eli rahastusta, tyylipuhtaimmillaan.
Puhun nyt vasta pelkkien laitteiden hankkimisesta, mutta varsinainen kusetus alkaa sitten ohjelmien maksullisuuden muodossa, kunhan ensin kaikki "silakat" on saatu rysään, aivan kuten asuntolainamarkkinoillakin.
Rahakusetus on laajamittaista suomessa, mutta otan nyt vain esimerkiksi DIGIBOXIT, monet muut esimerkit hintakusetuksista voit lukea vaikka täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=1500000000000122&posting=22000000015589388
Mutta DIGIbokseista.
Siinä, missä Ruotsissa EI kusetettu EU-aikakaudella AUTOJEN hinnoittelussa eikä digibokseilussa, niin Suomessa on mattia ja maijjaa viety AIVAN PÄINVASTAISEEN SUUNTAAN!
On näet niin, että Ruotsissa on mahdollista hankkia sellainen digiboksi taloyhtiöön tai monilaitekäyttöön, joka muuttaa antennista tulevan signaalin boxissa ANALOGISEKSI ja tämä voidaan kerrostaloissa toimittaa jokaiseen talouteen tai sitten suuressa omakotitalossa jokaiseen huoneeseen.
HYÖTY: Nykyisisiä laitteita EI TARVITSE UUSIA tai muutta millään tavoin:
Yksi digiboksi riittää vaikka koko kerrostalon 50:lle kotitaloudelle tai sen suuren omakotitalon omistaja pärjää yhdellä boxilla 15:n sijaan (=jokaisessa huoneessa video tai tv).
Tekniikka ei ole este, vaan Suomessa ovat KUSETTAJAT laatineet lain, jonka mukaan tulevaa signaalia "ei saa jälkikäsitellä".
Kusettajat, en kauniimmin voi sanoa, ovat jälleen asialla.
VASTAUKSEMME KUULUU: seuraava tv-lupalappu jää takuulla lunastamatta !
Puhun nyt vasta pelkkien laitteiden hankkimisesta, mutta varsinainen kusetus alkaa sitten ohjelmien maksullisuuden muodossa, kunhan ensin kaikki "silakat" on saatu rysään, aivan kuten asuntolainamarkkinoillakin.
Rahakusetus on laajamittaista suomessa, mutta otan nyt vain esimerkiksi DIGIBOXIT, monet muut esimerkit hintakusetuksista voit lukea vaikka täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=1500000000000122&posting=22000000015589388
Mutta DIGIbokseista.
Siinä, missä Ruotsissa EI kusetettu EU-aikakaudella AUTOJEN hinnoittelussa eikä digibokseilussa, niin Suomessa on mattia ja maijjaa viety AIVAN PÄINVASTAISEEN SUUNTAAN!
On näet niin, että Ruotsissa on mahdollista hankkia sellainen digiboksi taloyhtiöön tai monilaitekäyttöön, joka muuttaa antennista tulevan signaalin boxissa ANALOGISEKSI ja tämä voidaan kerrostaloissa toimittaa jokaiseen talouteen tai sitten suuressa omakotitalossa jokaiseen huoneeseen.
HYÖTY: Nykyisisiä laitteita EI TARVITSE UUSIA tai muutta millään tavoin:
Yksi digiboksi riittää vaikka koko kerrostalon 50:lle kotitaloudelle tai sen suuren omakotitalon omistaja pärjää yhdellä boxilla 15:n sijaan (=jokaisessa huoneessa video tai tv).
Tekniikka ei ole este, vaan Suomessa ovat KUSETTAJAT laatineet lain, jonka mukaan tulevaa signaalia "ei saa jälkikäsitellä".
Kusettajat, en kauniimmin voi sanoa, ovat jälleen asialla.
VASTAUKSEMME KUULUU: seuraava tv-lupalappu jää takuulla lunastamatta !
Vastaukset 34
Vanhimmat
Suomessa siirrytään kerralla digiaikaan. Jossain vaiheessa Ruotsissakin täytyy KAIKKIEN ostaa se digiboxi (tai TV) tuo on vain välivaihe, joka Suomessa jätetään pois.
Maksullisten kanavien katsominen tuolla systeemillä on vähän hankalaa...
Olisiko antaa linkkejä?
Löytyykö tuollaisia bokseja myytäväksi?
Kauppoja Ruotsissa, missä niitä myydään?
Eikö ne toimisi myös Suomessa?
helvetti viitsii maksaa ja katsoa maksullisia kanavia? Olisiko syytä kenties hankkia elämä?
Homma hoituu sillä että taloyhtiön antenniverkkoon (sinne kellarriin yleensä) tosiaankin lykätään taloyhtiön laskuun boksit (1 boksi / kanava). Asukkaiden ei tarvitse säätää itsekseen yhtään mitään. Samalla systeemillä hoituisi kaikki julkisten tilojen, sairaaloiden, vanhainkotien, koulujen ym. tv-järjestelyt.
Tempussa on vain yksi mutta: tällöin TV-katsojalta jää oma boksi ja oma kauko-ohjain hommaamatta - ja samalla ei saada sitä paljon puhuttua paluukanavaa. Ja se on se jonka mainostajat ja operaattorit tahtovat - paluukanavan jotta saavat ihmiset ostamaan ja "osallistumaan" sitä kautta varsinaiseen rahastukseen; TV-visat, ostokset, kotiin tilatut leffat...
