Mikä siinä on että jos haluaisi koiran ja on aikomus hankkia sellainen, on vähintäänkin kiinnostunut ja ennen kaikkea aktiivinen hankkimaan kaikkea mahdollista tietoa ko.koirarodusta, niin sekään ei riitä?
Mielestäni olen niin valmis kuin kuka tahansa kykenisi olemaan ennen koiran hankintaa.(kyseessä ei ole ensimmäinen koira).Miksi sitten kasvattajien tai ns. "pentivälittäjien" kinnostus loppuu viimeistään siinä vaiheessa kun alan heiltä kysymään mieltäni askarruttavia kysymyksiä ja kertomaan itsestäni heille ja heidän näkemystään koiran sopivuudesta minulle?
Mielestäni on todella hurjaa, ellei kasvattajilta saa kysyä mitään,mikä olisi kyllä oleellista eikä jutella mukavia, vaan pitäisiä kylmästi ja kasvottomona ostaa ja "tilata tuote(pentu) paketissa internetistä".
Ymmärrän ettei hintaakaan "pidä" kysellä, mutta kunnon kasvattajalle se ei näkömykseni mukaan tulisi olla tabu. Tosiasia se hintakin on ja ennemmin tai myöhemmin se tulee esille, ellei sitten kasvattaja anna kasvattejansa ilmaiseksi. Näin ollen olisi huomattavasti mukampaa tietää summa jo ennen ostoa, eli mustaa valkoisella-vaihetta. Tietenkin ymmärrän myös sen ettei pennun hinta tule olla niitä ensimmäisiä kriteerejä, mutta kyllä sekin tulee ottaa huomioon. Ainakin itse ottaisin, koska en olisi valmis maksamaan kasvattajan vaatimaa hintaa jos pitäisin sitä kohtuuttomana. Toisaalta en ymmärrä mitään siitä, miten koiran "arvoa" edes tulisi mitata rahassa, sillä jokainen rekku on minulle yhtä rakas, oli se sekaroituinen,muotovalio,todella pieni tai hännätön.
Kaikille kuitenkin toivotan hyvää kevättä!
Mielestäni olen niin valmis kuin kuka tahansa kykenisi olemaan ennen koiran hankintaa.(kyseessä ei ole ensimmäinen koira).Miksi sitten kasvattajien tai ns. "pentivälittäjien" kinnostus loppuu viimeistään siinä vaiheessa kun alan heiltä kysymään mieltäni askarruttavia kysymyksiä ja kertomaan itsestäni heille ja heidän näkemystään koiran sopivuudesta minulle?
Mielestäni on todella hurjaa, ellei kasvattajilta saa kysyä mitään,mikä olisi kyllä oleellista eikä jutella mukavia, vaan pitäisiä kylmästi ja kasvottomona ostaa ja "tilata tuote(pentu) paketissa internetistä".
Ymmärrän ettei hintaakaan "pidä" kysellä, mutta kunnon kasvattajalle se ei näkömykseni mukaan tulisi olla tabu. Tosiasia se hintakin on ja ennemmin tai myöhemmin se tulee esille, ellei sitten kasvattaja anna kasvattejansa ilmaiseksi. Näin ollen olisi huomattavasti mukampaa tietää summa jo ennen ostoa, eli mustaa valkoisella-vaihetta. Tietenkin ymmärrän myös sen ettei pennun hinta tule olla niitä ensimmäisiä kriteerejä, mutta kyllä sekin tulee ottaa huomioon. Ainakin itse ottaisin, koska en olisi valmis maksamaan kasvattajan vaatimaa hintaa jos pitäisin sitä kohtuuttomana. Toisaalta en ymmärrä mitään siitä, miten koiran "arvoa" edes tulisi mitata rahassa, sillä jokainen rekku on minulle yhtä rakas, oli se sekaroituinen,muotovalio,todella pieni tai hännätön.
