarimman mukaan..."

    Äänestä

  • KäT kirjoitti:

    Itse käräjät istuneena ja auskultoineena voin kertoa, että käräjätuomarilla on kaikki valta oikeudessa. Lautamiehet yleensä torkkuvat tai miettivät omiaan, mitään käsitystä asiasta ja laista heillä ei ole, ainoa kerta kun lautamiehet puuttuivat asiaa, oli se että "sehän on tunnetti roisto seudulla, että vaan ankarimman mukaan..."

    aika vähän tiedät jos väität, että tuomari ratkaiseen asiat ns. "omasta päästään"! Osoita minulle tuomari, joka tekee mielivaltaisia päätöksiä oikeudessa niin minä näytän J.Sillanpään naisystävän. Eikä lautamiesten "kahvillaolo" tarkoita silti sitä, että tuomari tekisi itse ne päätökset. Kaikki on perusteltava ja kuinka helppoa olisikaan saada virattomaksi tuomari, joka toistuvasti toteuttaisi "omaa" oikeuttaan vailla oikeudellista oikeutusta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


virka-ajelu kirjoitti:

sanomalehden toimittaja oli menossa käräjäoikeuden istuntoon aamuhämärissä kun yhtäkkiä hänet ohitti viidenkympin alueella harmaa Wv-Golf jonka toimittaja tunnisti paikallisen käräjätuomarin ajokiksi. toimittaja säntäsi perään ja tavoitti ajokin virastotalon pihasta ja tiedusteli suuren ylinopeuden syytä jolloin Wv kuski itse käräjätuomari totesi olleensa "virka-ajossa.
toimittaja meni heti apulaispoliisipäällikön puheille ja tiedusteli onko käräjätuomareilla tälläinen virka-ajo-oikeus. apulaispoliisipäällikkö oli nolona tutkinut "muka" lakikirjaansa ja todennut että "ei ole". sama apulaispoliisipäällikkö toimi virallisena syyttäjänä siinä oikeudessa missä kärätuomari juttujaan istui. muttei tehnyt "tapaus" käräjätuomarille mitään.
mitäs mieltä olette menettelystä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu