Minulla on auton tupakansytyttimeen liitettävä muuntaja, joka auton 12V verkosta muuntaa jännitteen 230 volttiin, maksimiteho 75W (APC Travel power adapter 75W).
Läppärini laturissa lukee kotelon takana seuraavat numerot:
-input: 100-240V, 50-60Hz, 1,7 A
-output: 20V ... 3,25A
Te sähköasioista perilläolevat, voisitteko kertoa minulle, tarvitseeko läppärini laturi enemmän tehoa kuin tuo adapterin antama 75W?
20 vuoden takaisen peruskoulufysiikkani mukaan tarvitsee... Toivottavasti olen väärässä.
Kiitoksia avusta!
Läppärini laturissa lukee kotelon takana seuraavat numerot:
-input: 100-240V, 50-60Hz, 1,7 A
-output: 20V ... 3,25A
Te sähköasioista perilläolevat, voisitteko kertoa minulle, tarvitseeko läppärini laturi enemmän tehoa kuin tuo adapterin antama 75W?
20 vuoden takaisen peruskoulufysiikkani mukaan tarvitsee... Toivottavasti olen väärässä.
Kiitoksia avusta!
Vastaukset 30
Vanhimmat
riittää tuohon.
Kiitos vastauksesta. Minua varmaankin hämää hatarassa muistissani oleva PUI-kaava, jonka mukaan yritin laskea läppärin laturin input-volteista ja ampereista tehoa... Olin siis onneksi väärässä. Huh.
Et sinä väärässä ollut, liikaa se hörppii.
Melkoosen huono hyötysuhde tolla invertterillä.
lähtee 65W niin siinä on ylimitoitusta kuitenkin. Inverttereistä lähtee yleensä jonkun verran enemmän tehoa ja läppärissä on sisäänrakennettu stabilaattori joten kyllä se riittää. Ja läppäri ottaa vain hetken enemmän virtaa latauksen alussa. Pistäisin piuhat kiinni ja olisin onnellinen.
Niin se on tuo 65W sen läppärin laturin antoteho.
Otto teho on suurempi. On kyllä melko epäselvästi ilmoitettu "input: 100-240V, 50-60Hz, 1,7 A".
Tosin ei se tuo pelkkä akun lataus läppärissä paljoa virtaa ota mikäli ei läppäri ole samanaikaisesti päällä.
Jopas jotain, tästähän kehkeytyi monimutkaisempi asia. Mikä minua alussa juuri epäilyttikin, on se, että miten tuon läppärin laturin ottoteho lasketaan. PUI-kaavallahan siitä noilla annetuilla parametreilla tulee aika huikeakin ottoteho. Ja inverter taas tuottaa vain 75W. Kokeilla siis vaan täytyy. Ehkä sitten pitäisi ladattaessa pitää läppäri kiinni, jos homma ei muuten toimi.
Kun juttuun päästiin, niin kerrottakoon koko ongelman ydin. Olen aikeissa hankkia aurinkosähköjärjestelmän kesämökille, ja yksi suurimmista ja tehokkaimmista virrankuluttajista on juuri tämä läppäri. Inverter on mulla olemassa, se on tää matkamallinen alussa mainitsemani laite. Jos tämä vain riittäisi, hyvä. Tehokkaammat inverterit ovat vietävän kalliita. Eli läppäriä varten tarvitaan tuo 12V muuttaa 220V:ksi.
Olen miettinyt kahta vaihtoehtoa, eka on 85W aurinkokenno ja akku 12V 180Ah, toka on 55W aurinkokenno ja akku 12V 115Ah. Kovin järeää järjestelmää en haluasi hankkia, sillä hinta karkaa helposti pilviin :(
Toivottavasti järjestelmät ovat edes sen verran tehokkaita, jotta läppäriin saadaan virta. Saattaisihan jostain löytyä suoraan 12V:n laturikin, mutta sekin tietenkin jotain maksaa.
Jos jollakulla on vaikkapa omakohtaista kokemusta näistä järjestelmistä, ja osaa suoralta kädeltä sanoa, toimiiko vaiko ei, niin kaikki tieto oteteaan ilomielin vastaan.
tyypin ja mallin niin meillä on mahdollisuus kokeilla tuo käytännössä aika helposti. Tehdään muutenkin kauheasti kaikkia testejä. Ai niin, ja sitten sen läppärin akun koon jos se ei ole vakioakku.
Läppäri on UMAX Visionbook 1400 WXC. Akku on alkuperäinen vakioakku Li-ion battery pack, model M540BAT-6, DC 11,1 V 4000mAh.