Kaikille kuitenkin toivotan hyvää kevättä!
Vastaukset 22
Vanhimmat
vain testaavat sun kykyäsi ja mahdollisia puutteita tietämyksessäsi.
Ei mulla ainakaan ole koskaan moista tapahtunut. Ehkä syy sen puuttumiseen on se, että minusta on varmaankin selvästi näkynyt haluni ja kiinnostukseni ko. koiraan ja rotuun. Ja puheistanikin se varmaan on tullut esiin, että olen saman rodun kanssa toiminut ennenkin.
Ja kyllä mä ainakin olen saanut kasvattajalta kysyä mitä mieleen on juolahtanut. Se on käsittääkseni vain eduksi että on utelias kaikkeen uuteen ja vieraaseen. En voi kuvitellakaan sellaista että kysyminen olisi rasite ostaessani koiraa.
Onkohan sulla nyt vain jonkinlainen alemmuuden tunne, joka sinua vaivaa???
Raha on kasvattajalle tärkeä, niin kuin meille kaikille. Joskus mustakin on tuntunut kuin sen pitäisi olla itsestään selvyys. Että ei siitä sen kummemmin kysellä, maksaa mitä maksaa.
Näin mulla kyllä on ollutkin.
Jos olen löytänyt itselleni sopivan pennun, on se aivan sama maksaa se satasen enemmän tai vähemmän.
En ymmärrä miten voisin edes olla sen enempää kokeneempi rodun ollessa ensimmäisenä. Ei kenelläkään voi olla kokemusta omasta koirasta ennen ensimmäistä koiraa. Eli hyvä että on edes kokemusta ylipäänsä koirista ennen ensimmäisen hankintaa.
Ei se hinta ole kiinni kyllä satasesta. Se on oikeasti hyvin pieni summa, sillä harvemmin sillä saisi edes sekarotuistakaan, itse maksoin marsustanikin jo sen :)
Itse olen valmis lähtemään jopa jenkeistä asti hakemaan 2000-3000 €(matkat,eläinlääkäri,tarvikkeet,rahdit, jne.) kyseistä koiraa, ja tuolloin hinta on jo todella ala kanttiin, että tuskin mistään alemmuuskompleksistakaan olisi kyse :)
Kaipailisin nyt siis vastauksia siihen miksi kasvattajat ehkä ovat hieman "yliherkkiä" valikoimaan ostajan. En siis itse ostaisi koiraa jalostukseen, mutta silti haluaisin rotukoiran hyvillä papereilla.
Kunnollinen kasvattaja kyllä vastailee kysymyksiin ja on valmis pulman koittaessa vastaamaan niihin myöskin jälkikäteen kun pentu on jo luovutettu. (ottaa vastuun pennusta ja sen tulevaisuudesta)
Jatka vain kunnon kasvattajan etsimistä-näin saat kunnon pennun ja turvatun tulevaisuuden teille molemmille pulman koittaessa.
kasvattajilta halunnut tietää. Olen pahoillani jos sinua on loukattu. kasvattajia kun on myös moneen lähtöön tässä maailmassa.
Kyllä minulle jää kieltämättä outo tunne jos meille soittaa ihminen ensimmäistä kertaa pentua kyselläkseen ja ainoa mikä aidosti pennussa kiinostaa on hinta ja paljonko pentuja kyseinen rotu keskimäärin tekee kerralla. Aika lyhyeen jää silloin kanssani keskustelu.
älä luovuta! niin kuin tuolla joku sanoikin, kasvattajia on monenlaisia. itse jos jotain saisin vaihtaa koirani otossa, ottaisin pentuni kasvattajalta. en nääs löytänyt sitä "oikeaa" kasvattajalta, vaan ihmiseltä jolle oli tullut terve vahinkopentue. jos tulisi ongelmia, niin tuskin hän kovinkaan osaisi auttaa. on myös tärkeää kaikille mielestäni on, että kasvattaja on ystävällinen ja tahtoo autta ilman syytöksiä. näin ongelmantullessa uskaltaa soittaa kasvattajalle...