Toistaiseksi operaattorit eivät ole kyllä edes saanteet aikaiseksi verkkoa jossa olisi toimiva paluukanava, eikä tarvittavia päätelaitteitakaan ole vielä kuin muutama.
Taloyhtiön omista digibokseista ei puhuta eikä niitä suositella koska se pätkäisisi heti kerralla tulevista suunnitelmista poies rahastettavat asiakkaat.
Alkuperäinen kirjoittaja väitti, että
Ruotsissa on ko. bokseja.
Onko tosiaan?
Linkkejä kiitos, jos näin on.
Ostopaikkoja, hintoja yms.
Halvin diboksi tällä hetkellä ICA:ssa 30€
Ja yhtä kanavaa varten yks ja säätää ulosmenotaajuuden sopivaksi, ja sit vaan ne viritetöön TV:hen (kohta joku sanoo että ei voi vaihtaa tekstiä tei puhetta, tartteen viis boksia kanavaa varten, et saa kaikki kombinaatiot, no ei analogisessaan ole kuin kaksi puhelivaihtoehtoa, ja tesktit tekstitv:stä)
Eli toimiva idea.
Onko Ruotsissa myynnissä sellaista boksia,
josta voi lähettää kaikki kanavat verkkoon.
En tarkoita tavallista boksia, jossa on
RF-modulaattori. Vaan tosiaan sellaista,
jolla voisi välittää digikanavat analogisena eteenpäin.
Aloittajahan juuri väitti niin olevan.
Linkkejä ja faktoja kiitos.
Ei siihen tartte mitään erikoisbokseja; isännöitsijä vaan käy hakemassa tarjouksesta yhtä monta normaalia boksia (ei tartte mitään hienouksia, esim. tallentavaa kiintolevyä) ja lykkää piuhoihin kiinni, asettaa kanavat niille kohdin kuin on nytkin, pistää virrat päälle, varaa hyllyyn muutaman siltä varalta että joku menee rikki ja pistää oven kiinni.
Tietty niitä bokseja kannattaa vertailla, että mihin löytyy tarvittaessa huoltoa, ovatko sähkösyöppöjä, käyttöikä (koko ajan virta päällä), ovatko kuinka suojattu pölyä tms. vastaan kun ovat siellä hyllyssä itekseen, jne...
Yhtä monta boksia kuin mitä? Vaihtoehto A: Yhtä monta kuin on näkyviä kanavia? Vaihtoehto B: Yhtä monta kuin on taloyhtiössä asuntoja?
Eipä vain onnistu perusbokseilla kummassakaan tai siis missään tapauksessa.
Tarkoitit varmaankin vaihtoehtoa A. Esim. 20 kanavaa ja 20 boksia. Kuinka eri boksien tuottama signaali saadaan ajetuksi antenniverkkoon? Ei taida ihan T-haaroittimilla onnistua! Tarvitaan vähän muutakin. Ja asukkaat tämänkin seikkailun maksaisivat omassa yhtiövastikkeessaan. Ei taitaisi oman perusboksin hankintahinta riittää lähimainkaan. Kaiken lisäksi digiboksien mahdollistamat kuvasuhde-, ääni- ja tekstitysvalinnat olisivat pois pelistä.
Antenniverkkon olisi ajettava myös digitv:n alkuperäinen signaali sellaisenaan, jotta omien boksien käyttäjät saisivat vehkeistään kaiken irti.
Entä vaihtoehto B. Vaatisi oman kaapeloinnin boksilta joka asuntoon. Kuinkas kanava vaihdetaan, jos boksi on kellarissa.
Unohtakaa kaikki tällaiset virittelyehdotukset. Ei sitä Ruotsin mallia tarvitse joka paikaan omia. Eikä hommaa Ruotsissakaan millään perusbokseilla hoideta.
http://www.multibox.se/
tuossa linkki, mutta mutta...
1) Boksi on aivan törkeän hintainen
2) Se pystyy purkamaan vai kolme kanavaa eli tarvitaan 5 boksia että saa kaikki digikanavat näkyviin
3) Homma toteutetaan rf-modulaatiolla joten kuvanlaatu huononee ropisten
4) Jos toinen on laajakuva-tv ja toinen 4:3 niin mitäs sitten kun haluat katsoa laajakuvasta anamorfista ja 4:3 tv:stä letterboxattua lähetystä?
Tuossa pari kritiikkiä k.o. boksista
Siis minkä hintainen se on? Eihän tarkoituskaan ole purkaa kaikkia digikanavia vaan nimenomaan ne, jotka tulevat analogisina. Esim. kaksi boksia riittäisi purkamaan YLE1-Nelonen sekä päälle esim. SubTV ja Teema. Luultavasti Suomea varten voisi tehdä neljän kanavan bokseja. Analogiverkossa lähetykset ovat 4:3 formaatissa eli laajakuvalähetykset letterboxataan. Siis mitään kuvasuhdeongelmaa ei ole. Tietysti jos boksi panee tekstit palkkiin laajakuva-TV:n omistajat kiroavat.
Keskitetyn purun idea on tarjota asiakkalle nykyinen palvelu vaikka analogilähetykset loppuvat. Jos haluaa digi-TV:n etuja on hankittava oma digiboksi. Tällöinkin keskitetty purku auttaa esim. tallennettaessa lähetyksiä tai kun perheessä on useita TV:itä.
Ruotsissa keskitetty purku ei ole vain laillista vaan käsittääkseni jopa pakollista.
