Onko kellekään muulle käynyt niin, että on ihastunut ja tietää, että ihastuskin on ihastunut, välillä on ehkä jotain pientä, mutta kumpikaan ei kuitenkaan tee mitään suurempaa siirtoa? Ja tätä on sitten jatkunut jo yli vuoden..
Voi miksi sen täytyy olla niin vaikeaa tehdä jotain sellaista, mitä eniten maailmassa haluaa ja minkä ei pitäisi olla vaikeaa? Tämä on tätä samaa vanhaa jauhamista, mutta miten saa koottua itsensä tekemään seuraavan siirron? Se sitäpaitsi tuntuu tulevan aina vain hankalammaksi,mitä pidempään tätä "ihastuksen esivaihetta" jatkaa. Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen..
Voi miksi sen täytyy olla niin vaikeaa tehdä jotain sellaista, mitä eniten maailmassa haluaa ja minkä ei pitäisi olla vaikeaa? Tämä on tätä samaa vanhaa jauhamista, mutta miten saa koottua itsensä tekemään seuraavan siirron? Se sitäpaitsi tuntuu tulevan aina vain hankalammaksi,mitä pidempään tätä "ihastuksen esivaihetta" jatkaa. Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen..
Vastaukset 8
Vanhimmat
same prob here :(
Tuntuu vaan niin mahdottomalta saada mitään kunnon kontaktia. Ei vaan viitti alkaa siitä vaan juttelemaan tuntemattomalle. Sehän olis niin kliseistä tai jotenkin outoa, tuntuu että ei mulla nyt oo "oikeutta" hänelle puhua, vaikka muuten paljon kaikkea muille oon selittämässä.
Kans:(
On ollut jo yli puolivuotta silmäpeliä yhden tyypin kanssa.. ja koko ajan odottaa että jotain muuta tapahtuisi:(
Mullakin :((( kerran oli sillain et oli 2 vuotta tollasta.Sitten mentiin pojan kaa eri kouluihin.Poika rohkastu pitkän ajan päästä kysymään alanko sen kanssa.Harkitsin mutta toisaalta epäilytti koska sillon koulussa vaikutti ettei se olis tosissaan kiinnostunu.En suostunu.Ja myöhemmin sain kuulla,että poika oliskin halunnu vaan seksiä ja mahdollisuutta ylpeillä fendeilleen. :(
anteeks frendeilleen :P
Eli joo.. Oon ollu ihastunut yhteen hemmoon.. öö.. viime elokuusta tosi palavasti.. Mä tiiän et se on tykänny musta ja taitaa tykätä tälläkin hetkellä, mut ku meist ei kumpikaan ole tehnyt mitään aloitetta!! Molemmat ollaan saatananmoisia pelkureita näköjään. Taidan olla samaa mieltä, että mitä pitemmälle sitä ihastuksen "ensivaihetta" jatkaa, niin siitä tunteitten kertomisesta tulee päivä päivältä hankalampaa.. Ja mulla tulee välillä tämän henkilön suhteen hetkiä, päiviä jopa viikkoja, kun se kaikki ihastuminen katoaa, mutta ei.. ei se koskaan näköjään katoakaan, vaan sammuu hetkeksi.. joskus toivoisin, et lopahtais kokonaan.. olis helpompaa. tai ei.. jäisin katumaan, et miks en toiminu.. No mut mä kehotan kaikkia toimimaan ihastuksien suhteen, koska mitään et menetä. tulee joko ihana kokemut, kun hän tuntee samoin, tai surullinen, koska ei tunne samoin, mutta kuitenkin elämää rikastuttava kokemus.. Onnea kaikille, jotka aikovat kertoa tunteistaan..:) ehkä minäkin jonain päivänä uskallan.. toivottavasti vain en liian myöhään?
Mulla on sama tilanne kuin teilläkin.. vuoden oon kattellu sitä ja ainakin vaikuttaisi siltä että tää tyyppi tykkää musta. mutta kun se on vaan niin vaikeeta tehä asialle jotain.. en tiedä siitä pojasta juuri mitään ja silti voisin alkaa seurustella sen kanssa heti jos se vaan kysyisi.. normaalisti haluaisin ensin tutustua kunnolla.. mutta kun me ollaan molemmat vaan niin ujoja ettei siitä alotteesta tuu mitään.. :(
oli toi vika yli vuoden mullaki ja päätin tehä asialle lopun: kysyin itseltäni miks jäädä samaan lankaan mihin kaikki teinikäiset on joutunu koko ihmiskunnan historian ajan joten hylkäsin ajatuksen vaikka se vähän pahalta tuntuki ja tuntu myös kauan =(
ihan tasan sama ongelma. tätä tosin mun kohdalla ollut vasta muutaman kkauden. anyway se rasittaa jo nyt. helppoa on hypätä lakanoihin vaikeeta on sanoa että tykkää tosissaan. näin se menee.
kuiteski kaduttaa joskus jos nyt en tee mitään.