Olen esim. tällä viikolla puhunut pari n. puolen tunnin puhelua pennunkyselijöiden kanssa; kumpikaan ei edes varannut pentua. Toiselle ei ollut sopivaa sukupuolta eikä toinen halunnut lähteä näyttelyihin. Siitä huolimatta he halusivat pälättää kanssani ummet lammet. Kun kiireitä ei sattunut olemaan, minähän puhuin.
Joskus kyllä huomaa, että kyselijät ovat vain vailla juttuseuraa. Kasvattaja ei kuitenkaan ole mikään Leelian lepotuoli, ja hänellä on muutakin elämää kuin koirat. Hänelle on turha ruveta selostaamaan kummin kaiman edesmenneen koiran toilauksia tai ex-miehen uuden perheen elämää, hohhoijaa.
Jos kasvattaja toisensa jälkeen kieltäytyy myymästä pentua kyselijälle, niin valitettavasti on pakko olettaa, että siihen on joku syy. Ehkä kysyjä vain etsii sen rotuista koiraa, joka ei kasvttajien mielestä sovi hänen elämäntilanteeseensa?
Minulle soitti kerran rouva, joka koko keskustelun ajan painotti sitä, miten kiireistä hänen elämänsä on. Ulkomaanmatkoja suihkitaan vähän väliä jne. Ei tullut kauppoja, mistä rouva oli hyvin hämmästynyt ja närkästynytkin. Että tämmöseenkin seikkaan voi koiranpauppa tyssätä.
Menepä toisen kasvattajan luo. En minä ole koskaan tuollaista huomannut, ehkä tapaamallasi oli huono päivä? Minulle on kasvattaja aina kertonut kaiken koiraan liittyvän, tottahan myös hinnan. Eikä kukaan ole paheksunut kysymyksiäni (ja niitä on aina riittänyt). Toisaalta, jokainen saa myydä tai olla myymättä koiransa kelle haluaa.
Haluan nyt todella painottaa ettei kyse ole hinnasta eikä se ole ensimmäisen puheluni tai sähköpostini joukossa siis joten siitä se ei ole voinut olla kertaakaan kiinni.
Olen asiallisesti aloittanut tervehtimällä ja esittämällä itseni, jonka jälkeen olen kertonut mitä asiani koskee. Eli olisin kiinnostunut hankkimaan kyseisen rodun pennun ja onko heillä tarjolla tai tulossa ko.pentueita?
Se mitä kysymykset olisivat koskeneet, niin arkipäivän asioita: Pennun ruokintaa, mahdollisia "sairauksia" ja luonnetta, rodun vaatimuksia ja velvoittaako kasvattaja käymään kisoissa, kasvattajan halukkuutta auttaa oston jälkeisissä ongelmissa, arkipäivän neuvoja ja asuntoni tilavuutta, koiran sopivuutta lapsiin ja ulkoilu lenkkejä. Lähinnä erilaisia niksejä selvitä rodun kanssa.
Ja joka kerta nämä kasvattajat vain katkaisevat kinnostuksensa. En voi ymmärtää mitä olen mahtanut kysyä väärin? Olen siis kysellyt suomesta ja ulkomailta.
Kyseinen rotu on siis Cane Corso ja TODELLA itseänikin kiinnostaa mikä syy tähän töykeyteen voi olla? Olisin helpottunut jos vika on minussa sillä, aina omaa asennetta voi muutta ei toisten. Olisi todella kurjaa jos tuollaiset "koiraihmis"-kasvattajat kasvattavat ja myyvät koiria, ja myös muut ostajat saavat kokea osansa siitä.