Jossain olen hintatietoja nähnyt ja tuon boksin hinta oli yli 500€ luokkaa (kruunuina en muista mitä oli)
Siis eihän laajakuvalähetykset kai tarvitse mitään digisignaalia,vaan niitä voitaisiin lähettää aivan hyvin analogisestikin? Suomessa ilmeisesti aloitettiin markkinointimielessä lähettämään laajakuvalähetyksiä vasta digi-TV:n kautta.Näin muistan joskus lukeneeni.
Eihän tuo ole paljoa. Jos tuollainen hankittaisiin taloyhtiööni, se tekisi parisen euroa maksua minulle. Varsin hyvä diili.
Kyllä laajakuvalähetykset vaativat digin tai vaihtoehtoisesti PAL Plussan, jos lähdetään siitä, että ne on kaikkien vastaanotettavissa. PAL Plussaa ei YLE ottanut käyttöön tekstitysongelmien takia ja koska digi kuitenkin oli tulossa. Lisäksi se ei toimi laajakuvana kuin PAL Plus laitteilla. Jos anamorfista kuvaa lähetetään vain sellaisenaan ei ei näy oikein kaikilla televisioilla. Tällainen systeemi toimii joillakin erikoiskanavilla, kuten Canal Sininen lähetti sitä joku vuosi sitten, mutta normaaleille YLE:n kanaville se ei sovi, etenkin kun nimenomaan on tarkoitus palvella sitä väestön osaa, jolla ei ole uusinpia laitteita.
"Analogiverkossa lähetykset ovat 4:3 formaatissa eli laajakuvalähetykset letterboxataan. Siis mitään kuvasuhdeongelmaa ei ole. Tietysti jos boksi panee tekstit palkkiin laajakuva-TV:n omistajat kiroavat.
"
Kyllä itse kiroan sitäkin jos kuvanlaatua huononnetaan "turhan" letterboxauksen takia.
Hanki digiboksi niin näet kuvan suoraan ilman mitään huononnuksia. Keskitetyn purun tarkoitus nimenomaan olisi tukea kaikkia analogi-TV:itä.
Yhteisboksitalossa voidaan sitten unohtaa digitaalinen tallennus, EPG, osittain parempi kuva, maksukanavat, tekstityksen valintamahdollisuus ... jne. Eli kaikki digilähetysten lisäherkut. Niin ja onhan niitä digiradiokanaviakin. Unohdetaanko nekin vai ostetaanko lisää bokseja?
Ainoa asia joka digitalisoinnissa on mennyt pieleen on digiboksien valmiusaste. Edelleen ovat hieman raakileita. Tämän nyt kuitenkin luulisi olevan ohimenevä ongelma.
"palvelut" ja muu vastaava lisästressi.
Riittää, kun PC toimii kaksisuuntaisesti, TV saa minulla olla täysin yksisuuntainen, helppokäyttöinen ja ennenmuuta HALPA!
Kusettajilla toki on omia tavoitteita:
Autojen käyttömaksun moninkertaistaminen co2-jallitusta käyttäen on käytännössä vain aivan SAMA asia kuin on keskusta-pekkarisen ajamat SÄHKÖN HINNAN nostot (="kilpailustahan" ei enää aikohin ole ollut kyse, junttien kusetuksessta kylläkin).
Kyse on rikkaiden VARALLISUUSVERON ja ylimpien marginaaliverojen alennuksen maksattaminen matilla ja maijjalla KULUTUSVEROINA, ALVeina sun muina. Rahastuspaikkoja rakennetaankin ahkeraan, kuten huomaat vaikkapa suurmarketeista tampereen liepeilläkin.
Hintojen rajut nostot eivät ole ainoa keino. KUNNILTA ja VALTIOlta aiotaan irtisanoa noin 100 000 päätä lähiaikoina. "Tuottavuusohjelmina" ja "kuntaremontteina".
Lisäkulueriä ovat
-- EU nieli nettona viime vuonna 600 miljoonaa
-- V. 2006 nettomaksu on jo 650 milj.
-- RIkkaiden varojen suojaksi NATO: 500 milj
-- palkankorotuksiakin kaivataan:
>>>Eheei, turpiin vaan ja onnea !
Siinä se, aivan kuten kokoomuksen Jan Vapaavuorenkin teesi.
Ei hallitus tehtaita perusta työllistämiseksi.
Päinvastoin, jakaa kenkää, julkkissektorilla.
Työkkärissä kerrotaan muutamien kuukausien kypsyttelyn jälkeen, että ryhdy yrittäjäksi.
Jos ryhdyit, synnytit uuden työpaikan.
Ja saatat päästä entisiin hommiinkin jälleen, mutta vasta KILPAILUTTAMISEN kautta. Ja tiesithän mikä siinä alenee: no luonnollisesti työstä saatu korvaus.
Näin se menee, yrittäjien keskipalkat ovatkin hyvässä laskussa, kiitos hallituksen uuden työllistämisohjelman.
Ja kun rahaa julkkisektorilla näin säästyy, voidaan sitä käyttää moniin tarkoituksiin:
Ylimpien virkojen palkkaus 1999 ja 2003
Punaiset numerot sarakkeissa tarkoittavat, että viranhaltija on vaihtunut joulukuun 1999 jälkeen, jolloin vertailu edellisen kerran on tehty.
