Voi miten ihanaa.
On saada postia.
Ja vielä rakkauskirjeitä.
Jaksatko vielä rakastaa?
Jakaa tätä yhteistä unelmaa.
Tietää sinun olevan.
Siellä.
Jossakin ovella.
Voisit hiukan raottaa.
Vaikka sisälle et kutsukkaan.
Silti sinua kaipaan ain.
Yössä, aamussa kulkiessain.
Annana suudelman sinulle matkaasi.
Kauas kaukomaillesi.
On saada postia.
Ja vielä rakkauskirjeitä.
Jaksatko vielä rakastaa?
Jakaa tätä yhteistä unelmaa.
Tietää sinun olevan.
Siellä.
Jossakin ovella.
Voisit hiukan raottaa.
Vaikka sisälle et kutsukkaan.
Silti sinua kaipaan ain.
Yössä, aamussa kulkiessain.
Annana suudelman sinulle matkaasi.
Kauas kaukomaillesi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hellurei ja hellät tunteet,,,,
ja kirjekyyhkynen kirjeitä kantaa
lohtua ikävään suureen antaa,,,
oikein mukavaa pääiäisen aikaa Sulle Margitta ystävä :))rakastetaan,,,,
Rakkaudella Ansku-angel.
KUVITTEELLINEN JONKUN TOISEN ELÄMÄÄN SAMAISTUMINEN ON SAIRAUTTA.
Ota tavoitteeksesi kokea OMASSA TODELLISESSA ELÄMÄSSÄSI EDES YKSI kokemus, joka tuntuu luissa ja ytimissä.
Jos tuon tavoitteen saavutat, kerro siitä 50 -palstalla tuttuun tapaasi. Ellet pääse tavoitteeseen, hanki lääkitys, joka pitää paskaa tuottavan naamasi / paskaa tuottavat näppisi kurissa.
Ystävyydellä
Hypää aina runojeni yli. Älä lue sillä ne on minu omaa elämää. Ethän voi tietää mitään...Joten kiitän ja kumarran sulje ovi mennessäsi,,,
En ärsyynny enääN.
Hymyilen hela tiden.
Järjellä ei tehdä unelmia.
Olet spesiaali.
Lumienkeli.
Mennäänkö saunaan?
Etikkaa ja soodaa.
Sinun runosi kiirii.
Otat askelen taaksepäin.
Lähentelen VAIN sinua.
Kissankello ja kuljenkello.
Tanssi rakas, tanssi.
Tuo lento on meille.
Muistot pölyiset.
Kannattaa pyyhkiä.
Lainaan lauluista.
Höyheniä isossa valtameressä.
Vapauta haaksirikosta.
Kinuan pientä hetkeä.
Kuin olisin jo elänyt.
Elämän kanssasi.
Arg, ööh, öhm, hmnn, höh.
Koska en kirjoita muualle, enkä jaksa lukea muualta -en joka päivä täältäkään- enkä vietä täällä kaikkia päiviäni...Oli yllätys tuo mainitsemasi ikäryhmittäinen palsta, jolla näkyi äsken olevan tuhansia lukijoita per kirjoitus.
Olen kanssasi samaa mieltä, mutta aika pahasti asian ilmaisit "Margitalle". Samaistuminen/empatiakyky on lahja sinänsä, mutta kuvitteellisena/fiktiivisenä
ilman omaa tunnekokemusta, sitä voi jo nimittää sairaudeksi.
Omia kokemuksia on niin paljon eri elämän alueilta, että itse kaipaa jo hiljenemistä ja keskittymistä kaikkeen kauniiseen ja positiiviseen, mitä päivät voivat vielä tuodakaan mukanaan. Ilman pimeää tosin ei huomaa valoisaakaan, motto sekin.
Yst.
pojat kun rakastaa
tule luokseni sinä rintava rehevä rempseä nainen ,,humorilla kyllästetty ,,koassa elämässä pehmeäksi keitetty,,MINÄ KAIPAAN SINUA
oih kielioppivirheet yhdistää,,,,