Varsinkin ulkomailta tuo vastaaminen sähköpostiin on todella jähmeää pitäsi tuntea joku joka tuntee ko kennelin ja osaa suositella sinua hyvänä pennunostajana.Suomessa joillakin roduilla on todella korkeat kriteerit kenelle pennut myydään voisin kuvitella että cane corso olisin juuri sellainen rotu..mutta se ei tietty oikeuta olemaan töykeä kyselijöille vaikka ei haluaisi pentua myydäkkään kyselijälle
Jos oletetaan että syy oli todella vain minussa, odottaisin silti kasvattajan edes kertovan minulle etteivät rahkeeeni riitä rodulle.
Kukaan ei ole heistä minulle sanoneet että minussa olevan "vikaa", mikä se vika on eikä ainakaan sitä miten sitä tulisi parantaa.
Jos kyse on vaikka kokemuksen puutteesta niin ei sille sitten voi mitään, mutta hyvä niin että asia tuli ilmi ennen hankintaa. Jos kyse on taloudellisesta tilanteesta, sekin on sitten sellainen että täytyy vain hyväksyä asia. En voi ymmärtää mistä koko käytös on kiinni. Jos taas kyse olisi asunnosta tai luonteestani, voisi niitä muuttaa. Kunhan saisi edes järkevän selityksen, tai edes jonkin selityksen..
Tulee väkisin piilevä ajatus että olenkohan mahtanut kuulostaa ja antanut itsestäni sekopäisen kuvan? En kuitenkaan siitä huolimatta voi enkä haluakaan alkaa heti pommittamaan kasvattajaa kysymyksillä, miksi et puhu enää minulle, mitä tein väärin, miksen sitä, miksi tuota, jne. Se olisi sekopäistä :) Siksi on tavallaan hankalaa arvuutella sitä itsekseen ja täällä kun ei sellaista voi suoraan kysyä itse kasvattajaltakaan.
Mutta, kiitos kaikille jotka olette jaksaneet pohdiskella tähänkin asti pulmaani. Koitan edelleen jatkaa etsintöjäni, mutta luulen kun kuitenkin olen lähdössä tämän vuoden puolella jenkkeihin, löytäväni viimeistään sieltä koirani, mutta alkaa itseäkin silloin viimeistään huolestumaan siitä, riittääkö minussa ainesta koiran omistajaksi. Siksi olisikin todellä tärkeää saada se negatiiivinenkin kritiikki kasvattajilta, jos sellaista on.
kasvattajat sitten luvanneet sinulle jotain ja olleet ottamatta yhteyttä vai millaista kohtelua mahdat tarkoittaa.
En tunne ko rotua,mutta onko sinulla entuudestaan rodusta mitään tietoa ja mihin ko koira parhaiten soveltuu?
Ikävää,jos olet joutunut kohdelluksi väärin,mutta olen itsekkin joskus törmännyt töykeisiin kasvattajiin ja en ole edes sen jälkeen ollut kiinnostunut heidän pennuistaan.
Onneksi minulla on koirat kasvattajalta johon voin luottaaa ja saan heiltä apua tarvittaessa.
kysyin voisinko tulla katsomaan kasvattajan koiria ennen kuin olen luvannut varata syntymättömän-pennun ja koska ne sitten mahdollisesti syntyisivät? Eli ilmeisesti narttu oli jo astutettu, mutta siihenkään en koskaan saanu vastausta..kummaa
Eli kokemusta koirasta ei aiemmmin ole, ainoastaan paljon kirjallista faktaa ja "kuultua" tietoa.
hieman outoa käytöstä kasvattajalta.
Mutta täytyy tietenkin ottaa huomioon,että kasvattajat saavat mahdollisesti useita soittoja pennuista kiinnostuneilta ja näin ollen kasvattajan on ehkä vaikea muistaa kaikkia soittajia.
Itse olen soitellut uudelleen kasvattajalle suurinpiirtein niillä main kun pennut ovat syntyneet.