VIRASTO VIRKA VIRKAMIES palkka 2003 palkka 1999 ) korotus %
Valtion teknillinen tutkimuskeskus Pääjohtaja Leppävuori Erkki 8 902 5764 54,4
Korkein hallinto-oikeus KHO:n presidentti Hallberg Pekka 9 563 6955 37,5
Korkein oikeus KKO:n presidentti Sevón Leif 9 563 7029 36,1
Rahoitustarkastus Rahoitustarkastuksen johtaja Jännäri Kaarlo 13 269 9967 33,1
Valtiontalouden tarkastusvirasto Pääjohtaja Leskinen Tapio 8 498 6408 32,6
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Aho Matti 6 850 5240 30,7
Kansaneläkelaitos Johtaja Pesola Helena 1) 8 091 6223 30,0
Kansaneläkelaitos Johtaja Morri Pekka 1) 8 085 6223 29,9
Kansaneläkelaitos Johtaja Puhakka Matti 1) 8 736 6728 29,9
Liikkuva poliisi Päällikkö Veijalainen Teuvo 6 156 4762 29,3
Suomen ympäristökeskus Pääjohtaja Kauppi Lea 7 446 5764 29,2
Valtioneuvoston kanslia Valtiosihteeri Volanen Risto 8 925 6934 28,7
Valtakunnansyyttäjänvirasto Apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalske Jorma 7 408 5764 28,5
Puolustusvoimat Operaatiopäällikkö Jäppilä Olavi 6 694 5240 27,7
Rahoitustarkastus Apulaisjohtaja Kallio Kaiju 8 646 6830 26,6
Liikenne- ja viestintäministeriö Osastopäällikkö Caven Harri 6 820 5392 26,5
Sosiaali- ja terveysministeriö Osastopäällikkö Leppo Kimmo 7 334 5802 26,4
Puolustusvoimat Pääesikunnan päällikkö Rimpi Kari 8 723 6939 25,7
Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtakunnansyyttäjä Kuusimäki Matti 8 097 6538 23,8
Ulkoasiainministeriö Alivaltiosihteeri Mansala Arto 7 134 5772 23,6
Rahoitustarkastus Apulaisjohtaja Tuominen Anneli 8 013 6486 23,5
Rikosseuraamusvirasto Pääjohtaja Salminen Markku 7 243 5865 23,5
Tullilaitos Pääjohtaja Erling Tapani 8 336 6751 23,5
Tilastokeskus Pääjohtaja Jeskanen-Sundström Heli 8 325 6743 23,5
Eduskunta Pääsihteeri Tiitinen Seppo 9 563 7750 23,4
Teknologian kehittämiskeskus Pääjohtaja Saarnivaara Veli-Pekka 8 902 7232 23,1
Keskusrikospoliisi Päällikkö Ranta Rauno 6 605 5382 22,7
Edusk. oikeusasiamiehen kanslia Oikeusasiamies Paunio Riitta-Leena 9 563 7868 21,5
Valtiovarainministeriö Osastopäällikkö Brunila Anne 7 350 6055 21,4
Valtiovarainministeriö Osastopäällikkö Nyberg Peter 7 549 6223 21,3
Matkailun edistämiskeskus Ylijohtaja Lehtonen Jaakko 6 515 5382 21,1
Edusk. oikeusasiamiehen kanslia Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen 8 116 6706 21,0
Ympäristöministeriö Osastopäällikkö Kangas Pekka 7 017 5811 20,8
Ympäristöministeriö Osastopäällikkö Jalkanen Pekka 7 017 5811 20,8
Edusk. oikeusasiamiehen kanslia Apulaisoikeusasiamies Rautio Ilkka 8 116 6723 20,7
Maa- ja metsätalousministeriö Kansliapäällikkö Vaittinen Jarmo 8 925 7400 20,6
Säteilyturvakeskus Pääjohtaja Laaksonen Jukka 7 693 6391 20,4
Kansaneläkelaitos Johtaja Apukka Asko 1) 7 488 6223 20,3
Sosiaali- ja terveysministeriö Osastopäällikkö Klemola Arto 7 207 5993 20,3
Ulkoasiainministeriö Alivaltiosihteeri Majanen Pertti 7 134 5961 19,7
Ulkoasiainministeriö Alivaltiosihteeri Lintu Pekka 7 134 5961 19,7
Ulkoasiainministeriö Alivaltiosihteeri Laajava Jaakko 7 134 5961 19,7
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Pääjohtaja Taipale Vappu 7 693 6428 19,7
Kansaneläkelaitos Pääjohtaja Huuhtanen Jorma 1) 10 061 8409 19,6
Valtakunnansovittelijain toimisto Valtakunnansovittelija Salonius Juhani 8 034 6717 19,6
Oikeusministeriö Osastopäällikkö Nurmi Pekka 6 903 5782 19,4
Liikenne- ja viestintäministeriö Osastopäällikkö Pursiainen Harri 6 820 5718 19,3
Liikenne- ja viestintäministeriö Osastopäällikkö Haapasalo Samuli 6 820 5718 19,3
Sosiaali- ja terveysministeriö Osastopäällikkö Pukkila Tarmo 7 346 6169 19,1
Työministeriö Kansliapäällikkö Wallin Markku 8 925 7506 18,9
Oikeusministeriö Kansliapäällikkö Rissanen Kirsti 8 925 7506 18,9
Liikenne- ja viestintäministeriö Kansliapäällikkö Korpela Juhani 8 925 7506 18,9
Sisäasiainministeriö Kansliapäällikkö Kilpi Pekka 8 925 7506 18,9
Ympäristöministeriö Kansliapäällikkö Hautojärvi Sirkka 8 925 7506 18,9
Puolustusministeriö Kansliapäällikkö Ahola Matti 8 925 7506 18,9
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Lyra Markus 6 681 5624 18,8
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Kuosmanen Antti 6 681 5624 18,8