Mutta hei, 11,1 voltin jännite akussa??? eikö tämä tarkoita siis sitä, että läppäri toimii juuri tuolla 12V jännitteellä, eikä tarvitse invertteriä ollenkaan...
Mutta mikä menee mulla yli hilseen: miksi laturin output on sitten 20V? Öh...
Periaatteessa käy suoraan Li-ion battery jännite 3,7v/kenno = 11,1Volttia.Esim.kännykän Li-ion akut ilmoitetaan 3,6-3,7v/kenno.Voi olla ettei paljoa lataa kun jännitteet liki samat mutta pitäisi toimia muuten kylläkin.Jollei läppärissä omaa jännite/virta rajoitusta itsessään.
www.clasohlson.fi muuntaja kannettavalle tietokoneelle.Löytyy 2 eri mallia akku käyttöön ja yksi vielä 230v~malli.
http://www.clasohlson.fi/finland/pdf/clasohlson_data_68-62.pdf
sivu 73.
myllyllä ja akulla ja invertterillä toimii hienosti. Tuntuisi jäävän ylimääräistäkin tehoa. Kytke ja kokeile niin selviää.
Läppärissä oma regulaattori akun latauspiirissä joten tarvitsee vähän enemmän jännitettä. Ja kun akut täyttyvät niin jännite nousee. Autossa oleva jännite voi olla monasti tilanteesta riippuen vähän pieni.
Tuohon läppäriin sopivaa lataussysteemiä jossa verkkolaturi ja autolaturi saa n. 37e.
No, täytynee jonkinmoinen aurinkosähkösatsi hankkia, ehkä se pienin versio, ja sitten testaamaan. Mitä luulet, kauanko voin läppäriä käyttää/ladata 115Ah tai 180Ah akulla, jos sattuu sadepäivä, eikä aurinkopaneeli anna latausta akkuun ollenkaan. Tuo ei liene hankala laskeakaan... jos vain osaisi laskea :-)
koska juuri nyt ei ole tilaisuutta testata tuota, ensi viikon loppupuolella olisi mutta haluat varmaan jotain arveluja nyt.
Täysinäisellä hyvällä 115Ah:n akulla, ottaen huomioon lyijyakun purkauskyvyn heikkenemisen pienemmällä purkausvirralla, luulen että 10-15h yhtäjaksoista käyttöä lienee aika lähellä totuutta. Silloin akkujännite on tippunut pisteeseen missä läppäri huutaa sulkemista.
Täytyy ottaa huomioon että kaikki virransäästötoimet (kovalevyn sammutus 5min jälkeen, valmiustila, näytön sammutus 5min jälkeen) vaikuttavat aikaan. Silloin voisi tehollinen aika olla päälle 20h.
Laskennallisestihan sen pitäisi olla melkein 40h mutta käytännön totuus on toinen.
Aika pitkään kuitenkin pelaa.
Pieni (huom pieni!) tuulivoimageneraattori olisi aika hauska vemputin, se antaisi ruutia paremmin kuin aurinkokenno.
No, ei tämä nyt niin akuutti asia ole. Mökillä on vielä metriset lumikinokset, ja mahd. aurinkosähköpaketin hankinta on edessä vasta kesäkuun alussa. Mutta hyvissä ajoin täytyy kaikki mahdollisuudet kartoittaa.
Jos voit ja viitsit testailla, niin innolla odotan testituloksia. Itsekin olen ensiviikon alun netin ulottumattomissa, loppuviikolla vasta taas koneen ääressä.
Aika pitkäänhän tuo pienimmänkin aurinkosähköpaketin akku kestäisi, mutta eri asia on sitten, ehtiikö yksi paneeli lataamaan akkua tyhjästä täyteen päivän aikana. Ehkä ei. Tuulivoimageneraattori olisi kyllä aika hauska laite, tosin tuo mökki ei ole kovin tuulisella paikalla. Jos se ei kovin paljoa maksa, voisin toki sellaisenkin sinne katolle asentaa kaikkien ihmeteltäväksi :)
Hyvä (mutta sangen tylsä) keino saada äkkiä akkuihin virtaa, on aggregaatti. Sitä pärinää ei vaan luonnon helmassa haluttaisi kuunnella. Tai sitten autolla yrittää antaa lisälatausta akulle.
Ajatus omavaraisesta sähköjärjestelmästä on houkutteleva, enkä millään haluasi mökkiin oikeaa sähköliittymää. Hinnankin puolesta se on poissuljettu juttu.
