pitäisi ehkä poistaa tuo huosteenotto-termi kun siitä on tehty pelkkä vitsi...oikeasti määrätä joku auttamaan vaikeuksissa olevia perheitä eikä vaan hutkia ratkaisuja ja sitten pitää kynsinhampain kiinni että tämä on nyt päätetty ja siitä ei luisteta...
miksi
huostaanotto
8412
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ehdottomasti. Muodostit sanoiksi sen, mitä ajattelin. Missä oikea apu???
Huostaanotto on oikein hyvä termi.
Mikäli vanhemmat kykenemättömiä huoltamaan omia lapsiaan ja kykenemättömiä turvaamaan lapsilleen terveet fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kasvu olosuhteet niin silloin lapset otetaan huostaan.
Yksinkertaista.
Huostaanotot ovat tarpeellisia, siinä missä perheiden tukeminen ja auttaminen. Se ei poistaisi ongelmaa, että huostaanottoja ei tehtäisiin. Koskan on vanhempia joihin mikään apu ei teho, mm. omat vanhempani, jotka ovat olleet Järvenpään sosiaalisairaalassa, sillanpirtissä ja jossain muuaalla viellä hoidossa. Käyneet A-klinikalla, syölneet antabusta ja saaneet antabus kapselitkin. Ja 25-vuoteen (minkä ikäinen olen) selviä kausia on ollut 1. 3-vuotta 2. n. 9kk ja sitten vaihtelevia..isällä yksi n. vuoden mittainen ja äidillä välillä 1kk ilman ja 1kk ympäripäissään.
Viimeiseen vuoteen selviä kausia isälläni on ollut yhteensä n. 5vko ja äidillä selviä päiviä n. 3-4/vko huonoimpina viikkoina ehkä 1 selvä päivä. Oman äitini luona asuu 7-vuotias pikkuveljeni.
Jotain mätäähän on, jos kerta otetaan lapsia hepposin perustein (mm. Ferozza) ja sitten ilmiselvissä tapauksissa kukaan ei tee mitään, EI mitään (pikkuveljeni).
viedään, eli otetaan lapset niiltä yksinhuoltajilta, jotka huolehtivat lapsistaan, mutta eivät ole päihteidenkäyttäjiä, niin ei tule ongelmia. Nämä lapset saadaan paremmin sijoitettuja ja hyvässä lykyssä äiti masentuu, eikä aiheuta ongelmia sosiaalityöntekijöille eikä sijaispaikkoihin.
Näin saadaan lapset "pelastettua".
näin. Aiheellsiia huostaanotot ovat silloin kun vanhempi on esim. päihteiden käyttäjä ja persoonallisuus muuttuu eikä kykyä huolehtimiseen ole. Mutta silloin kun syynä on jonkin epämääräisen tarkkailun tulos -esim. se, ettei tarkkailun mukaan äidillä olisi tarpeeksi vahvaa kontaktia lapsiin (tämä oli yksi siskoni lasten huostaanoton syy)- pitäisi TODELLA olla muita keinoja kuin se pahin ja tuhoavin. Tuskin se kontakti yhtään paranee siitä huostaanotosta.
Siskoni tapauksessa kävi aivan niin kuin edellinen kirjoittaja kirjoitti: masennus vei siskoni kuukausiksi toimintakyvyttömäksi. Sitten vaaditaan muka näyttöä siitä, että on kykenevä superäitiyteen. Oravanpyörä, josta et hevin irti pääse, on valmis. Tantoilla on hyvä olo -hommat tuli hoidettua, äiti ei enää tule koskaan kykenemään lastensa hoitoon, haavat ovat tarpeeksi syvät. Jes, näyttääpä hyvältä tuloslaskelmassa, näin monta huostaanottoa!
Sossuja on niin erinlaisia. Itse muistan, kun tarkoitus oli tukea serkkuani, joka oli repsahtanut huumeisiin nuorena teininä ja tuli raskaaksi (jolloin lopetti käytön heti) päihteettömään elämään. Itse olin aika isossa osassa silloin ja ryhdyin lapsen kummiksi tukihenkilöksi (selittäen kummityttöni äidille, että minä tosiaan ottaisin sossuun yhteyden mikäli epäilisin, että on jotain vialla). No serkkuani "vahdittiin" (mikä todella oli tarpeen ja ainut keino varmistua) koko raskauden ajan seuloilla ja sen jälkeen myös. Mutta sossu, jonka tehtävänä oli auttaa perhettä toimi ihan päin vastoin. Hän puhui vain lapsen huostaanotosta ja siitä miten nopeasti otettaisiin sitten huostaan ja mitäö tehtäisiin. Kun yritin puhua serkkuni tukemisesta ja siitä, miten hyvinvoiva äiti tarkoitti myös jaksavaa äitiä sekä hyvinvoivaa lasta, tiuskaisi sossu "Et selvästikkään ajatteli lapsen parasta! Sinua vain kiinnostaa äiti, minulle on ihan sama miten äiti voi!" Kun yritin selittää kantaani ja sitä, että lapselle on parasta, jos hän pystyy olemaan bioperheessä ja että bioperheessä kaikki menee hyvin, oli sossu sitä mieltä, että en ole ollenkaan lapsen puolella ja välitä hänestä. Tämän jälkeen ko neuvonpidossa en uskaltanut sanoa enään mitään.
Äiti oli todella ahdistunut ja ihan varma, että sossu tulee ja vie hänen lapsensa vaikka seulat olivat kokoajan olleet puhtaat. Ja sossu puhui kokoajan huostaanotosta. Lopulta äiti päätti muuttaa paikkakunnalta pois ja kävi kuten olin ennustanut miehelleni neuvonpidon jälkeen (serkku muuttaa pois, kukaan ei vahdi, vanha kaveripiiri tulee kuvioihin ja repsahtaa) ja näin todellakin kävi. Paperit eivät siis seuranneet. Tuossa vaiheessa itse olin jo sanoutunut tikuhenkilö hommasta irti, koska minusta ei ollut siihen, raskauteni sai minulle issiaksen ja omien lasten hoito oli vaikeaa työnjälkeen ja jäi miehelleni, kun en pystynyt pahemmin liikkumaan. Ja serkkuni saikin tukihenkilön johon luoti ja jonka itsekkin tiesin hyväksi (ja jota myös ehdotin minun tilalle).
Kaikki loppui loppujen lopuksi hyvin. Lapsi huostaanotettiin. Perhettä tuettiin ja kummityttöni asuu äitinsä luona nyt (itse kyllä kauhistuin sit' nopeaa palautus ajankohtaa, 3kk huostaanotosta) häntä seurataan seuloilla. Ei asu enään täällä vaan muutti kokonaan pois huonon kaveripiirinsä ulottuvilta ja kokee että sossu ja perhetyö molemmat ovat samalla asialla, lapsen parhaalla. Paikkakuntaa en sano, että ei henkilöllisyys palajastu, mutta verrattaessa vantaalla työskentelevään sos.johtajaan (joka oli ihan P:stä) tämä sossu osaa tosiaan hommansa. Ja äiti tuntuu luottavan hänene kaikessa (myös siinä, että sossu tosiaan toimii jos aihetta on). Ja näin sen päihde vanhempien kanssa mielestäni pitäisi mennä, että seurataan seuloilla, vaikka ei siskoasi koskekkaan.
Toivottavasti sisaresi saa lapsensa viellä takaisin!
uranaisilla on omiin lapsiinsa, joita
HYVÄSSÄ LYKYSSÄ hoitaa ja huoltaa
LASTENHOITAJA......