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Kourula Erkki 6 681 5624 18,8
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Wuoristo Pekka 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Store Jan 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Serenius Maria 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Länsipuro Yrjö 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Lähteenmäki Maija 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Luostarinen Päivi 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Kyröläinen Hannu 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Jolkkonen Ritva 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Helenius Harry 6 247 5271 18,5
Työministeriö Ohjelmajohtaja Skog Harri 7 371 6223 18,4
Oikeuskanslerinvirasto Apulaisoikeuskansleri Jonkka Jaakko 8 167 6905 18,3
Oikeuskanslerinvirasto Oikeuskansleri Nikula Paavo 9 563 8105 18,0
Puolustusvoimat Puolustusvoimien komentaja Kaskeala Juhani 9 563 8105 18,0
Valtiovarainministeriö Budjettipäällikkö Sukselainen Tuomas 7 549 6408 17,8
Kilpailuvirasto Ylijohtaja Purasjoki Matti 6 158 5227 17,8
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Havu Seppo 6 671 5663 17,8
Suojelupoliisi Päällikkö Nevala Seppo 6 548 5559 17,8
Ympäristöministeriö Osastopäällikkö Särkijärvi Jouni 6 803 5776 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Osastopäällikkö Turunen Taisto 6 787 5762 17,8
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Kotkasaari Timo 6 749 5730 17,8
Sisäasiainministeriö Poliisiylijohtaja Naulapää Reijo 7 898 6706 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Osastopäällikkö Kekkonen Timo 6 842 5809 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Osastopäällikkö Eriksson Bo Göran 6 842 5809 17,8
Opetusministeriö Ylijohtaja Kivistö Kalevi 7 246 6152 17,8
Sisäasiainministeriö Pelastusylijohtaja Partanen Pentti 6 723 5708 17,8
Opetushallitus Pääjohtaja Lindroos Kirsi 7 648 6494 17,8
Valtiovarainministeriö Valtion työmarkkinajohtaja Metsäpelto Teuvo 7 329 6223 17,8
Valtiovarainministeriö Osastopäällikkö Arvela Lasse 7 329 6223 17,8
Valtiovarainministeriö Valtiosihteeri Sailas Raimo 10 300 8746 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Osastopäällikkö Korhonen Kalle 6 893 5853 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Kansliapäällikkö Virtanen Erkki 8 925 7579 17,8
Opetusministeriö Kansliapäällikkö Linna Markku 8 925 7579 17,8
Ulkoasiainministeriö Valtiosihteeri Arto Mansala 8 925 7579 17,8
Sisäasiainministeriö Osastopäällikkö Visanen Pentti 6 641 5639 17,8
Sisäasiainministeriö Osastopäällikkö Sevón Cay 6 641 5639 17,8
Opetusministeriö Ylijohtaja Jäppinen Arvo 7 447 6324 17,8
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Ruska Ilkka 7 130 6055 17,8
Valtioneuvoston kanslia Alivaltiosihteeri Aaltonen Heikki 7 130 6055 17,8
Valtiovarainministeriö Alivaltiosihteeri Turunen Juhani 7 922 6728 17,8
Ilmailulaitos Pääjohtaja Talvitie Mikko 9 763 8293 17,7
Tasavallan presidentin kanslia Neuvonantaja Viinanen Jarmo 7 114 6048 17,6
Sosiaali- ja terveysministeriö Kansliapäällikkö Lehto Markku 8 925 7595 17,5
Sosiaali- ja terveysministeriö Osastopäällikkö Hurmalainen Mikko 6 787 5779 17,4
Sisäasiainministeriö Osastopäällikkö Kavonius Veijo 6 800 5836 16,5
Tasavallan presidentin kanslia Linnanvouti Ahokas Erkki 6 049 5240 15,4
Verohallitus Pääjohtaja Tammi Jukka 8 391 7301 14,9
Valtiovarainministeriö Alivaltiosihteeri Hetemäki Martti 7 900 6896 14,6
Tasavallan presidentin kanslia Kansliapäällikkö Kalela Jaakko 8 541 7474 14,3
Valtiovarainministeriö Osastopäällikkö Karjalainen Jorma 6 780 6055 12,0
Suomen Pankki Johtokunnan jäsen Louekoski Matti 16 651 14874 11,9
Suomen Pankki Pääjohtaja Vanhala Matti 18 692 16791 11,3
Merenkulkulaitos Pääjohtaja Hirvelä Jukka 7 605 6881 10,5
Suomen Pankki Johtokunnan jäsen Hakkarainen Pentti 14 079 12998 8,3
Tiehallinto Pääjohtaja Karjaluoto Eero 8 452 7814 8,2
Suomen Pankki Johtokunnan jäsen Salo Sinikka 13 988 13197 6,0
Metsähallitus Toimitusjohtaja Heino Jan 9 413 Ei tied. ..
Puolustusvoimat Ilmavoimien komentaja Pystynen Jouni 8 831 Ei tied. ..
Valtiokonttori Pääjohtaja Wuolijoki Jukka 8 655 Ei tied. ..
Maanmittauslaitos Pääjohtaja Ratia Jarmo 8 340 Ei tied. ..