Siinäpä pätevän näköinen muuntaja. Lienee turhaa muuttaa 12V lähtöjännitettä ollenkaan 220V:iin. Omituista että tuo omani Stockalta n. 100 eurolla ostettu laite on niin olematon :( Ehkä sitä testaan kuitenkin ensin, ennenkuin ostan uuden...
on sitten eri juttu. Haluat kuitenkin käyttää sähköä muuhunkin kuin läppäriin.
Tekisin sen siten että hankkisin tuollaisen 1000-2000W jatkuvatehoisen invertterin, 200Ah:n akun aluksi, pistäisin tehden simppelin pienen tuulivoimageneraattorin, jos olisi aurinkokennoja niin ne lisäksi. Valot hoituvat ns. energiansäästölampuilla tehokkaasti. Lisäksi olisi mahdollisuus käyttää vaikkapa mikroa, siinä ei mene paljon sähköä kun on aika tehokas ja nopea.
Pientä tuulivoimageneraattoria ei ole olemassa kaupallisessa mielessä joten se olisi tehtävä itse.
Systeemi vaatisi jonkinlaisen varmistuksen, jos pistäisi pienemmän akun hätätapauksia varten. Akut pitäisi olla irroitettavissa toisistaan. Pieni aggregaatti olisi aika halpa investointi myös varmistukseen.
Katsonpa tuota läppärin akkujuttua ja palaan tähän samaan ketjuun vaikkapa viimeistään ensi lauantaina myöhemmin illalla. Pitäisi joka tapauksessa testata audiospektrianalysaattorin toiminta-aikaa auton akulla läppärissä joten samallahan se selviää.
Väitit että pientä tuulivoimageneraattoria ei ole olemassa kaupallisessa mielessä.... oletpa tutkinut maailman tarkkaan kun voit noin kertoa..
On vain tainnut jäädä jotain huomaamatta, sillä ihan täältä kotisuomesta löytyy valmistaja, joten ei tarvitse välttämättä tehdä itse. Tässä linkki valmistajan sivuille:
http://www.windside.com/finnish/index.html
paistaa kirjoituksestasi, kai se on yleistä netissä, ei kai ole kysymyksessä kilpailu vaan toisen jeesaaminen, ota rennosti, kukaan ei tiedä kaikkea...
Tässä toiset sivut joissa mielenkiintoista luettavaa.
http://www.otherpower.com/otherpower_wind.html
On olemassa muutama valmistaja maailmassa pienemmille peleille mutta aina törmätään tuohon tolpan varaan rakenettuun hirviöön.
Tuo esittelemäsi systeemi on vähän kallis... ja edelleenkään ei ole pientä ja näppärää edullista peliä vielä. Tornien rakentaminen jonnekin kesämökin rantaan saattaa ympäristötarkkailijat varpailleen.
Käyppä etelässä lähes jokaisen ison purjeveneen kannella hyrrää tuuligeneraattori!.Ei ole mikään harvinaisuus siellä päin ja postihan kulkee.
http://www.solarpower.fi/products.php?g1=aab9bd
tässä yksi kotio päin vinkki vielä muitakin löytynee kun hakea jaksaa (tuuligeneraattori) vaikka tekstiksi.
energiamuoto ja aivan varmasti lähitulevaisuudessa merkittävämmässä asemassa kuin nyt. Valmistajia on jo paljon ja juuri Windsiden kaltaiset ratkaisut tulevat popsahtamaan esille. Olin joskus -80 - -81 Richmondissa Lontoon kupeessa Thamesin rannalla seuraamassa tuota spiraalimallisen siiven testausta ja sehän perustuu myöskin nousevan ilmavirran hyväksikäyttöön. Silloin englantilainen tutkijaryhmä koetti selvittää laitteen sijoitusta esim rakennuksen seinän lähelle käyttääkseen juuri nousevat ilmavirrat hyväkseen. Tanskassa on valmistumaisillaan tutkimukset samasta aiheesta.
Se mitä jään kaipaamaan on heikkojen tuulien yksinkertainen ja halpa generaattori mikä olisi käyttökelpoisin vaikkapa mökille.
Kaikki valmistajat kehuvat kilvan vehkeitään mutta kehitystyö yleensä pysähtyy ulkonäköön. Sähköntuotto pienillä tuulilla on minimaalinen.
Meillä Suomessa olisi käyttöä juuri noille hitaiden tuulien laitteille. Herääkin kysymys onko tuulimyllyt unohdettu, eikö osata enää laskea siiven poikkipinta-alojen vaikutusta saatavaan voimaan? Eikö olekaan otettu huomioon siiven kulman vaikutusta tuulen nopeuteen sillä siiven hyötysuhde muuttuu kulman vaikutuksesta tuulten ollessa erinopeuksiset.
