Alla on toinen saman tyyppinen kirjoitus mutta halusin avata oman otsikon, pahoitteluni. Anyway, oma tarinani on seuraava:
Olin ala-asteella jatkuvasti hieman pulska / ylipainoinen ja sain kuulla siitä enemmän tai vähemmän jatkuvasti. Tämän lisäksi olin lyhyempi / pienempi kooltani kuin muut keskimäärin. Eli ideaali kiusauskohde.
Ala-aste ei kuitenkaan ollut kovin paha mutta...yläasteella tilanne muuttui potensseissa karmeammaksi. Olin aika pitkälle jokaisen vähänkään kiusaajaksi haluavan hampaissa. Seiskaluokan mopotuksen ja oikeastaan koko seiskan vielä kesti / jaksoin mutta kun kasi aikanaan alkoi niin...hehhhehheh päätin jo syksyn alussa ettei KUKAAN ei yksinkertiasesti SAATANA KUKAAN enää vittuile. Ajattelin jopa niin että jos mun on tarkoitus lähteä täältä jonkun koulukiusaajan toimestaa niin fine. Sitten mennään.
OK, kasi alkoi ja olin TEHNYT PÄÄTÖKSEN että vittuilu loppuu. No mitäs kuvittelisi...toisena päivänä edellisen vuoden mulkero, päätä pitempi kaveri tuli tönimään ja kimppuun. Eikä tietenkään osannut odottaa mitään.
Latasin kaiken vihani, inhoni ja edellisten vuosien frustraationi yhteen iskuun, suoraan leukaan. Kaveri kaatui suoraan taaksepäin suuressa kummastuksessa. Olin itsekin aivan puulla päähän lyöty...miten tässä nyt näin kävi. Sama oli vastapuolen kaverilla.
Hemmo nousi ylös ja tappelu ajtkui aika temmottomana puolin ja toisin kunnes kello soi.
Ei tarvinnut IKINÄ enää ottaa vastaan tältä hemmolta paskaa. Kerran kun joku muu tuli tönimään niin kaveri sanoi suureen ääneen että "anna olla, se vetää kuonoon". Ai jummi että teki hyvää!!
OK, oli muutamia tappeluita lisääm, eihän ne kaikki siihen kadonnut mutta paras puoli on se että kenenkään kanssa ei tarvinnut tapella kahta kertaa. Se on siinä. Ja muutkin oppii kunnioittamaan ettet ota paskaa niskaan.
Kiusaaminen ei lopu hymistelyllä ikinä. Hymistelystä on aivan riittämiin huonoja kokemuksia.
Olin ala-asteella jatkuvasti hieman pulska / ylipainoinen ja sain kuulla siitä enemmän tai vähemmän jatkuvasti. Tämän lisäksi olin lyhyempi / pienempi kooltani kuin muut keskimäärin. Eli ideaali kiusauskohde.
Ala-aste ei kuitenkaan ollut kovin paha mutta...yläasteella tilanne muuttui potensseissa karmeammaksi. Olin aika pitkälle jokaisen vähänkään kiusaajaksi haluavan hampaissa. Seiskaluokan mopotuksen ja oikeastaan koko seiskan vielä kesti / jaksoin mutta kun kasi aikanaan alkoi niin...hehhhehheh päätin jo syksyn alussa ettei KUKAAN ei yksinkertiasesti SAATANA KUKAAN enää vittuile. Ajattelin jopa niin että jos mun on tarkoitus lähteä täältä jonkun koulukiusaajan toimestaa niin fine. Sitten mennään.
OK, kasi alkoi ja olin TEHNYT PÄÄTÖKSEN että vittuilu loppuu. No mitäs kuvittelisi...toisena päivänä edellisen vuoden mulkero, päätä pitempi kaveri tuli tönimään ja kimppuun. Eikä tietenkään osannut odottaa mitään.
Latasin kaiken vihani, inhoni ja edellisten vuosien frustraationi yhteen iskuun, suoraan leukaan. Kaveri kaatui suoraan taaksepäin suuressa kummastuksessa. Olin itsekin aivan puulla päähän lyöty...miten tässä nyt näin kävi. Sama oli vastapuolen kaverilla.
Hemmo nousi ylös ja tappelu ajtkui aika temmottomana puolin ja toisin kunnes kello soi.
Ei tarvinnut IKINÄ enää ottaa vastaan tältä hemmolta paskaa. Kerran kun joku muu tuli tönimään niin kaveri sanoi suureen ääneen että "anna olla, se vetää kuonoon". Ai jummi että teki hyvää!!
OK, oli muutamia tappeluita lisääm, eihän ne kaikki siihen kadonnut mutta paras puoli on se että kenenkään kanssa ei tarvinnut tapella kahta kertaa. Se on siinä. Ja muutkin oppii kunnioittamaan ettet ota paskaa niskaan.
Kiusaaminen ei lopu hymistelyllä ikinä. Hymistelystä on aivan riittämiin huonoja kokemuksia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sanonpahan vain, että tuo toimii, jos on rahkeita todellä käyttää väkivaltaa ongelmanratkaisuun, mutta ellei, niin tappelun ns. "aloittamalla" saattaa saada itsensä vielä pahempaan kuseen.
Olen kyllä samaa mieltä siinä, että ei hiljainen hyväksyminenkään mitään auta. Mutta onko se sitten loppupeleissä kovinkaan eri asia olla kiusattu tai muuten vain (esim. näennäisen väkivaltaisuuden vuoksi) kartettu. Mene ja tiedä.