Yleensä kasvattajista voi kyllä saada hieman töykeän kuvan,mutta ehkä ne haluavat tietää onko ostaja todella kiinnostunut koirasta.
En tiedä,mutta onko kasvattajat luvanneet ilmoitella kun pennut syntyvät?
Ihmettelen suuresti tuollasta käytöstä.
Ainakaan Kennelliiton tietokannasta ei löydy kuin yksi kennelnimellinen kasvattaja. Olet siis asioinut vain yhden tai todella harvan kasvattajan kanssa, joten kasvattajan käytös ole yleistettävissä kasvattajille tyypilliseksi "töykeydeksi".
Mutta kaikille pentua etsiville sanoisin, että kysykää, kysykää ja kysykää. Jos asialliset kysymykset estävät pennun saamisen, kannattaa miettiä, olisiko sittenkin parempi ettei sitä pentua saa ainakaan siltä kasvattajalta.
Näinhän sitä kovasti neuvotaan kysymään, ottamaan yhteyttä kasvattajiin ennen päätöstä rodun kuin rodun osalta. Käytännössä itsekin olen huomannut, että eivät kasvattajat vastaa kysymyksiin. Mahdollisesti kyselyitä tulee liikaa, mutta miksi sitten yhteystiedot (sähköpostiosoite) ylipäätään ilmoitetaan, jos kysymyksiin ei edes ole tarkoitus vastata?
Eräänkin kasvattajan osalta vastaus tuli, kun pentuja oli myynnissä, mutta lisäkysymyksiin ei vastausta, kun en ollut vielä ottamassa pentua (ilmoitin kyllä tuon seikan jo ensimmäisessä viestissäni ja pyysin lisätietoa rodusta ja sen hoidosta ym. Sellaista, mitä ei netistä valmiiksi ole saatavilla rotuyhdistysten ym. sivuilla).
-Muut kasvattajat eivät ole vastanneet sitä ensimmäistäkään kertaa.
Aivan oikeasti, ei pidä kehottaa yhteydenottoon, ei ilmoittaa sähköpostiosoitetta (eikä puhelinnumeroa) jos todellakaan ei halua niitä yhteydenottoja! Mielestäni vastuullinen kasvattaja vastaa rotuaan koskeviin kysymyksiin jo vaikka vuosi ennen ajateltua pennun ottoajankohtaa. Ja vaikka ostajaehdokas ei olisi juuri takuuvarmasti häneltä pentua edes ottamassa. Eiäthän kaikki halukkaat niitä edes saa tiedusteluista huolimatta jos tarjonta on kysyntää vähäisempää.
Luulisi kasvattajallekin olevan tärkeää, että asioista otetaan selvää etukäteen jotta koiraa sitten osaa hoitaa ja kasvattaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Suomessa useimmat kasvattajat eivät kasvata koiria ammatikseen vaan harrastuksena muun työn ja perhe-elämän ohella. Tätä eivät kaikki pennunostajat miellä. Kun kasvattajalla on kennelnimi, niin ajatellaan, että se tarkoittaa paikkaa, jossa on paljon koiria, joita kasvattaja päätoimisesti hoitaa ja on aina paikalla.
Niinpä useimmat pennunkyselijät soittavat päivällä, jolloin esim. itse olen töissä enkä voi vastata puheluihin (= kännykkä äänettömällä). (Kotona pennuista huolehtii sukulaisrouva, joka ei kuitenkaan toimi puhelinvastaajana.)Vastaan kuitenkin itse kaikille, jotka jättävät soittopyynnön joko kännykkääni tai lankapuhelimen vastaajaan niin kauan kuin pentuja on. Ellei ole, en katso soittelu/tekstarirumbaa tarpeelliseksi.