Laitteen siis pitäisi olla hitaille tuulille sopivan, 2m/s ja alle, suurista ei niin väliä koska huonommallakn hyötysuhteella sähköä tulee riittävästi. Laitteen siipien siis tulisi olla isot neliöiltään, kaksi lapaa käy muttei ohkaisina luiruina kuten kaikissa tuntuu olevan. Mieluimmin vaikka kahdeksan lapaa.
Myrskyjä varten lapakulman pitäisi mielellään muuttua yksinkertaisella mekaanisella keskipakoisvivustolla/painoilla.
Vielä yhtenä etuna on että sen ei tarvitsisi olla kuin metrin korkeudella maasta.
Näiden asioiden takia ei markkinoilla ole näppärää pientä tehokasta tuulivoimageneraattoria. Dallasin lähellä on neljän miehen firma joka tekee monilapagenerattoria pienille tuulille, halkaisija karvan päälle metrin. 2m/s tuulella siitä lähtee yli 6A/13V. Se on jo lähellä kaipaamaani vehjettä.
Tämä aihe on kovin laaja ja mielenkiintoinen, varmuudella lähitulevaisuutta kuten aaltovoimageneraattoritkin.
Jäänkin odottamaan Suomalaista tosi näppärää ja edullista laitetta.
"Jäänkin odottamaan Suomalaista tosi näppärää ja edullista laitetta."
Tuskin tulee ainakaan edullista.
Suomessa ei kovin paljoa ole paneuduttu pienitehoisiin tuuligeneraattoreihin joissa olisi kyllä hyvät kehitys näkymät.Koska sähkön hinta tulee nousemaan kaupallisesta ahneudesta johtuen.
Kaksi lapaa vaatii isot kierrokset ja voimakkaammman tuulen.Monilapainen pyörii pienemmillä kierroksilla ja käynnistyy herkemmin pienillä tuulilla.Kolme lapainen yleisin ainakin oikein isoissa tuulivoima generaattoreissa.
Purjeveneitten kannella pyörivät aina monilapaisia,alle metrin halkaisijaisia.Mikä pelaakin avomerellä ja satamissa.
Tehollinen pinta alahan on siipien kehän ala ei siipien varsinainen pinta ala niinkään.
"Vielä yhtenä etuna on että sen ei tarvitsisi olla kuin metrin korkeudella maasta"
Siipien halkaisija olisi maximi n.1,8m ja lapset ja muut eläimet olisi vaarassa loukkaantua!
Siis minimi korkeus maasta olisi jotain yli 2,5m luokkaa!
Maan pinnassa on tuulen voima heikoimmillaan ja vaihtelee enemmän kuin vähän korkeammalla.
"spiraalimallisen siiven testausta ja sehän perustuu myöskin nousevan ilmavirran hyväksikäyttöön."
Tuskin nouseva ilmavirtaus on niin voimakas ja silloin asennus pitäisi olla vaakasuora.
Spiraalimallinen siipi on pinta alaltaan suuri pyöriviin normaali siipiin verrattuna.
Äänellisesti pieni,ja kestää tuulen voimakkuudet hyvin.Käynnistyvyys lienee huono heikoilla tuulen voimakkuuksilla.
Tiedustelin jo hintojakin, mitä aurinkosähköpaketti mökille maksaisi. Vastaus oli selvä - jos haluaa käyttää paljon tehoa tarvitsevia sähkölaitteita, niin valtakunnanverkkoon liittyminen on ainut oikea ratkaisu. Aurinkosähköjärjestelmien hinnat nousevat sangen korkeiksi, jos haluaa mökillä käyttää esim. kahvinkeitintä tai muita tehokkaita kodinkoneita.
Tietokoneen lataamiseen, satunnaiseen telkkarin katseluun, radion kuunteluun yms. riittäisi sitten vähempikin teho, vaikka täällä keskusteluissa näkyykin olevan monenlaista näkemystä läppärin laturin virrantarpeesta :)
Yksi tarjottu laitteisto olisi seuraava: 80W aurinkopaneeli, 200Ah akku, 300W invertteri. Akku on n. deep cycle malli, joka ilmeisesti ottaa lyijyakkuun verrattuna paremmin vastaan mataliakin latausvirtoja. Tätä järjestelmää voi sitten tarvittaessa helposti laajentaa toisella paneelilla ja akulla.