Viestintävirasto Ylijohtaja Hagman Rauni 8 329 Ei tied. ..
Vakuutusvalvontavirasto Ylijohtaja Salomaa Hely 8 148 Ei tied. ..
Korkein oikeus KKO:n jäsen (Kaikki oikeuden jäsenet) 8 100 Ei tied. ..
Korkein hallinto-oikeus KHO:n jäsen (Kaikki oikeuden jäsenet) 8 100 Ei tied. ..
Evankelisluterilainen kirkko Arkkipiispa Paarma Jukka 7 977 Ei tied. ..
Patentti- ja rekisterihallitus Pääjohtaja Enäjärvi Martti 7 854 Ei tied. ..
Helsingin yliopisto Rehtori Niiniluoto Ilkka 7 833 Ei tied. ..
Kansanterveyslaitos Pääjohtaja Huttunen Jussi 7 693 Ei tied. ..
Ratahallintokeskus Ylijohtaja Niemimuukko Ossi 7 605 Ei tied. ..
Kansaneläkelaitos Johtaja Forss Mikael 1) 7 488 Ei tied. ..
Suomen Akatemia Pääjohtaja Vihko Reijo 7 388 Ei tied. ..
Teknillinen korkeakoulu Rehtori Pursula Matti 7 388 Ei tied. ..
Ilmatieteen laitos Pääjohtaja Taalas Petteri 7 343 Ei tied. ..
Valtion asuntorahasto Ylijohtaja Ijäs Teuvo 7 317 Ei tied. ..
Lääkelaitos Ylijohtaja Wahlroos Hannes 7 228 Ei tied. ..
Metsäntutkimuslaitos Ylijohtaja Pohtila Eljas 7 145 Ei tied. ..
Maa- ja elintarviketalouden tutk.keskus Ylijohtaja Kemppainen Erkki 7 145 Ei tied. ..
Valtioneuvoston kanslia EU-asioiden valtiosihteeri Peltomäki Antti 7 077 Ei tied. ..
Ajoneuvohallintokeskus Ylijohtaja Ritvala Jyrki 7 073 Ei tied. ..
Geologian tutkimuskeskus Ylijohtaja Matikainen Raimo 6 886 Ei tied. ..
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Reunala Aarne 6 877 Ei tied. ..
Merentutkimuslaitos Ylijohtaja Mälkki Pentti 6 792 Ei tied. ..
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Ylijohtaja Hjerppe Reino 6 739 Ei tied. ..
Museovirasto Pääjohtaja Lilius Henrik 6 735 Ei tied. ..
Väestörekisterikeskus Ylijohtaja Viljanen Ritva 6 723 Ei tied. ..
Puolustusvoimat Läntisen maanpuol.al. komentaja Ilkka Kylä-Harakka 6 694 Ei tied. ..
Puolustusvoimat Pohjoisen m.puol.al. komentaja Heikki Tilander 6 694 Ei tied. ..
Kauppakorkeakoulu Rehtori Eero O. Kasanen 6 674 Ei tied. ..
Turvatekniikan keskus Ylijohtaja Tuominen Seppo 6 629 Ei tied. ..
Pirkanmaan työvoima- ja elink.keskus Johtaja Varpe Riitta 6 622 Ei tied. ..
Kaakkois-S:n työv.- ja elinkeinokeskus Johtaja Pirhonen Jarmo 6 622 Ei tied. ..
Pohj.-Savon työvoima- ja elink.keskus Johtaja Kekoni Jaakko 6 622 Ei tied. ..
Puolustusvoimat Itäisen. maanpuol.al. komentaja Kämäri Vesa 6 510 Ei tied. ..
Tasavallan presidentin kanslia Neuvonantaja Tuovinen Timo 6 351 Ei tied. ..
Lähteet: 2003 tiedot valtiovarainministeriö, keskusvirastot, korkeimmat oikeudet, kansaneläkelaitos, eduskunta, korkeakoulut, puolustusvoimat. Vuoden 1999 tiedot Ilta-Sanomat 2.12.1999.
1) Kansaneläkelaitos ei julkistanut johtokuntansa palkkaustietoja 1999, jolloin vertailu edellisen kerran on tehty. Vuoden 1999 palkkaustieto Kansaneläkelaitoksen osalta perustuu Ilta-Sanomien arvioon 2.12.1999.
Ei tied. = Viran palkkaustieto 1999 ei ole tiedossa.
.. = Korotusta ei ole voitu laskea vuoden 1999 vertailutiedon puuttuessa
PRESIDENTIN PALKKAUS
2.2. Palkkio ja eläke
Tasavallan presidentin palkkio vahvistetaan jokaiseksi toimikaudeksi
etukäteen eduskunnan säätämällä lailla. Palkkiota ei voida toimikauden
aikana muuttaa. Toimikaudeksi 1.3.1994 - 1.3.2000 tasavallan presidentin
vuotuiseksi palkkioksi vahvistettiin 14.1.1994 annetulla lailla (39/94)
558.000 markkaa ja asetettiin edustustarkoituksiin käytettäväksi 900.000
mk. Tämän lisäksi presidentille kuuluu asunto, jonka kunnossapito, lämmitys,
valaistus ja sisustus sekä tarpeellinen henkilökunta kustannetaan valtion
varoilla. Presidentin puoliso ei saa mitään palkkiota tai muuta korvausta
asemansa johdosta.