Vastaan lyhyesti myös kaikkiin sähköposteihin paitsi niihin, joiden ainoa sisältö on "onx teil pentui. paljonx ne maksaa". Pitkiin tarinoihin minulla ei ole aikaa. Kas kun on se muukin elämä olemassa ja toisaalta opastan vaivojani säästelemättä niitä kysyjiä, joilla jo on minulta pentu. Muut kyselijät kuitenkin pyrin ohjaamaan tietolähteen äärelle, mikäli mahdollista.
On minulle käynyt niinkin, että olen pitkään ja hartaasti opastanut jotain kyselijää ja saanut oikein kiitosta siitä, "kun nyt asiat lopultakin selvisivät". Ihan kiva. Sitten tämä kyselijä otti pennun sieltä, mistä ei mielestään saanut tarpeeksi tietoa...No, enpä tällaiselle ihmiselle pentuani haluaisikaan antaa. Luottamus luottamuksesta on tärkein mottoni!
Koiria kasvatettiin, myytiin ja ostettiin silloinkin, kun nykyisiä viestintävälineitä ei ollut olemassa, ongelmitta. Mikähän siinä nykyään niin tökkii?
No, nimenomaan se, että kehitys kehittyy. Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Halutaan paremmin valmistautua tulevaan ja pyrkiä kohti "täydellisyyttä". Ei ennen koiria niinkään pidetty perheenjäseninä kuin hyödykkeinä. No osin tänäkinpäuivänä toki osalle ovat edelleenkin hyödykkeitä, kuitenkin useimmille rakkaita perheenjäseniä.
Kyllä itse ehdottomasti haluaisin koiran juuri siltä, joka on vaivautunut vastaamaan.
Nimenomaan sen vuoksi, että en halua häiritä ihmisiä kesken työpäivän tai muun tärkeän -tuntemattomana ihmisenä, lähetän tiedustelut sähköpostilla, jos sellainen on ilmoitettu. Siinä vaiheessa vasta, kun pennun osto on ajankohtainen ja asiasta (soittoajankohdasta) sovitaan erikseen, soittaisin kasvattajalle tarkempaa tutustumista ja pennunvarausta koskien.
Kyllä edelleen mielestäni kennelsivuilla yhteydenotot -kohtaan merkittyyn sähköpostiin lähetetty tiedustelu velvoittaa postin saajaa myös vastaamaan. Kohteliasta olisi -mikäli näin ei halua menetellä -ilmoittaa samaisilla kotisivuilla, että yhteydenottoja ei haluta muilta, kuin jo ostopäätöksensä tehneiltä.
Vastausvelvollisuus koskee myös noita "onks pentui" -kyselyitä. Vaikka en itse tuollaisia kyselyitä lähettäisikään -kysyn ainoastaan tarkentavia kysymyksiä, joihin ei muualta vastausta ole saatavissa ollut.
Koirien kasvattaminen on vapaata harrastus- tai joillakin elinkeinotoimintaa. Niinpä kasvattajalla ei ole muita velvollisuuksia kuin huolehtia koirien hyvinvoinnista ja noudattaa SKL:n määräyksiä ja ohjeita, jos on SKL:n jäsen ja allekirjoittanut kasvattajasitoumuksen ja aikoo saada pennut rekisteriin.
Sähköposteihin (varsinkaan lasten lähettämiin) vastaaminen ei kuulu näihin velvollisuuksiin. Kokemuksesta tiedän, että lasten toive saada pentu on usein nimenomaan toive. Vanhempien mielipidettä ei välttämättä ole kysytty, eikä alaikäisen kanssa muutenkaan voi koirakaupasta sopia. Sitä paitsi pentutilanteen voi useissa tapauksissa nähdä kasvattajan omilta tai rotuyhdistyksen sivuilta.
...kuolla, eikä sitäkään, jos jaksaa hengittää...
Mutta mielestäni ihmisen pitäisi olla ihmiselle ihminen, johon sisältyy velvollisuus kunnioittaa toinen toistaan.