Oleellisin ero esittämääsi järjestelmään on invertterin teho. Olivat kovasti sitä mieltä, että kaffet kannattaa edelleenkin keittää kaasuliedellä. Samoin jääkaappikin kannattaisi olla kaasukäyttöinen. Mikäli sähköjääkaappi halutaan, kannattaa hankkia uusi vähäkulutuksinen 12V kaappi.
Taas tullaan takaisin lähtötilanteeseen: kaikkien vähävirtaisten uusien kodinkoneiden hankinta maksaa kovasti, kun taas vanhoja toimivia jääkaappeja ja telkkareita on kulmat täynnä - siis koneet olisivat ilmaiset. Ehkä siis sittenkin se valtakunnanverkko...
:-?
Ota laskelmissa huomioon mahdollisuutena.
P=UI
U=P/I
I=P/U
Invertteisi tuottama virta lasketaan näin:
I=75W/230V
I=0,3260869A
Jos laturisi ottaa virtaa 1,7A. Ei ihan riitä. Mutta millä jännitteellä laturisi ottaa tuon 1,7A virran? Jos oletetaan, että se ottaa sen virran 100V jännitteellä niin voidaan laskea, että kuinka paljon virtaa se ottaa 230V jännitteellä:
100Vx1,7A=170W (laturin ottoteho)
170W/230V=0,7391304A
Ei riitä sittenkään.
No, tähän malliin minä itsekin asiaa laskeskelin, ja tulin siihen tulokseen, että ei taida riittää. Omituisella tavalla laturissa on ilmoitettu tuo input: 100-240V, 50-60Hz 1.7A
Vertailun vuoksi vanhan läppärini (FujitsuSiemens S-serie) laturin teksti:
input: 100-240V, 1.3-0.7A, 50-60Hz
output: 16V ... 3.36A
Joskus auton sytkäristä em. invertterillä yritin FujitsuSiemensiä ladata, ja vaikutti sangen hitaalta toimenpiteeltä. Ei tahtonut akku latautua, mutta konetta saattoi käyttää kun piuha oli kytkettynä koko ajan. Auton akku kyllä simahti tyhjiin, kun auto oli hetken sammuksissa :)
Taitavat viedä niin paljon virtaa nämä läppärilaturit, jottei niitä kovin mitättömällä aurinkosähkölaitteistolla saa ladattua ollenkaan...
Eli laskujesi mukaan laturissa muuttuu yli sata wattia lämmöksi ja hyötysuhde on alle 50%. Pitäisi jo järjenkin kertoa, että niin ei voi olla, laturi muuttuisi aika pian sulaneeksi möykyksi.
Ei se laturi ota 230 voltin verkosta ku 65 wattia.
Kysyjähän sanoin että laturissa lukee
"-input: 100-240V, 50-60Hz, 1,7 A"
Niin voiskohan toi 1,7A olla vaikkapa siinä sadassa voltissa...
Eli se otta verkosta MAKSIMIKUORMALLA vähän yli 65 wattia!
Eli ei kannata uskoa mitä Vitullakaan sanoo, se ei tiedä sähköstä mitään
Laittaa 50 euroo tiskiin ja ostaa 250 W invertterin.
Aamen.
sanottiin että "viestin hieronta liian syvä"... mutta keskustelun taso nousee rytisten.
Nousevien ilmavirtojen on todettu olevan aika voimakkaat maan läheisyydessä ja siitähän tuo spiraali on oikeastaan lähtenyt. Odotan kiihkeästi tanskalaisten tutkimuksen valmistumista.
Pienille ilmavirroille spiraali ei nykymuodossaan kai ole oikein hyvä.
Korkeuden ei tarvitse olla suuri jos potkurin ympärillä on verkko joka estää onnettomuudet. Lumi haittaa Suomessa, tarvitsisi kai olla kuitenkin kai puolen metrin, metrin korkeudella maasta. Ajatuksenani oli myös että noita pienenmpiä voi ajan mittaan lisätä tontilla jos tarvetta ilmenee. Kertakustannus olisi pieni.
Samaa mieltä että kaikki haluavat aina rikastua kerralla ja aloittavat liian suurellisesti monta hyvää juttua. Ja sitten huomataan että rahoitus on loppu ja Tekeksen rahatkin käytetty.
Joku pieni paja saisi varmaan jotain aikaan Suomessa tämän asian puitteissa.
Itselläni on aika samantyyppinen läppäri ku sulla ja 12V -> 16V muuntaja joka anto 75W kärähti päivässä. Aika pienestä oli kuitenkin kiinni.