Tasavallan presidentin eläke vahvistetaan myös lailla samanaikaisesti kuin
palkkiokin.Vuotuiseksi eläkkeeksi on viimeksi vahvistettu 14.1.1994
annetulla lailla (40/94) 334.800 markkaa. Tämän eläkkeen saa vähintään
kuusi vuotta presidenttinä toiminut henkilö (täysi eläke). Jokaisesta
puuttuvasta täydestä vuodesta eläkkeen määrä vähenee kuudenneksella,
YLE taisi lopettaa digiradiopelleilyn vastikään kannattamattomana. Nettradiot ovat jo nyt paljon paremmin levinneet käyttöön.
Digitaalinen tallennus: kuka kieltää ostamasta omaa boksia jossa kovalevy tai kovalevyllä varustettua polttavaa DVD-soitinta.
EPG... en edes tiedä mikä se on... mihnkä
Parempi kuva tulee koska lähetetty signaali on digitaalinen eikä analoginen, taloverkossa yks lysti onko boksit kellarissa vai jokaisen olkkarissa.
Tekti-TV toimii kuten nytkin. Tekstityksen valinnasta en tiedä. Teksti-TVstä saa nytkin suomenkielisen hurriohjelmaan ja päinvastoin. Ne marginaaliryhmät jotka tarvitsevat muita kieliä katsoakseen suomalaista TV-ohjelmaa voivat ostaa omat boksinsa.
Tarkoitin vain, että menee asukkailta valinnan vapaus.
Ei hyödytä oman tallentavan boksin osto, jos seinästä tulee vain analoogikuvaa. Oma sisäantenni ei oikein sytytä. DVD tallentimet tallentavat digitaalisesti analogisignaalia, joten ne kyllä toimivat, mutta ei ole sama kuin digitaalinen tallennus.
Kuvaan voi tulla varjoja myös talon sisäisen antenniverkon heijastumista.
Jos olisin huoneistoa ostamassa valitsisin mielummin sellaisen, jossa saa itse valita TV:n katselutavan.
ohimeneva ongelma. Sama juttu käy digiboxien kanssa kuin on tietokonesoftienkin kanssa. Aina saa olla päivittämässä.
Tässäkin tavallista kuluttajaa kusetetaan ja rajusti. Sillä kyllähän laitteen pitäisi TOIMIA KUNNOLLA kun sen ostaa kaupasta ja tuo kotiin. Näinhän ei ole digiboxien kanssa.
Mahtaakohan markkinoilla on yhtään sellaista mallia joka toimisi täysin oikein ilman ensimmäistäkään vikaa? Epäilen suuresti. Ainakin meidän molemmissa boxeissa on ollut ja on vieläkin vikoja joita ei edes päivittämällä olla saatu häviämään.
Hetkinen! Olet sitä mieltä, että jokaisella pitää olla oikeus valita itse, miten katsoo telkkua. Samalla vaadit, ettei talon verkossa saa muuntaa digitaalista signaalia analogiseksi, eli vaadit kaikkia katsomaan televisiota sinun toivomalla tavalla. Onko tässä mielestäsi mitään epäjohdonmukaista? Nykyisillä kanavamäärillä talon verkkoon mahtuvat mainiosti sekä analoginen että digitaalinen signaali, kuten olet ehkä huomannut.
Kaikki eivät kaipaa mitään uusista digitaalisista palveluista ja ohjelmat voi tallentaa analogisesti aivan hyvin. Digiradiota jo kerran kokeiltiin, mutta se ei tuonut mitään lisäarvoa kuluttajille.
Joo. Aikoinaan kuluttaja saattoi luottaa, että viihde-elektroniikka toimi suoraan paketista, tai sitten myyjä hoiti laitteen kuntoon. Nykyään kuluttaja joutuu itse etsimään ajureita sekä päivityksiä ja käyttämään aikaansa laitteiden vikojen selvittämiseen. Onko lait jotenkin muuttuneet tässä välillä ja myyjä ei enää vastaa tuotteen toimivuudesta?
Tietotekniikassa tapa on vanha, koska aikoinaan niitä ei juurikaan myyty keskiverto kuluttajille. Mutta sielläkin asiat menee koko ajan huonompaan suuntaan. Ostin surullinen kuuluisan Artecin ja en ymmärrä, miten niin heikkolaatuisia laitteita Suomessa myydään. Ehkä rauta toimisikin, mutta softan laatu on aivan kelvoton. Jostakin syystä laadukkaan softan tekeminen on miltei mahdotonta monille nimekkäillekin yrityksille ja kaikki laitteet, joissa on paljon softaa, toimivat miten sattuu.
Ok,katselen vielä Suomen TV:tä analogisesti mutta
satelliittidigiboksi minulla on ollut jo kolme vuotta,enkä ole tarvinnut siihen vielä mitään päivityksiä.Ainoastaan olen joutunut muutaman kerran tekemään ohjelmahaun kun jotkut TV-asemat ovat vaihtaneet transponderia tai taajuutta.
Hämmästelen kummasti näitä DVB-T-puolen ongelmia.