Silloin kun perustaa julkiset kennelsivut nettiin, täytyy ymmärtää, että tämä myös velvoittaa johonkin. Yhteystietojen antaminen ja kehotus yhteydenottoon on mielestäni harhaanjohtavaa, mikäli sitten yhteydenottoihin ei vaivauduta vastamaan. Ja olisi oikeasti kohteliasta ilmoittaa sivuilla, mikäli niitä yhteydenottoja ei todellakaan haluta muussa tapauksessa kuin pennun varausmielessä. Sehän näiltä sivuilta ei koskaan ilmene. Tällöin asia olisi kaikkien kannalta selvä ja pahalta mieleltä vältyttäisiin puolin ja toisin.
Vastaan nyt tähän aiheeseen viimeisen kerran. Useilla kasvattajatutuillani (ei minulla) on periaate, että ensimmäisen yhteydenoton pitää tulla _puhelimitse_. Syytä en ole koskaan kysynyt, joten en tiedä sitä. Voin vain arvailla, että he haluavat kuulla ihmistä "livenä" ennen kuin haluavat edetä asiassa ollenkaan. Olen itsekin sitä mieltä, että puhelinkeskustelu on hyvin "paljastava" enkä myöskään milloinkaan lupaa pentua, ennen kuin olen puhunut ostajaehdokkaan kanssa puhelimessa. Sen jälkeen on vuorossa vielä henkilökohtainen tapaaminen.
Ihmiset ovat nykyään tottuneet vaatimaan palvelua. Kasvattaja on kuitenkin yksityishenkilö eikä toimi missään palveluammmatissa. Harvassa rodussa on niin vähän kasvattajia, etteikö voisi vaihtaa kasvattajaa, jos ei ole tyytyväinen siihen, johon ensin otti yhteyttä.
Oikeastaan olen kyllä soitellut muillekin kuin yhdelle kasvattajalle. Siitä en todellakaan tiedä kuinka "hyviä" tai "virallisia" tai "luotettavia" nämä kohteet ovat olleet, eivät ilmeisesesti järin selaisia, sillä eivät ole kyenneet vastaamaan rehellisesti juuri mihinkään kysymykseen rodusta..
Lähteinä saa toki käyttää muitakin kuin sinun mainitsemaa sivustoa, kuten perus googlea, koirat.com, keskustelupalstoja, kasvattajia, pentuvälittäjiä, mastiffien-rotujärjestojä, ulkomaisia sivustoja ja ennen kaikkea cane corsojen omia rotusivuja?
Näistä olen kysellyt ja saanut kyllä eri kasvattajiakin kuin yhden :)
No lienee itsestäänselvää, ettei sähköpostitse pentua myydä tai edes varata. Vaan eiköhän se nimenomaan ole niitä tiedusteluja, kyselyjä ja neuvoja varten? Siksi mielestäni on ihmeellistä, ettei tiedusteluihin voi vastata jos se sähköpostiosoite on ilmoitettu.
Ilman muuta siinä vaiheessa kun pennunosto sitten on ajankohtainen, otetaan se luuri käteen ja tiedustellaan pentueista ja mahdollisuudesta saada/varata pentu kyseiseltä kasvattajalta -sovitaan tapaamisesta jolloin kasvattaja punnitsee kasvokkain ostajaehdokkaan ja ostajaehdokas kasvattajan.
Itse kyllä pitäisin epäkohteliaana turhia puhelinsoittoja, mieluiten vastaisin alustaviin tiedusteluihin postitse itselleni sopivimmalla ajalla.
Eihän kaikilla kasvattajilla ole edes läheskään joka vuosi pentueita.
Siis vielä kerran kaino pyyntö -ei sähköpostiosoitteita lainkaan yhteystietoihin, ellei siten ole toivottavaa ottaa yhteyttä tai tieto asiasta selkeästi "emme vastaa sähköpostitiedusteluihin".