Onko enemmän syytä Ylessä ja lähetyspäässä vai itse digiboxeissa?
loppu peleissä teiltäkin se digiboxi tulee löytymään vaikka kuinka uhootte :)
joidenkin pitää aina pelätä ja vastustaa kaikkea uutta ihan jo periaatteenkin takia.
muistan montakin tyyppiä, jotka kännykän tullessa markkinoille sanoivat, etteivät ikinä sellaista hanki. no kaikilla heillä kuitenkin nykyään sellainen on.
digi-tv:n toteutuksen olisi kyllä voinut toteuttaa järkevämminkin. samalla rahalla kun olisi vetänyt kiinteät yhteydet sellaisiin talouksiin, joissa niitä ei vielä ole ja muualla käyttänyt kaapeli-tv-verkkoa.
kun koko digi-tv olisi toteutettu langallisena ip-pohjaisesti, niin samalla olisi saatu hoidettua lankapuhelin ja internet-liikennekin. tätä nykyä kuparikaapelissakin saadaan kuljetettua aika huimia määriä bittejä, joten valokaapelia ei olisi ollut pakko käyttää.
aivan ongelma-alueille olisi sitten laitettu langattomat yhteydet. paluukanava kun ei normaalikäytössä tarvitse olla internetissä kovinkaan nopea, niin sekin olisi voitu järjestää monella eri tavalla.
mutta kun poliitikot päättävät asioista jotain tietävien insinöörien sijaan, niin lopputulos on sitten tällainen..
luvat jääkin maksamatta.
Kapitalismi SUOMESSA saa uusia ulottuvuuksia, joihin esim jenkeissä ei kukaan voisi edes kuvitella uskovansa: ihmisiä PAKOTETAAN hankintoihin. Jenkeissä ainut, mihin "pakotetaan", jonkinlainen verojen maksu, sekin vastentahtoisesti, mutta ei paljoakaan sitten. Jos jenkkilässä lähtisit digiboxailemaan suomen tyyliin tai tekisit vaikka PEKKARISET sähköjallituksessa kuten suomessa, niin ymmärrät hyvin, että "tupee" ja mies lentäsivät aivan erisuuntiin......;)))
ei kukaan sua pakota digiboksia hankkimaan.
Jos ei hanki boksia ei näe TV:tä. Kyse on nimenomaan siitä, että valtio on päättänyt, että pitää ostaa boksi tai menettää TV:n katselumahdollisuuden. Ihmiset yleisesti eivät pidä tällaisesta.
Pistetäänpä nyt sitten pari faktaa alkuperäiselle kirjoittajalle;
a) Digi-Analoginen -muunnos heikentäisi kuvaa talon sisällä käytettäessä perinteistä analogista TV:tä.
b) Kaikki tulevaisuuden näyttölaitteet tulevat olemaan digitaaliseen kuvanmuodostukseen perustuvia. Tarkoittaisi seuraavaa; Digi-Ana-Digi muunnossarjaa ennenkuin loppukäyttäjä voisi esim. siitä 3000 euron plasmastaan sitä kuvaa katsoa. Seuraus -> näyttölaitteen kuvanlaatu olisi entistä huonompi EIKÄ VASTAISI SITÄ LAATUA MISTÄ KÄYTTÄJÄ ON MAKSANUT OSTAESSAAN TÄYSIN DIGITAALISEN NÄYTTÖLAITTEEN.
Pahimmassa tapauksessa kuvan vastaanotto olisi mahdotonta, koska uusissa näyttölaitteissa ei lähitulevaisuudessa enää ole analogista viritintä.
c) Kuvanlaatu tallettavien digiboksien, DVD-soittimien ym. digitaalisten laitteiden kanssa heikentyisi selvästi. Tai olisi (tulevaisuudessa) jopa mahdotonta jos tallenuslaitteessa ei olisi analogista sisääntuloa.
d) Ei minkäänlaista tukea tulevaisuuden teräväpiirrolle, koska em. muunnosketju tekisi homman aivan liian vaikeaksi.
a) Kuvanlaatu vastaisi useissa tapauksissa sitä, mitä nytkin saa analogiverkosta, joten ongelmaa ei olisi. Ääni tosin taitaa olla mono, mutta ei se kaikkia haittaa ja on parempi kuin ei mitään.
b) Digi-virittimillisen laitteen omistaja katsoo luonnollisesti digisignaalia, eikä hän edes huomaa keskitettyä purkua.
c) Kesitetty purku ei vaikuta digiignaaliin, joten digiboksit toimisivat kuten nytkin. Samoin toimisivat DVD-tallentimet (joko digiboksilla tai ilman).
d) Keskitetty purku on täysin riippumaton HDTV:stä.
Sitten niitä etuja:
a) Suuressa taloyhtiössä tai kaapelissa ei tarvitsisi hankkia digibokseja.
b) Vaikka digiboksi olisikin keskitetty purku auttaisi jos on useita laitteita (videoita, toisia TV:itä)
c) Kaapelissa integroidutkaan digilaitteet eivät toimi, koska ne on antennisignaalille. Keskitetyllä purulla ne toimisivat edes analogisina. Tosin vaihtoehtoisesti tai lisäksi voisi lähettää osan kanavista myös DVB-T formaatilla, vaikka kanavat 1-4 yhdessä nipussa. Olen edellenkin sitä mieltä, että erilliset DVB-T ja DVB-C standardit ovat idioottimaisia. Siinä on kaikki kaapeliasiakkaat pantu kärsimään, jotta saadaan maksu-TV-kanavien määrä maksimoitua.
JUURI OIKEIN VASTATTU!
NÄIN SE JUTTU TOIMISI AIVAN MAINIOSTI.
M.O.T.
ELI DIGI-ANA-MUUNNOKSET ON ILMAN MUUTA SALLITTAVA!
No voi kyynel...